Tarinat – ru, ku, ue/ET, hi Aloitus yhteinen esittelypp, mitä kaikkea tarinat voivat olla. Esitetään viikolla 2. Ope kerää ideat oppilailta. Vko 3. Kokoa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Persoonapronominit.
Advertisements

Prepositiot ajanilmauksissa
PREPSUT ja vähän muuta -kertausta. Jag heter Åsa. Jag bor ____ familjen Salonen.hos Vi bor ____ Vahakaskatu ____ Nokia.påi Välkommen ____ min koja! Det.
Ruotsin kielen verbien käyttö
Neuvottelupäivät 2012 Kysely: Hyvin- vai pahoinvointia kuurojen yhteisössä? Diskussionsdagarna 2012 Enkät: Välmående eller dåligt mående i dövsamhallet?
Substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto
KYSYMYKSIÄ Har man inspekterad eller testad fukthalten efter regn perioder inne i isolering och hur mycket är fukthalten eller vatten i isoleringen efter.
Ruotsin kielen verbien käyttö
Miten tehdä tästä tilasta…..
Sanajärjestys.
SVENSKA - RUOTSIA Heja Sverige!.
Substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto
Titta mamma! Jag hörde något!! Lyckligtvis är jägaren Åsa här.. Titta mamma! Jag hörde något!! Lyckligtvis är jägaren Åsa här..
sanajärjestys etusivu päälause sivulause liikkuvat määreet tehtäviä
Valmistautuminen harjoituksiin Förberedelse inför en träning Syö terveellistä, ravitsevaa ja juo vettä 1-2h ennen harjoitusta. Tarkista varusteet ja ole.
VERBIT.
PERSOONAPRONOMINIT.
Ruotsi, 1 viikkotunti Kurssilla syvennetään jo opittua sanavarastoa ja rakenteita.
Relatiivipronominit ja relatiiviset adverbit
EPÄSUORA KYSYMYSLAUSE
PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS PÄÄLAUSEITA OVAT 1. VÄITELAUSEET Sofia har en hund. 2. KYSYMYSLAUSEET Vad gör du? Spelar du gitarr? 3. KÄSKYT JA KEHOITUKSET Ring.
Substantiivin määräysmuodot
Informera om projektet Som stödmottagare har du informationsskyldighet vilket bland annat innebär att du ska sätta upp minst en affisch med information.
SIVULAUSEEN SANAJÄRJESTYS
Relatiivipronominit ja relatiiviset adverbit
Adjektiivin taivutus ja käyttö. Adjektiivilla on yleensä kolme muotoa: En-sukuEtt- sukuMonikko/Määräinen storstortstora suuri.
APUVERBIT JA APUVERBIEN KALTAISET VERBIT. Käännä ja taivuta. 1. osata, voida______ ______ ______ ______ 2. saada______ ______ ______ ______ 3. haluta______.
APUVERBIT TRÄNA GENOM ATT ÖVERSÄTTA. Minun pitää mennä kirkkoon. Jag bör gå till/in i kyrkan. Minun pitäisi istua hiljaa. Jag borde sitta stilla/tyst.
Det-pronomini Den, det, de = se, ne  sekä ilman substantiivia ja subst. kanssa Den dagen glömmer jag aldrig = Sitä päivää (korostaa) Det året åkte jag.
Den 13 november 2016sc/EK KIELIOPIN PERUSKÄSITTEITÄ: Lauseet: Päälause: hallitseva lause Jag åker hem efter att jag har blivit färdig med detta. Väitelause:
VERB Rosenberg – VT2016. Ordklasser Tempus INFINITIIVI On verbin perusmuoto. Usein vaatii virkkeessä eteensä ”att” –infinitiivimerkin. PREESENS Ilmaisee.
Ylioppilastutkintolautakunta Postiosoite: PL 50, HELSINKI Käyntiosoite: Suvilahdenkatu 10 B, HELSINKI Puhelin: (09) Telekopio: (09)
Oppikirjana Magnet 5 (WSOY), (käytetyt kirjat (valmiit vastaukset-1 arvioinnissa, e-kirja) tuntiaktiivisuuden arviointi asteikko O=osallistunut, 4-10)
SIVULAUSEESSA AINA SUORA SANAJÄRJESTYS! SUBJEKTI ENNEN PREDIKAATTIA!! Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet.
Adjektiivin vertailu.
Indefiniittipronominit
Substantiivin taivutus ja käyttö
Käskymuoto.
Relatiivilause.
Persoonapronominit.
Pronominit.
Apuverbit.
Oppimispäiväkirja (PPT)
Pääsiäistreenit SuperPark Espoossa
Interrogatiivipronominit
Genetiiveistä.
Infinitiivi.
Epäsuora kysymyslause
Adjektiivin taivutus ja käyttö
5410_H10 Agumenterande text.
Palaute e-post 5411_H06 eny rym
Konditionaali.
Att visa vägen Tien neuvominen
Pronominit man ja det.
SIVULAUSEEN SANAJÄRJESTYS
Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio
Tasa-arvo hankkeen osa-arvioinnin internetkysely henkilökunnalle
Demonstratiivipronominit
Epäsuora kysymyslause
Alistuskonjunktiot  aloittavat SL = kon-su-li-kie-pre
5411_h06 eny,rym: Arg.text apuverbi+infinitiivi: VOIN/HALUAN+ostaa (ei voi olla *voin/haluan ostan) apuverbit: kan, vill, måste, ska, bör, lär… jag kan/vill.
Presentera din dator! Gör först en ordlista! Presentation: 3-4 minuter
Interrogatiivipronominit
Tasa-arvo hankkeen osa-arvioinnin internetkysely henkilökunnalle
Infinitiivi ATT GÖRA något lätt som en plätt!!!.
Persoonapronominit.
Verbin taivutus ja aikamuodot
Substantiivin taivutus ja käyttö
Relatiivilause.
Epäsuora kysymyslause
Esityksen transkriptio:

