9 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahan luonne on muuttunut aikojen kuluessa. Euroalueella on käytössä sopimukseen perustuva rahajärjestelmä, jota joskus kutsutaan paperiraha- järjestelmäksi. Lailliseksi maksuvälineeksi on sovittu keskuspankin liikkeeseen laskema raha. Nykyisin raha voi olla olemassa tietokonekirjauksena tai säästötilille merkittynä talletuksena. Sähköistä rahaa voidaan tallentaa vaikkapa rahakortille tai älypuhelimeen.

Rahavaranto: M1 = suppea raha-aggregaatti = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M2 = väliaggregaatti = M1 + määräaikaistalletukset (time deposits) M3 = lavea raha-aggregaatti = M2 + pankkien sijoitustodistukset Raha-aggregaattien kehityksen sekä monien muiden tietojen ja analyysien tarkastelu on osa EKP:n rahapolitiikan strategiaa.

Rahan tehtävät: 1. maksuväline 2. arvon mitta 3. arvon säilyttäjä 4. viivästyneen maksusuorituksen yksikkö (mahdollistaa lainaamisen)

9.1 RAHAN TARJONTA (Supply of Money) Liikkeellä oleva raha muodostaa rahan tarjonnan: M1, M2 , M3. Pankit luovat rahaa lainanannollaan (rahan määrä on jokin monikerta pankkien reserveihin nähden). Pankit eivät kuitenkaan voi luoda rahaa ihan miten sattuu… keskuspankki kontrolloi rahan määrää eli rahan tarjontaa taloudessa.

MITEN? Keskuspankin keinoja kontrolloida taloudessa liikkeellä olevaa rahan määrää: 1. kassareservi- eli kassavarantovaatimukset (vähimmäisvarantotalletukset) 2. ohjauskorko, huutokauppakorko (diskonttokorko, peruskorko jne.) 3. avomarkkinaoperaatiot (keskuspankki ostaa tai myy arvopapereita tai valuuttaa) 4. ohjeet ja suositukset

Rahan tarjontakäyrä Ms Kun keskuspankki kontrolloi rahan tarjontaa oletamme, ettei rahan tarjonta ole funktio korosta (= tarjontakäyrä täysin joustamaton). Ms’ Ms Ms’’ i korko % Keskuspankki säätelee rahan tarjontaa taloudessa rahan määrä

9.2 RAHAN KYSYNTÄ (Demand for Money) Kuinka paljon kaikista varoistamme haluamme säilyttää rahan muodossa? Yleisesti voidaan ajatella rahan kysynnän olevan funktio: korosta tavaroiden & palvelusten hinnoista ja reaalituloista (BKT) All I ask is the chance to prove that money cannot make me happy. AhaJokes.com

Rahan kysynnän motiivit: a) transaktio- eli liiketoimimotiivi - riippuu läheisesti kokonaistuloista. b) spekulatiivinen motiivi (eli raha arvon säilyttäjänä) - riippuu vaihtoehtoisten sijoituskohteiden korosta. c) varovaisuus- tai varautumismotiivi - johtuu tulevien tulojen ja maksutarpeiden epävarmuudesta.

Rahan kysyntäkäyrä Md Md siirtyy, jos tulot muuttuvat tai muut rahan kysyntään vaikuttavat motiivit muuttuvat. i Md’ Md Md’’ rahan määrä

9.3 RAHAMARKKINOIDEN TASAPAINO i = joukkovelkakirjoille ym. maksettava korko i Ms Jos korko on i1, rahan kysytty määrä on < tarjottu määrä  säästäjät pyrkivät sijoittamaan varansa korkoa tuottaviin osakkeisiin (bondeihin) ja siksi korko laskee tasolle i* (”liikaa” halukkaita sijoittajia, ei tarvitse maksaa niin paljon korkoa) ja jos i2 vice versa. i1 i* i2 Md rahan määrä Md1 M* Md2

Rahamarkkinoiden tasapaino jatkoa a) jos korko on i1, rahan kysytty määrä on < tarjottu määrä  säästäjät pyrkivät sijoittamaan varansa korkoa tuottaviin osakkeisiin (bondeihin) ja siksi korko laskee tasolle i* (”liikaa” halukkaita sijoittajia, ei tarvitse maksaa niin paljon korkoa). b) jos korko on i2, rahan kysytty määrä on > keskuspankin rahan tarjonta; raha pakenee bondi- markkinoilta ja rahan liikakysyntä nostaa koron i*. c) vain korolla i* rahamarkkinat tasapainossa: Md= Ms.

