Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Esitys aiheesta: "Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita
Heli Hätönen, erityisasiantuntija, TtT Esityksen nimi / Tekijä

2 Esityksen nimi / Tekijä
Sisältö Väestön terveys ja elintavat – kehityssuuntia Kansallisten tutkimusten tuloksia (AVTK 2013, Terveys 2011) Terveyden edistämisen toteutuminen kunnissa Kuntajohdon kysely 2013 Toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat Esityksen nimi / Tekijä

3 Muutokset ruokatottumuksissa, 1978-2013
*Vähintään 6 viipaletta (miehet) ja 5 viipaletta (naiset) päivässä syövien osuus. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013,

4 Ravitsemussuosituksia mukailevien ruokatottumusten
Ravitsemussuosituksia mukailevien ruokatottumusten* noudattaminen suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v. ikävakioitu osuus) Jos kaksi kolmesta toteutuu, syö suositusten mukaisesti. Laskun takana sekä rasvattoman maidon että margariinien vähentynyt käyttö *Vähintään kaksi kolmesta ruokatottumuksesta toteutuu: 1) syö kasviksia päivittäin, 2) juo rasvatonta maitoa 3) käyttää kasvisrasvalevitettä tai margariinia leivällä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013,

5 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen*, 1978–2013
69 ja 33 % / 73 ja 34 % * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013,

6 Työmatkoihin kävellen tai pyöräillen käytetty aika, 1979–2013
28 ja 11 % / 42 ja 15 % Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013,

7 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen
Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v. ikävakioitu osuus) 63, 67, 71 % / 71, 74 ja 76 % * Vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013

8 Päivittäin tupakoivien osuus suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v
Päivittäin tupakoivien osuus suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v. ikävakioitu osuus) Elintapojen muutokset koulutusryhmittäin. Koulutuskolmannekset on määritelty kullekin syntymävuodelle koulutuksen keston mukaan. Näin kukin vastaajaa kuuluu siis joko ylimpään, keskimmäiseen tai alimpaan koulutusryhmään opintovuosien perusteella. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013

9 Eri alkoholijuomia käyttävien osuudet (%), 1982–2013
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013

10 Alkoholin kulutus. suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v
Alkoholin kulutus* suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v. ikävakioitu osuus) Alkoholinkulutusta vastaa se, että kuinka suuri osuus miehistä juo väh. 8 annosta ja naisista väh. 5 annosta alkoholia viikossa. Alkoholiannos: pullo olutta/siideriä, lasi viiniä, ravintola-annos väkevää alkoholijuomaa. Miehillä 40 % kieppeillä, naisilla vajaa 30 % * Alkoholiannokset edellisen viikon aikana, miehet: vähintään 8 annosta alkoholia viikossa, naiset: vähintään 5 annosta alkoholia viikossa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013

11 Ylipainoisten (BMI ≥ 25 kg/m2) osuus suhteellisen koulutuksen mukaan (25–64-v. ikävakioitu osuus)
65, 64, 58 % / 54, 47, 38 % Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013

12 Terveys 2011, Seppo Koskinen ym.
12 viime kuukauden aikana esiintyneen masennus-häiriöjakson yleisyys (%) vuosina 2000 ja 2011 Terveys 2011, Seppo Koskinen ym.

13 Terveys 2011, Seppo Koskinen ym.
Pitkäaikaissairaiden osuus (%) koulutuksen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2011 Terveys 2011, Seppo Koskinen ym. 13

14 Terveyden edistämisen toteutuminen kunnissa
SoTe -aluejako ja kunnat, Kuntaliitto Esityksen nimi / Tekijä

15 Esityksen nimi / Tekijä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutuminen kunnissa (Kuntajohdon kysely 2013) TEAviisari Kuntajohto 2013 Esityksen nimi / Tekijä

16 Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmät
Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmien kokoonpano (%, n=214) (Kuntajohdon kysely 2013) Hätönen

17 Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin sisältöalueet (%)
Kuntien johtoryhmissä seurattiin: Yleisimmin kuntalaisten elinoloja sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä Yli puolesta vastanneista kunnista johtoryhmä seurasi elinympäristön terveellisyyttä kuntalaisten sairastavuutta ja elintapoja. Harvimmin seurattiin kuntalaisten elämän hallintaa sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja. Valtuustolle on vuoden 2012 aikana raportoitu: Yleisimmin kunnan palveluissa toteutettavia toimenpiteitä sekä kuntalaisten elinoloja. Noin puolessa vastanneista kunnista valtuustolle raportoitiin kuntalaisten sairastavuudesta, elintavoista sekä elinympäristön terveellisyydestä. Vain noin kolmannes kunnista raportoi valtuustolle kuntalaisten elämän hallinnasta sekä väestöryhmien välisistä terveyseroista. (Kuntajohdon kysely 2013)

18 Miten tietoa hyödynnetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukena?
*Tietoa esitelty, keskusteltu tai päätetty toimenpiteistä (Kuntajohdon kysely 2013) Hätönen

19 Toimintaympäristön muutoksia Sote- ja kuntauudistukset
Kysymyksiä ja haasteita Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen linjaaminen Alueellisten toimijoiden roolit Yhteistyö alueilla Hätönen

