Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Yrjö Haverinen
Advertisements

Maapallon lämpeneminen
-SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä
LakeLoadResponse(LLR)-työkalun esittely Niina Kotamäki, Anita Pätynen, Olli Malve, Timo Huttula, Kai Rasmus 
VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V
Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkon ulkopuolella
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
1 Kaakkois-Suomen Venäjä kasvusopimus. hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä.
Tulvadirektiivin esittely Tulvadirektiivityöryhmä Minna Hanski, MMM.
Toppilansaaren hulevedet
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys Vedenlaatutietoja
Pauliina Salmi Järvikalapäivä
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Hakalassa
Ahoplan OY. Yritys Suunnittelutoimisto – 2 työntekijää – LVI alan suunnittelu Laskee myös säästön saneerauskohteelle – Suunnittelee ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.
Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen edistäminen
Kemiallisen puunjalostusteollisuuden jätevesimäärä: Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ECOREG-seurantajärjestelmä 1 VirtaamaCOD Cr BOD.
Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkon ulkopuolella
Hahmotelma nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta Kokkolassa Nuorta ei jätetä seminaari Ronnie Djupsund.
Kotiseutukosteikot - Life: kosteikkokoulutus Jyväskylä Luonnonsuojelu- ja metsälain kohteiden huomioiminen kosteikkohankkeissa Juha Jämsén.
Veden laadun suunnittelu
Tulvadirektiivin keskeinen sisältö
Haapaveden ja Virmutjoen tila 2013, esitietoja Yleisötilaisuus Helena Kaittola.
Rantavedessä riittää vilinää
Vesienhoidon tutkimusohjelman loppuseminaari
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
EU-hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti e.
Ympäristökorvausjärjestelmän info Keuruu
Kestävää kasvua ja työtä
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
ISLANNIN LUONNONOLOT.
Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue
11. Rehevöityminen on vesistöjen ongelma
Rehevöityminen  Rehevöityminen tarkoittaa perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta. Ravinteita leviää vesiin muun muassa.
FRESHABIT Pienvesistrategian toimenpiteiden toteuttaminen hankkeessa J. Ilmonen, Metsähallitus, luontopalvelut Pienvesistrategia sanoista teoiksi –miniseminaari.
Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Kymijoen tila
Asheesh/haja-asustus/20101 Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit  Jätevesien käsittelyn tekniikka  Jäteveden ominaisuudet ja koostumus  Mekaanis-biologinen.
Sijoittajainfo.
8 Lämpölaajeneminen.
Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit
Pirkanmaan MAHKU PIRELY/Olli Madekivi
Suomen luonnon erityispiirteet
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Ympäristön tila YSL luku 15 Laatuvaatimukset
Keskiarvon muutos Clim-ATIC projekti Noora Veijalainen, SYKE.
SYYSSEMINAARI Forssa Meremme tähden – vaikuta paikallisesti! Raimo Vahanto Piiri 1410.
Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Vesi Maailman tila vihkonen s :
Rehevöityminen Yyterissä
Vesivoima.
Saimaannorppa.
Pintavesien laatu Olli Varis.
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Joroisten vesien vedenlaatutuloksia 2017
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta voi hakea avustusta…
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut
Poliisin kuulumiset Kaakkois-Suomesta
Kalataloudellinen kunnostus
Kari Kamppi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa –hanke Pohjois-Kymen Kasvu ry
Tartu syöttiin – kunnostusvinkkejä tulevaisuudelle
TULEVAISUUSTAULUKKO TILANNE VUONNA 2023 (tai voit valita yhdistyksellesi paremmin sopivan aikajänteen) Sisäinen tai ulkoinen muutostekijä Kauhuskenaario.
Anna Heino & Mika Gissler
Vaikuta lähivesiin – vesistökunnostusseminaari
Jäälinjärven veden väri mg Pt/l
Aineistojen kuvaus, kokoaminen ja analysointi (Työpaketti 2)
Alavudenjärvi lukujen ja tilastojen valossa
Osalliseksi tietoyhteiskunnasta –hanke Osku
Neuvottelukunta – mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?
Esityksen transkriptio:

Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuolimoilta 2016 Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Visa Niittyniemi

Pintavesien - ekologinen tilatavoite  hyvä /erinomainen

Kuolimo Kuolimo on erityisen karu ja kirkasvetinen järvi Kuolimo kuuluu Natura 2000-verkostoon Siinä elää ja lisääntyy suojeltu ja äärimmäisen uhanalainen saimaannieriä Kuolimon ekologinen tila on edelleen erinomainen Kuolimon tilassa on todettavissa lievää yleistä huonontumista johtuen valuma-alueelta tulevan humuskuormituksen kasvusta Jätevesikuormitusta Kuolimoon tulee Savitaipaleelta ja Suomenniemeltä - vaikutukset ovat koko järven kannalta olleet toistaiseksi melko vähäisiä ja paikallisia Toimenpiteet erinomaisen tilan säilyttämiseksi ovat tarpeen

Peijonsuon jätevesien vaikutukset vaikutukset näkyvät Kuolimossa voimakkaimmin talvella alusvedessä Säkniemen länsipuolen syvänteessä (Kuolimo 006) jätevesivaikutus on selvemmin nähtävissä kuin lähempänä Rovastinojan purkupaikkaa (Kuolimo 007) Isoselän ulappa-alueella (Kuolimo 005) laimenemisesta johtuen vaikutukset näkyvät vain vähäisinä Rovastinojasta Kuolimoon tulevan veden typpipitoisuus on huomattavan korkea. (Säkniemen länsipuolisen syvännealueen typpipitoisuus on noin kolmikertainen Kuolimon tavanomaiseen tasoon verrattuna) vaikka Kuolimossa typpi ei olekaan rehevöittävää levätuotantoa ensisijaisesti säätelevä ravinne, typpikuormitus pitkällä aikavälillä vaikuttaa sedimentin laatuun ja ravinnesisältöön ja sitä kautta edistää vesikasvillisuuden runsastumista. myös fosforipitoisuuden keskiarvo Säkniemen syvänteessä on 2-3 –kertainen tavanomaiseen verrattuna (vertailupaikka Kuolimo 009 syvänne).

(Rovastinojan edusta) 5,3 0,4 6,2 27 21 Havaintopaikka Pohjanläheinen vesi, keskiarvot 2005-2015 n Sähkönjohtavuus mS/m Sameus FTU CODMn mg/l Väriluku mg Pt/l Kuolimo 007 (Rovastinojan edusta) 5,3 0,4 6,2 27 21 Kuolimo 006 (Säkniemen länsipuoli) 7,1 0,9 7,2 41 Kuolimo 005 (Isoselkä) 5,4 0,3 4,8 20 Vertailupaikka: Kuolimo 009 syvänne   5,2 5,8 26 72

Havaintopaikka Ravinnepitoisuuksien keskiarvot 2005-2015 (min <-> maks) n Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l pinta pohja Rovastinoja 008 67 (36 <->130)   3997 (1600 <-> 16000) 39 Kuolimo 007 (Rovastinojan edusta) 5 (3 <-> 13) 6 (3 <-> 19) 388 (290 <-> 650) 400 (310 <-> 950) 21 Kuolimo 006 (Säkniemen länsipuoli) 4 (3 <->8) 10 (3 <-> 22) 379 (290 <->520) 1066 (320 <->2600) Kuolimo 005 (Isoselkä) (2 <->7) (3 <->7) 365 (280 <->460) 407 (340 <-> 510) Vertailupaikka: Kuolimo 009 syvänne (1 <->10) (2 <->10) 372 (290 <-> 550) 408 (320 <->720) 72