Rahan kysyntä kasvaa Nimellisten kokonaistulojen (BKT) kasvaessa tarvitaan enemmän rahaa transaktioiden suorittamiseen eli rahan kysyntä kasvaa korot nousevat ellei keskuspankki lisää rahan tarjontaa: Y á ð Md á ð i á

Rahan kysyntä kasvaa jatkoa i i1 Rahan kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa, korko nousee. Ms i0 Md rahan määrä

Rahan kysyntä laskee BKT:n laskiessa tarvitaan vähemmän rahaa transaktioiden suorittamiseen eli rahan kysyntä laskee korot laskevat ellei keskuspankki supista rahan tarjontaa: Y â ð Md â ð i â

Rahan kysyntä laskee jatkoa i Ms i1 Rahan kysyntä laskee tulojen laskiessa, korko laskee. i0 Md rahan määrä

Rahan tarjonnan muutokset Rahan tarjonnan muutoksilla on vastaavat vaikutukset: esimerkiksi jos rahan tarjontaa lisätään, niin kysynnän pysyessä muuttumattomana korko laskisi ja vice versa. i i1 M’s Ms i0 Md rahan määrä

Rahapolitiikka? Rahan tarjonnan lisääminen johtaa markkinakorkojen laskuun ja korkoherkkien investointien (I) ja yksityisen kulutuksen (C) lisääntymiseen, josta on seurauksena taloudellinen kasvu: eli jos yhtälössä Y = C + I + G + X – M, C ja I kasvavat niin Y kasvaa. Rahan tarjonnan supistamisella vastakkaiset vaikutukset.

9.4 VALUUTTAMARKKINAT Kolme pääasiallista valuuttakurssijärjestelmää Kiinteät valuuttakurssit (fixed/pegged) Kelluvat valuuttakurssit (free float) Säännellyt valuuttakurssit (managed float) Dark green is for free float, neon green is for managed float, blue is for currency peg, and red is for countries that use another country's currency.

1. Kiinteät valuuttakurssit (fixed exchange rate) Mitä tapahtuu, jos valuutan kysyntä kasvaa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä? ¥/$ Keskuspankin valuuttavaranto toimii puskurina! Q$1 D$1 P$ S$ D$0 Q$0 Q$

Valuuttakurssijärjestelmät jatkoa 2. Kelluvat valuuttakurssit (free float) ¥/$ D$1 P$1 Valuutan kysynnän lisääntyminen purkautuu kokonaan valuuttakurssin vahvistumisena. S$ P$0 D$0 Q$ Q$

Valuuttakurssijärjestelmät jatkoa 3. Säädellyt valuuttakurssit (managed float) ¥/$ S$ Q$1 D$1 P$1 Valuutan kysynnän lisääntyminen purkautuu osin määrän kasvuna ja osin kurssin vahvistumisena. Keskuspankki voi suorittaa interventioita. P$0 D$0 Q$ Q$0

Rahan tarjonnan muutoksen vaikutus maan valuutan arvoon: löysä rahapolitiikka & kelluva valuutta Valuuttamarkkinat Rahamarkkinat kun i↓  D€ ↓ ja S€↑  euron arvo laskee. jos Ms↑  i↓ i1 i $/€ Ms S€ i0 D€ Md Eurojen määrä Rahan määrä

Miksi valuutan kysyntä ja tarjonta muuttuvat markkinakorkojen muuttuessa ja siten johtaa valuutan arvon muuttumiseen? Kun korkotaso maassa laskee, maan suosio sijoituskohteena heikkenee ja ulkomaiset sijoittajat eivät kysy enää yhtä paljon maan valuuttaa ja vastaavasti kotimaisetkin sijoittajat alkavat etsiä parempia sijoituskohteita ulkomailta ja valuutan tarjonta siis kasvaa.