20 Terveyden edistämisen vastuut ja SoTe-palveluiden järjestämisen yhteydet
Vastuu kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Yksittäisen viranhaltijan vastuulla 48 % Usean viranhaltijan tai työryhmän vastuulla 33 % Lain edellyttämää vastuutahoa ei nimetty 9 % Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahon nimeäminen – tarkastelu palvelujen järjestämistavan mukaan Palvelut itsenäisesti järjestävä kunta 86 % Isäntäkunta 93 % Vastuu palveluiden tuottamisesta siirretty isäntäkunnalle 70 % Kuntayhtymän jäsenkunta 77 % (Kuntajohdon kysely 2013)

21 Kuntien toteuttama raportointi - Hyvinvointikertomustyön toteutuminen
Hyvinvointikertomus laadittu 70 (33 %) kunnassa Itsenäisesti sosiaali- ja terveydenpalvelut tuottavat kunnat 48 % Isäntäkuntana toimivat kunnat 41 % Järjestämisvastuun siirtäneet kunnat 27% Hyvinvointikertomus valmisteella 117 (55 %) kunnassa Itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat kunnat 48 % Isäntäkuntana toimivat kunnat 52 % Järjestämisvastuun siirtäneet kunnat 45 % (Kuntajohdon kysely 2013)

22 Näkökulmia yhteistyöhön - Sote -järjestöt toimijoina
Järjestöjen rooli vahvistunut ja sen oletetaan edelleen vahvistuvan Järjestöjä toimijoina arvostetaan Kokeiluja yhteistyötä tukevista rakenteista tehty lähinnä osana hanketyötä Esteitä kuvattu koko joukko: puutteet tiedossa, yhteistyörakenteissa, sopimuksissa, kilpailuttamisosaamisessa, tuotteistamisessa, liiallinen byrokratia, jne. Hätönen

23 Kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä
Yli puolet (sote) yhdistyksistä sai vuonna 2012 kunnalta toiminta-avustusta. Toiminta-avustuksen keskikoko 600 euroa. 20 % kunta-avustus on vähentynyt 3 % loppunut kokonaan 17 % avustuksen määrä on kasvanut Noin 50 % yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa. 30 % tilamaksut ovat kohonneet. Kilpailutus haasteena - Järjestöt arvioivat oman kilpailuttamisosaamisen aiempaa useammin heikoksi (Järjestöbarometri 2013) Valviran tiedonkeruun mukaan vuonna 2011 oli 775 järjestötaustaista sosiaalipalvelujen tuottajaa ja niillä 1640 palveluja tuottavaa toimintayksikköä. Hätönen

24 YHTEENVETOA Aikuisväestön elintavat ja terveys
Monet elintavat kehittyneet myönteiseen suuntaan Tupakointi vähentynyt - erot koulutusryhmien välillä suuria Alimmassa koulutusryhmässä miehistä tupakoi 33 % ja naisista 25 % Ylimmässä koulutusryhmässä miehistä tupakoi 12 % ja naisista 7 %  Ylipainon yleistyminen hidastunut kaikissa koulutusryhmissä Naisilla alimmassa koulutusryhmässä ylipainoisia (54 %) enemmän kuin keskimmäisessä ja ylimmässä koulutusryhmässä (47 % ja 38 %). Miesten ylipainossa alimman ja keskimmäisen koulutusryhmän ero on miltei hävinnyt. Maltillinen vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä – ylin koulutusryhmä liikkuu eniten Ravitsemussuosituksia noudatetaan parhaiten ylimmässä koulutusryhmässä. Esityksen nimi / Tekijä

25 YHTEENVETOA Miten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu kunnissa?
Suurimmalla osalla vastanneista kunnista on hyvinvointikertomus valmiina tai se valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Väestöryhmien välisten terveyserojen sekä elintapojen seuranta ja raportointi toteutuu heikosti Eri tietolähteiden käyttö vaatii vielä opettelua. Monialainen yhteistyö toteutuu kuntaorganisaation sisällä toimialojen välillä työryhmien kokoonpanossa. Muiden toimijoiden edustus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä on vähäistä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahojen määrittely on hajanaista. Sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisesti järjestävät kunnat ja isäntäkunnat toteuttivat yleisemmin terveydenhuoltolain edellyttämät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuut ja velvollisuudet. Myös sairauksien ja elintapojen seurannassa ja raportoinnissa paljon parannettavaa

26 Esityksen nimi / Tekijä
Lähteet Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. THL:n Raportti 21/2013. ( ) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutuminen kunnassa. Hätönen H, Helakorpi S, Ståhl T. Tutkimuksesta tiiviisti 007, lokakuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ( Sosiaali- ja terveyspalvelut alueilla - Mikä on terveyden edistämisen asema kunnissa? Heiliö T, Saaristo V, Vesa, Ståhl T. Tutkimuksesta tiiviisti 008, lokakuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ( Järjestöbarometri Eronen A, Hakkarainen T, Londén P, Peltosalmi J, Särkelä R. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Helsinki ( Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä. Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön. Häkkilä K, Tourula M. (toim.). SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. ( TEAviisari, Kuntajohto Kuntauudistus, Valtionvaraininisteriö. Sote-uudistus, Sosiaali- ja terveysministeriö. Esityksen nimi / Tekijä