Tarinat – ru, ku, ue/ET, hi Aloitus yhteinen esittelypp, mitä kaikkea tarinat voivat olla. Esitetään viikolla 2. Ope kerää ideat oppilailta. Vko 3. Kokoa ryhmät, vko4 1-9 luokat, 7 opettajaa Ilmiö-päivä vko 5

Ru-OPS tavoitteet T1: ilmaisuvaranto, taito ilmaista mielipiteensä T2: kuultujen tekstien kuulemis-ja ymmärrysharjoituksia T4: lukutaito, tekstilajien tunnistaminen T5: taito tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä T8: suunnitella ja tuottaa tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä Miten: ajatuskartta, tukisanalistat – harjoite, työskentelyn lomassa ryhmä kokoaa ajatuksiaan näillä tavoin – dokumentointi: paperiversio T10:kielen havainnointi T11: tutustuttaa ja innostuttaa kirjallisuuteen, ja rohkaista lukuelämyksiin Miten: lukupiiri aiheesta, kännykkätallennus. Opetustuokio/vihje: tukikysymykset keskustelun pohjaksi

Hi- OPS tavoitteet T5: oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan motiiveja T10: ohjata oppilasta selittämään miten tulkinnat saattavat muuttua Miten: draaman keinoin; rikkinäinen puhelin. Koulun arki: riitatilanteen selvittely.

UE/ET- OPS tavoitteet T3: auttaa tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta Miten: opeta käsite vertauskuva. Etsitään vertauskuvia teksteistä, elokuvista…

Ku- OPS tavoitteet T3: innostaa ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan T8: ohjata oppilasta tarkastelemaan visuaalista kulttuuria eri näkökohdista ja pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksia Miten: eri ikäryhmien väliset erot: 1lk vs. 9 lk. katsotaan mainos/traileri/lyhytelokuva – tarkasteltavat aiheet käydään läpi etukäteen ja käydään keskustelu sekä vertailu katselemisen jälkeen. Hyvä-paha, pimeä –valo, nuori-vanha, ruma-kaunis; vastakohtien käsittely. Sijoita mainos/kuva maailmankartalle/eri aikakaudelle. 

Miten oppilaat osallistuvat ja suunnittelevat? Oppilaat ideoivat tutkittavat ilmiöt PP: n pohjalta omassa luokassa. Opettajien koonnin pohjalta  (värikoodein) tutkittavat aiheet, joista oppilaat valitsevat itseä eniten kiinnostavan aiheen. Oppilaat kokoontuvat ryhmiin pohtimaan toteutustapoja, tavoitteita ja arviointia. Yksi opettaja opastaa noin 20-25 oppilasta. 

Berättelser Var finns berättelser? I hurdana former kan berättelser finnas?

Vad kan du göra? Hur kan vi jobba? Vi samlar idéer! Skriva en berättelse Läsa  Intervjua Göra en bok Skriva eller framföra en pjäs Göra en serie Berätta roliga historier Leta efter och lyssna på ballader Skriva en låt Berätta myter Filma Vad annat kan man ännu hitta på?

Övningar Stödord, nyckelord Tankekarta 1. Övar att få struktur 2. Hjälper minnet 3. Bra nyckelord som man kan använda          a) när man ska skriva egna texter med egna ord         b) när man ska tala fritt 4. Behöver inte skriva så mycket 5. Lätt att överblicka när det är samlat på ett papper

Exempel på en tankekarta När du gör en tankekarta börjar du med ett  centralt begrepp och skriver det i mitten.  Det blir som rubriken på en text.  Sedan bygger du på med saker du kommer på. Du skriver stödord (nyckelord). 1. Gör en egen barndomskarta. 2. Berätta om din barndom. 3. Använd gärna foton eller andra bilder när du berättar.  Berätta gärna om något eller några speciella minnen när du visar dina bilder.

Att anteckna stödord När du har antecknat stödord kan du använda  ​ dem för att göra en sammanfattning, till exempel  ​ av en text som du har läst. Skriftliga sammanfattningar  ​ kan även vara bra vid andra tillfällen, till exempel om du  ​ vill sammanfatta en berättelse.  ​ ​ ​ ​ Så här kan du öva på att skriva egna sammanfattningar: ​ ​ 1. Anteckna stödord under en lektion. Titta på dina stödord och skriv en sammanfattning av vad du lärde dig under lektionen. Jämför med vad en klasskamrat har skrivit. Vad är likadant? Vad är olika? ​ ​ 2. Du har läst en berättelse som du tycker är bra. Nu vill du locka en klasskamrat att läsa berättelsen. Skriv en kort sammanfattning. Skriv inte om allt som händer, för då blir det inte så spännande för din kamrat att läsa berättelsen!

Vad är en metafor? Språklig metafor  En språklig metaform är oftast indelad i två delar. Sakled och Bildled. – Du är en stjärna – Min pappa är en klippa – Jag är dödstrött – Blod är tjockare än vatten Skillnaden på metaforen och liknelsen En liknelse är rakt på sak och man använder ofta orden som och liksom i en liknelse. ”Vit som snö”, Snabb som vinden”. Meningen ”Du är en som en ros” är en liknelse och ”Du är en ros” är en metafor (rätt omöjligt att vara en ros).