9.5 EUROOPAN RAHATALOUDEN YHDENTYMINEN: EMU* ja EURO Perustana yhteisen rahan/valuutta-alueen etujen hyödyntäminen. Yhteinen valuutta poisti valuuttakurssivaihtelujen riskit ja valuutanvaihdosta aiheutuvat kustannukset. Mutta samalla luovutaan itsenäisestä rahapolitiikasta. MUTTA milloin maiden kannattaa ottaa käyttöön yhteinen valuutta eli muodostaa valuuttaunioni? Millainen on optimaalinen valuutta-alue? Täyttääkö Euroland ehdot? * Economic and Monetary Union

Optimaalinen valuutta-alue (Mundell, 1961) 1. Maat, jotka käyvät paljon kauppaa keskenään hyötyvät kiinteistä valuuttakursseista (yhteisvaluutta!). Kiinteiden valuuttakurssien vallitessa ei devalvaatioita ja siis suuremmat hyödyt kaupasta. Mitä samankaltaisempia taloudet, sitä todennäköisemmin ne kohtaavat samat taloudelliset shokit, joihin sitten voidaan vaikuttaa yhteisellä rahapolitiikalla. Mitä joustavammat työmarkkinat, sitä helpommin hintatason muutoksilla voidaan vaikuttaa kilpailukyvyn muutoksiin.

Miten EU:ssa edettiin EMU:uun? Sopimuksessa määrätään, että EMU toteutetaan kolmessa vaiheessa: Vaihe 1 (1.7.1990–31.12.1993): toteutettiin pääomien vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Vaihe 2 (1.1.1994–31.12.1998): jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen lähentäminen ja niiden keskuspankkien yhteistyön tehostaminen. Rahapolitiikkojen yhteensovittamista varten perustettiin Euroopan rahapoliittinen instituutti (ERI), jonka tehtäväksi tuli yhteistyön tehostaminen jäsenvaltioiden keskuspankkien välillä ja yhteisen rahan käyttöönoton valmistelu. Jäsenvaltioiden keskuspankeista oli määrä tehdä riippumattomia tämän vaiheen aikana.

Tarkastellaan seuraavaksi konvergenssiehtoja ja niiden toteutumista. Vaihe 3 (1.1.1999 alkaen): jäsenvaltioiden yhteisen rahan eli euron käyttöönotto vaiheittain. yhteisen rahapolitiikan toteuttaminen EKP:n valvonnassa. Kolmanteen vaiheeseen siirtyminen oli mahdollista vasta, kun oli saavutettu huomattavaa pysyvää lähentymistä, mitä mitattiin perussopimuksissa määrätyillä lähentymisperusteilla, ns. konvergenssiehdot. Budjettisäännöistä oli määrä tulla sitovia ja jäsenvaltioille voitiin määrätä seuraamuksia, jos ne eivät noudata sääntöjä. Yhteinen rahapolitiikka otettiin käyttöön, ja sen toteuttaminen annettiin Euroopan keskuspankkijärjestelmälle (EKPJ), joka muodostuu jäsenvaltioiden keskuspankeista ja EKP:stä. Tarkastellaan seuraavaksi konvergenssiehtoja ja niiden toteutumista.

Lähde: http://www. bof. fi/fi/julkaisut/ekp_julkaisuja/index Lähde: http://www.bof.fi/fi/julkaisut/ekp_julkaisuja/index.htm - BOF, Lähentymisraportti

Viime vuosien tilanne 1/2 Budjettialijäämät Päivitetty syksy 2015, Kreikan kohdalla vähän puutteita tiedoissa, Ehkäpä 2000-luvun lukuja rukataan uuteen uskoon. Lähde: Eurostat ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&plugin=1&language=en&pcode=teina200  

Viime vuosien tilanne 2/2 Julkisen sektorin velka (prosenttia BKT:sta) Päivitetty syksy 2015 Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teina225&plugin=1

Euroopan sadan kerho Päivitetty syksy 2015. Otsikkoa muutettu Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teina225&plugin=1

Vertaukseksi eräiden muiden maiden budjetti-alijäämien kehitys Euro US UK Japan Vanhassa oli myös Kreikan ja Suomen luvut, mutta niiden alijäämät löytyvät ja aikaisemmista kuvista. Päivitetty syksy 2015 Lähde: IMF

Julkisyhteisöjen velka OECD-maissa v. 2014, % BKT:sta

Elämää EMU:ssa 1/2 Vakaus- ja kasvusopimus (Stability and Growth Pact) EMU:n synnyttyä haluttiin varmistaa budjettikuri!!! Jäsenmaiden budjettialijäämät eivät saa ylittää 3% BKT:sta vuosittain ja julkisen sektorin velka saa olla korkeintaan 60% BKT:sta. MIKSI???

