Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Komponenttien rakenteellinen tärkeys
Advertisements

LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.

M-ary Frequency Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Frequency Shift Keying •M-ary FSK on suuren mielenkiinnon kohteena verrattuna binaariseen FSK:hon. •Parempi.
Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
Tiedonsiirronperusteet
Vaihtovirtatöiden instrumentteja
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KANNANVAIHTO?.
FSK-Frequency Shift Keying
TyyppimuunnoksettMyn1 Tyyppimuunnokset Joskus kääntäjän on tehtävä itse päätöksiä, jos ohjelmoija ei ole ajatellut yksityiskohtia: int arvo1=10; long arvo2=25;
Matematiikan yo-ohjeita Yleisohjeita  Laskimet ja taulukot tuotava tarkastettaviksi vähintään vuorokautta ennen kirjoituspäivää kansliaan.  Laskimien.
Lähettimet ja vastaanottimet
Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Langattomien laitteiden matematiikka 1
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Teemu Alapaholuoma Tampereen Teknillinen Yliopisto, Porin Yksikkö DVB-H- Seminaari DVB-H Seminaari Comparison of Terrestrial DTV Transmission.
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
5. Lineaarinen optimointi
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Pulssimodulaatio Pulssiamplitudimodulaatio
© 2010 IBM Corporation1 Palautesivun esittely  Palautesivua käytetään pääasiassa palautteen lähettämiseen virastoihin. Palautesivun pitäisi löytyä jokaisesta.
4. Optimointia T
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
5. Fourier’n sarjat T
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 4 – Janne Nurmi Optimointiopin seminaari - Kevät 2008 Kotitehtävä 4 - Ratkaisu
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Kappale 8 - Ad-Hoc verkkojen tehokkuus Tietoliikennetekniikan seminaari – Markku Korpi.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA Vaihtoehtoinen ilmaisumenetelmä kulmamodulaatioille? A Tietoliikennetekniikka.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Matematiikkaa 3a, Kertausjakso Lukuja © Varga–Neményi ry 2016
Lähettimet ja vastaanottimet
Lähettimet ja vastaanottimet
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Syventävä matematiikka 2. kurssi
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Kritiikin alkulähteillä
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Rajapintaluokat Rajapintaluokka luettelee metodit, joille tulee löytyä toteutus asianomaisen rajapinnan toteuttavista luokista. Rajapintaluokka on siis.
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Matematiikkaa 3a, Kerto- ja jakolaskuja © Varga–Neményi ry 2016
Murtoluku Murtoluku on jakolasku, jota ei ole laskettu loppuun asti.
Spektri- ja signaalianalysaattorit
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Esityksen transkriptio:

Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana. Moduloinnin ansiosta kantoaallon kummallekin puolelle syntyvät sivunauhat; alempi sivunauha (LSB) ja ylempi sivunauha (USB). Sivunauhat ovat yhtä leveitä kuin korkeataajuisin moduloiva signaali. AM-lähetteen kaistanleveys on siten kaksi kertaa moduloivan signaalin korkeataajuisin komponentti. Amplitudimodulaatio tMyn

Olkoot kantoaalto muotoa: Oletetaan vaihekulma nollaksi ja moduloidaan kantoaaltoa signaalilla s(t): Käytetään Fourier-muunnosta taajuustason ratkaisun löytämiseksi. Otetaan aluksi Euler apuun: Amplitudimodulaatio tMyn

Matematiikasta muistetaan, että Siispä = = Amplitudimodulaatio tMyn

Näin ollen = Modulaatiota kutsutaan nimellä DSBSC: Double-sideband suppressed carrier amplitude modulation. Amplitudimodulaatio tMyn

Kuvassa 1 on hahmoteltu kantataajuisen signaalin s(t) muotoa taajuustasossa S(f). Kuvassa 2 esitetään muunnoksen mahdollinen muoto. Huomataan, että modulointi on nostanut informaatiosignaalin kantoaallon kummallekin puolelle symmetrisesti. Amplitudimodulaatio tMyn

Kuva 1. Informaatiosignaalin mahdollinen esitys taajuustasossa. S(f) f Kuva 1. Informaatiosignaalin mahdollinen esitys taajuustasossa. f Kuva 2. Kantoaaltoa on moduloitu informaatiosignaalilla, taajuustasoesitys, DSBSC. Amplitudimodulaatio tMyn

