Keskustelutilaisuus opiskelijavalintojen kehittämisestä 4.4.2017 RUUD104

OKM:n & JYU:n tulossopimus | Korkeakoululaitoksen yhteiset valintoja koskevat tavoitteet Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

OKM:n ja JYU:n tulossopimus | Korkeakoulukohtaiset valintoja koskevat toimenpiteet Jyväskylän yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto valitsee opiskelijat entistä laajempiin tutkinto-ohjelmiin ja luo joustavia opintopolkuja kandidaattiohjelmista maisterivaiheeseen.

Tiedekuntien kehittämissuunnitelmat tiivistettynä 1/2 Tiedekunnilla on erilaisia hakuväyliä on käytössä ja tiedekunnissa tehdään hakumenettelyjä koskevaa seurantaa ja arviointia. Menossa myös valtakunnallisia kehittämishankkeita. Tiedekunnissa monia syitä valintakokeiden säilyttämiseen: pidetään tärkeänä selvittää hakijoiden motivaatio ja kiinnostus ala saattaa olla sellainen, jota ei ole yo-kokeissa ns. toinen mahdollisuus yo-tutkinnon suorittaneille sekä yhdenvertainen mahdollisuus yo-tutkintoa suorittamattomille hakijoille pääsykokeiden suhteellinen kustannustehokkuus yllämainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi valintakokeiden mahdollisen poistamisen signaalivaikutukset

Tiedekuntien kehittämissuunnitelmat tiivistettynä 2/2 Ylioppilastutkinnon perusteella tehtävä todistusvalinta osassa tiedekuntia jo käytössä tai sen käyttö pohdinnassa Todistusvalinnan erottelevuutta tulisi kuitenkin parantaa. Yhteiset pisteytysmallit tervetulleita, jos säilyy mahdollisuus alakohtaiseen soveltamiseen; samalle alalle voidaan myös haluta hyvin erityyppisiä opiskelijoita ja painotukset voivat olla eri yliopistoissa erilaisia. Viime vuosina toteutetut rakenteelliset ratkaisut eri yliopistoissa ovat vaikuttaneet tiedekuntien mahdollisuuksiin olla mukana yhteisvalinnoissa ja tehdä alakohtaista valintojen kehittämistä.

Esimerkki hakupainealan valinnan uudistamisesta: Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta 2018 Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (todistusvalinta) ja 40 % valintakoepisteiden perusteella (koepistevalinta). Yhteispistevalinnasta ja ensisijaisuuspisteistä luovutaan. Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiset hakijat. Hakijat, joilla on jo korkeakoulututkinto tai korkeakoulupaikka voivat hakea valintakokeen kautta tai yliopistojen tarjoamien muiden hakuväylien kautta. Erillisestä valintakoekirjallisuudesta luovutaan ja valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (opetushallituksen määräys 60/011/2015): – Taloustieto (yhteiskuntaopin kurssi) – Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (historian kurssi) – Tilastot ja todennäköisyys (matematiikan kurssi) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon. Lähde: Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan verkkosivut: http://www.kauppatieteet.fi/ennakkotietoa-kauppatieteellisen-alan-yhteisvalinnasta-kevaalla-2018/

Työryhmä: Ammatillisten tutkintojen parempi hyödyntäminen, jatk. Keskusteltua: Valintamekanismien tulee tukea sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden että yo-tutkinnon suorittaneiden jatko-opiskelumahdollisuuksia Yleinen jatko-opintokelpoisuus Toisen asteen todistuksia tulee hyödyntää valinnoissa mahdollisimman paljon Vaihtoehtoisia tapoja tulla valituksi tulee kehittää

Työryhmä: Ammatillisten tutkintojen parempi hyödyntäminen Pohdittavaa: Todistusten arviointiasteikko 1-3 -> 1-5 Miten ’testataan’ yliopisto-opinnoissa tarvittavia taitoja: opiskelijan taustalla ei merkitystä, tärkeintä osaaminen Erilaiset tutkinnot, erilainen osaaminen Soveltuvuuden arviointi: tarveharkinta Kurkistuskurssit ja siirto-opintomahdollisuuksien lisääminen Avoimen väylä, polkuopinnot, MOOCit

Kehittämissuunnitelmista nousseita keskustelunaiheita Valintakokeiden aineistopohjaisuuden kehittäminen tai muunlainen keventäminen (pitkällisen valmentautumisen vähentämiseksi)? OKM: Vuorovaikutus-/geneeristen taitojen arviointi? Miten todistusvalinnan käyttöönottoa voisi edistää? Muiden vaihtoehtoisten valintaväylien kehittäminen? OKM: avoin korkeakouluopetus, digitaaliset suoritustavat Nykyisen valintajärjestelmän haasteet tiedekuntien näkökulmasta? Valintaperusteiden pysyvyyden näkökulma

Keskusteltavaksi: aloituspaikkojen määrä 2018 valinnoissa Strategian toimenpideohjelma 2017-2020: Tiedekunnat varmistavat, että tutkinto-ohjelmien opiskelijakiintiöt eivät rajoita alempien korkeakoulututkintojen määrän kasvua. Tiedekunnat varmistavat, että eri ohjauksen aloilla opiskelijakiintiöt mitoitetaan siten, että suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen määrät lähenevät tutkintotavoitetasoa.