Suuhygienia: Hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Naisten urat ja palkkaerot tutkimustiedon valossa
Advertisements

Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
OSA-AIKATYÖ PALVELUALOILLA
Terveytemme / Timo Koskela1 Terveytemme Tietoa väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin.
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Raskaudenkeskeytykset 2010 – ennakkotiedot Anna Heino Mika Gissler.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Janne Junes Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Syksy 2009 Tutkimus varasto-virtaussysteemin.
Raittiuden trendit Alkoholi- ja huumetutkijain seuran Raittius liikkeessä –seminaari Heli Mustonen.
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Sosiaalinen luototus2010 – Kuntakyselyn osaraportti Esa Arajärvi.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2014
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi 173 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste 59 % Naisia 72 % Ikä valmistuessa.
Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta Lähde: Tilastokeskus PIENINMEDIAANISUURINKOKO MAA Väkiluku Sottunga Helsinki
ONKO SUKUPUOLELLA MERKITYSTÄ TYÖELÄMÄSSÄ? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ja miesten työelämään sijoittuminen Päivi Vuorinen AMK-tutkimuspäivät.
Terveyden ja hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa (AVI-alueet, maakunnat, suuret kaupungit) - Esimerkkinä Etelä-Suomen AVI vs. koko Suomi Murto.
Toimintaympäristö Asuntokunnat ja perheet Leena Salminen.
Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura Mikko Laaksonen
Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antama apu Hans Hämäläinen Sukupolvien ketju -hankkeen toisen kierroksen.
Nuorisotakuun seuranta 2015 * Varsinais-Suomi ja naapurialueet Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 Tuomo Varis Sirpa Virtanen Tuomo Varis ja Sirpa Virtanen.
Terveytemme.fi -sivusto. Seuraavat THL:n väestötutkimus- ja rekisteriaineistot hyödyntävät Terveytemme.fi-palvelua tärkeinpänä julkaisuvälineenä: Alueellinen.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Reijo Ailasmaa.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 STM /TPH/paht Sukupuolen merkitys tilastoissa ja tiedonkeruissa Sosiaali- ja terveysministeriö Tiina Palotie-Heino.
Kuvalähde: Risto Kaikkonen TEROKA Diabetes: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa.
Tietoja Korson suuralueelta Tiedot päivitetty
Terveytemme.fi -sivusto
Kohonnut verenpaine: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina : Koulutusryhmien väliset erot vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA
Työllisyys ja työsskäynti
Tietoja Hakunilan suuralueelta
Suuhygienian koulutusryhmittäiset erot Kainuun maakunnassa: Vähintään kuusi puuttuvaa hammasta Risto Kaikkonen TEROKA Kuvalähde:
Painojakauma Suomessa ja maailmalla
Rasvattoman maidon juominen: koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Tietoja Koivukylän suuralueelta
Selkäkivut: Koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Kuntien lukumäärä 2017 asukasluvun* mukaan
Työttömät*, Kainuu *)Työttömät ilman lomautettuja
Merja Kauhanen (PT) ja Sami Napari (ETLA)
Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä
Tietoja Tikkurilan suuralueelta
Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015
Väestö ja väestönmuutokset
Arvio maan hallituksen 8. 9
Työpaikat päätoimialoittain Oulun Eteläisen alueella 2015
(TE1 Eerik Kasimir Miika)
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Ulkomaalaiset Lapissa
Lihavuus laskuun –ohjelma indikaattoreiden valossa eri alueilla
Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita
POHJOIS-POHJALAISTEN HYVINVOINTI: 4. Taloudellinen toimeentulo
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2016
Tietoja Myyrmäen suuralueelta
Väkiluvun muutos kunnittain 2013–2017
POHJOIS-POHJALAISTEN HYVINVOINTI: 10. Toimiva arki
Arvonlisäys toimialoittain Raahen seutukunnassa 2016
Tietoja Korson suuralueelta
Väestön koulutusaste kunnittain 2017
Tietoja Koivukylän suuralueelta
Anna Heino & Mika Gissler
Väestönmuutokset Oulun Eteläisen alueella 1987–2016
Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Pyhäjoella 2017
Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen
Toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto Pyhäjoella 2013–2017 SeutuNet Vuoden 2019 aluerajat Lähde: Tilastokeskus
HUMALAN VAIHEET (KALVO 1)
Esityksen transkriptio:

Suuhygienia: Hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä Risto Kaikkonen TEROKA 2006-2007 Kuvalähde: www.wikipedia.fi

Hampaiden harjaamisen erot työikäisillä koulutusryhmittäin Kainuun maakunnassa, sen eri alueilla sekä muualla Suomessa.