Kuvassa 3 on hahmotelma DSBTC:n taajuustasoesityksestä. Vaikka kantoaalto ei sisälläkään informaatiota, on sen mukaanotto perusteltua vastaanottopäässä: se helpottaa signaalin ilmaisua. Tällaisessa tapauksessa modulaation nimenä on DSBTC, Double-sideband transmitted carrier. Kuvassa 3 on hahmotelma DSBTC:n taajuustasoesityksestä. Amplitudimodulaatio tMyn

Kuva 3. DSBTC:n taajuustasoesitys. f Kuva 3. DSBTC:n taajuustasoesitys. Amplitudimodulaatio tMyn

Modulaatioindeksi m määritellään m= Vaikka kantoaallon mukaanotto helpottaa ilmaisua, merkitsee se samalla heikennystä tehokkuudessa. Osa lähetystehosta kuluu kantoaallon lähettämiseen, joka ei sinällään sisällä informaatiota! Modulaatioindeksi m määritellään m= Kaavassa = moduloidun signaalin huippuarvo ja = moduloimattoman kantoaallon huippuarvo. Sama asia voidaan esittää kaavalla Amplitudimodulaatio tMyn

Kaavassa B= maksimi huipusta huippuun arvo moduloidulle signaalille ja A= minimi huipusta huippuun arvo moduloidulle signaalille. Kokonaislähetystehon ja kantoaaltoon sidotun tehon välillä pätee yhteys Amplitudimodulaatio tMyn

Kuvassa 4 esitetään AM-modulointi ilman kantoaaltoa ja kuvassa 5 kantoaallon kanssa. Kuva 4. DSBSC-moduloidun signaalin generointi. Amplitudimodulaatio tMyn

A Kuva 5. DSBTC-moduloidun signaalin generointi. Amplitudimodulaatio tMyn

Mahdollisia ratkaisutapoja ovat DSB-TC:lle vaikkapa Käytännössä edellä kuvattu kertolasku on hankalaa toteuttaa yksinkertaisesti. Mahdollisia ratkaisutapoja ovat DSB-TC:lle vaikkapa Square-law modulator Switching modulator Vastaavasti DSB-SC:lle käytännön toteutuksia ovat Balanced modulator Ring modulator Kaikki käyttävät toteutuksessaan hyväkseen epälineaarisia elementtejä, kuten diodia. Amplitudimodulaatio tMyn

Ilmaisu voi olla koherenttia tai ei-koherenttia. Koherentissa eli synkronisessa ilmaisussa tarvitaan tieto kantoaallon sekä taajuudesta että vaiheesta vastaanottimen puolella. Kuvassa 6 on lohkokaavio koherentista ilmaisusta. Kuva 6. Koherentti AM-ilmaisu. Amplitudimodulaatio tMyn

Lasketaan signaali kuvan 6 lähdössä: Matematiikasta muistetaan: Amplitudimodulaatio tMyn

Siispä: Amplitudimodulaatio tMyn

Kuvassa 7 on lohkokaavio ei-koherentista AM-ilmaisusta. Ilmaisu onnistuu myös ei-koherentisti, jos kantoaaltotermi on tarpeeksi suuri vastaanotossa. Kuvassa 7 on lohkokaavio ei-koherentista AM-ilmaisusta. Korotetaan vastaanotettu signaali toiseen: Alipäästösuodattimen, jonka ylärajataajuus on , lähdössä on signaali Amplitudimodulaatio tMyn

Neliöjuurilausekkeen suorittavan komponentin lähdössä on silloin signaali = 0,707[A+s(t)]. Moduloiva signaali voidaan siis saada esille pelkästään verhokäyrää tarkastelemalla! Kuva 7. Ei-koherentti, asynkroninen AM-ilmaisu. Amplitudimodulaatio tMyn

Kompromissina on VSB (Vestigial sideband)-modulointi. Jos on tarvetta säästää lähetyksessä kaistanleveyttä, voidaan käyttää SSB (Single sideband)-modulointia. Silloin käytössä on vain ylempi tai alempi sivukaista. Hankaluutena on, että vaikka tarvittava kaista puoliintuu, niin sekä modulointi että ilmaisu on DSB-modulointiin verrattuna monimutkaisempaa. Kompromissina on VSB (Vestigial sideband)-modulointi. VSB:ssä eliminoidaan toinen sivukaista vain osittain, ei kokonaan. Amplitudimodulaatio tMyn