Elämää EMU:ssa 2/2 EKP:n rahapolitiikan tavoitteet: EKP:n instrumentit Euroalueen hintavakauden säilyttäminen jäsenmaille asetettu max 2% inflaatiotavoite EKP asettanut myös M3: kasvulle 4.5 % tavoitearvon. EKP:n instrumentit Keskuspankkikorkojen säätely Minimikassavarantovaatimus Avomarkkinaoperaatiot Finanssikriisin jälkeen otettu käyttöön määrällinen elvytys.

Yhteisen rahapolitiikan harjoittamisen vaikeus Aluksi EKP:n uskottavuus/itsenäisyys Eri maiden taloustilanne vaatisi erilaista politiikkaa (”one size fits all” ei välttämättä totta!???) Esim. Irlannin ja Suomen tilanne vs. Saksa ja Ranska 2000-luvun alkupuolella. Talousshokkien epäsymmetrisyys EMUn perustamisvaiheessa uskottiin kuitenkin, että yhteinen valuutta ja tiivistynyt kaupankäynti yhdenmukaistaa euroalueen talouksia…

YHTEISVALUUTAN KUSTANNUKSET EMUn kolmannen vaiheen alettua muodostettiin EUssa “kiinteiden valuuttakurssien” järjestelmä. EUn keskinäisessä kaupankäynnissä devalvaatio ja revalvaatio eivät ole enää mahdollisia. Emmekä voi enää määrätä kierrossa olevan kansallisen rahan määrää, toisin sanoen olemme menettäneet mahdollisuuden harjoittaa kansallista rahapolitiikkaa!!!

Esimerkki: Kahden maan keskeinen rahaunioni Suomi Saksa Pf Pg ASf ASg ADf ADg Yf Yg

Molempien maiden on sopeuduttava tilanteen tuomiin ongelmiin: Olettakaamme, että kuluttajat alkavat preferoida saksalaisia tuotteita verrattuna suomalaisiin : ADF  and ADG  Molempien maiden on sopeuduttava tilanteen tuomiin ongelmiin: 1) Suomea vaivaa työttömyys ja vaihtotaseen alijäämä. 2) Saksassa on ylikuumenemista  inflaatio ja vaihtotaseen ylijäämä.

YHTEISVALUUTAN KUSTANNUKSET jatkoa Onko olemassa jokin keino, joka johtaa automaattiseen tasapainoon ilman devalvaatiota tai revalvaatiota? KYLLÄ: 1) Palkkajoustot  ASF  ja ASG  2) työvoiman liikkuvuus

Palkkajoustot (wage flexibility) Palkkajoustot siirtäisivät maiden kokonaistarjontakäyriä vastakkaisiin suuntiin takaisin kohti tasapainoa. Lisäksi olisi toisen asteen vaikutuksia kokonaiskysyntään: palkat ja hinnat Saksassa nousisivat tehden suomalaiset tuotteet kilpailukykyisemmiksi ja siis nostaisivat AD:tä Suomessa ja laskisivat AD:tä Saksassa.

Työvoiman liikkuvuus (labor mobility) Työvoiman liikkuvuus poistaisi tarpeen palkkatason muutoksiin; sen sijaan suomalaiset yksinkertaisesti muuttaisivat Saksaan töihin! Mutta jos palkkajoustot ja/tai työvoiman liikkuvuus eivät ole riittävän korkeita, sopeutumisongelma ei ratkea.

Sen sijaan sopeutuminen epätasapainoon tapahtuisi inflaationa Saksassa. Ja jos Saksan päättäjät ovat huolissaan inflaatiosta, niin he haluavat vastustaa näitä inflatorisia paineita (käyttäen supistavaa raha- ja finanssipolitiikkaa). Mutta vaihtotaseen ongelma ei häviä. Vain DMn revalvoiminen suhteessa FIMiin ratkaisisi tämän dilemman!

Voimmeko ratkaista tämän dilemman käyttäen jotain muuta keinoa? Periaatteessa kyllä: Saksa voisi korottaa veroja supistaakseen kokonaiskysyntäänsä ja siirtää verotulot Suomeen, missä ne käytettäisiin nostamaan Suomen kokonaiskysyntää!!!! Tämä merkitsisi EUn federalisaatiota ... Onko tässä jotain tutun kuulloista?