Aineistot TYÖIKÄISET: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK): koko Suomi vuosina 1996-2005 ja Kainuun maakunnan erillisotokset vuosina 1996 ja 1999. 25–64-vuotiaita vastanneita 36 777, joista kainuulaisia 3 193.

Luokittelut Työikäiset on jaettu koulutusvuosien mukaan kolmeen ryhmään: Enintään 9 vuotta koulutusta 10–12 vuotta koulutusta Vähintään 13 vuotta koulutusta

Kainuun työikäisten koulutusrakenne Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus: 25-64 -vuotiaiden koulutusrakenne Kainuussa vuonna 2005.

Vertailtavat alueet Kainuun maakunta Oulun lääni Itä-Suomen lääni Koko Suomi Kajaanin ja Kehys- Kainuun seutukunnat

Menetelmät Työikäisiä koskevat tulokset esitetään ikävakioituina, jolloin alueiden ikärakenteiden erot eivät vaikuta tuloksiin. Kaikille tuloksille esitetään 95 %:n luottamusvälit, jotka antavat kuvan siitä, miten varmoja tulokset ovat. Kuvioissa katkoviiva kuvaa luottamusväliä.

Työikäiset Kainuussa hampaiden harjaaminen yhtä yleistä kuin koko Suomessa ja vertailualueilla. Koulutusryhmien välillä suuret erot. Naiset harjaavat miehiä yleisemmin hampaansa 2 krt. päivässä.

Kainuussa hampaiden harjaus koko Suomen ja vertailualueiden tasolla Vähintään 2 krt. päivässä hampaitaan harjaavien ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista Kainuussa ja vertailualueilla vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Naiset harjaavat miehiä selvästi yleisemmin hampaansa vähintään 2 krt Naiset harjaavat miehiä selvästi yleisemmin hampaansa vähintään 2 krt. päivässä. Koulutusryhmittäiset erot ovat molemmilla sukupuolilla suuret Vähintään 2 krt. Päivässä hampaitaan harjaavien ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Koulutusryhmien väliset erot Kainuussa koko suomen tasolla Hampaitaan 2 krt. päivässä harjaavien ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa ja koko Suomessa vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Alueelliset erot pieniä Kainuun sisällä Hampaitaan vähintään 2 krt. päivässä harjaavien ikävakioitu osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa ja sen seutukunnissa vuosina 1996–2005 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä harjaavien arvioitu lukumäärä Kainuussa Kainuussa on 25–64-vuotiaita naisia noin 23 000 ja heistä noin 15 680 harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä Kainuussa on 25–64-vuotiaita miehiä noin 21 000 ja heistä noin 6800 harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä

Hampaansa kaksi kertaa päivässä harjaavien arvioitu jakautuminen koulutus vuosittain Vähintään 13 vuotta opiskelleista harjaa hampaansa vähintään 2 krt. päivässä n. 2310 eli 34 % kaikista jotka harjaavat hampaansa vähintään 2 krt. päivässä Naiset Miehet Vähintään 13 vuotta opiskelleista harjaa hampaansa vähintään 2 krt. päivässä n. 5960 eli 38 % kaikista jotka harjaavat hampaansa vähintään 2 krt. päivässä Enintään 12 vuotta opiskelleista harjaa hampaansa n. 9720 eli 62 % kaikista jotka harjaavat hampaansa vähintään 2 krt. päivässä Enintään 12 vuotta opiskelleista harjaa hampaansa 2 krt. päivässä n. 4490 eli 66 % kaikista jotka harjaavat hampaansa vähintään 2 krt. päivässä Laskelman lähdeaineistot: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset ja Tilastokeskus: Kainuun koulutusrakenne.

Yhteenvetoa koulutusryhmittäin Kainuussa Kainuulaiset harjaavat hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä yhtä yleisesti kuin vertailualueilla sekä koko Suomessa Naisten hampaiden harjaaminen vähintään 2 krt. päivässä on miehiä selvästi yleisempää Korkeammin koulutetut naiset sekä miehet harjaavat yleisemmin vähintään 2 krt. päivässä hampaansa kuin vähemmän koulutetut Kainuun koulutusryhmittäiset erot ovat koko Suomen tasoa Kainuun sisällä erot ovat pieniä Joka toinen vähintään 13 vuotta opiskellut kainuulaismies harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä ja vastaavasti enintään 9 vuotta opiskelleista näin tekee vain joka neljäs. Naisilla vastaava luku on 13 vuotta opiskelleilla 81 % ja enintään 9 vuotta opiskelleilla 54 %

Yhteistyössä Yhteystiedot: Risto Kaikkonen Kansanterveyslaitos Terveyden ja toimintakyvyn osasto risto.kaikkonen@ktl.fi p. 09- 4744 8176