Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysymyksiä (s , ): Mitä oli ”Suomettuminen” ja miksi se oli uhka Suomen demokratialle? Millä tavoin demokratia heikkeni Suomessa 70-luvulla?
Advertisements

Suomi kylmän sodan aikana
Vaaran vuodet: Suomen asema 40 – luvun lopulla
Jatkosota
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
Puolueet: Puolueiden merkitys:
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Suomen itsenäistyminen
Kylmän sodan kriisejä.
Suomen presidentit.
Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Vaaran vuodet
Suomi luvulla s
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
Kylmän sodan kriisit s
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
1. Uudistukset ja Suomen rauhoittaminen uusi valtiopäiväjärjestelmä; eduskuntauudistus Suojeluskuntien ja punakaartien rooli kasvaa; kansan.
EUROOPAN UNIONI JA EUROOPPALAISUUS YH 4 EU:N TOIMIELIMET.
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
8 Vanhat jännitteet purkautuvat s. 57– Vanhat jännitteet purkautuvat.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku
Suomi toisessa maailmansodassa
Suomi toisessa maailmansodassa
Välirauhan Suomi 1940.
NUORI TASAVALTA Kirjassa s
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Valtioneuvoston toiminta
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147
Presidentti.
TASAVALLAN PRESIDENTTI
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
TASAVALLAN PRESIDENTIN
Aineisto on vapaasti muokattavissa
Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen
Kylmän sodan kilpailevat järjestelmät
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :
Luku Idän ja lännen välissä, s. 138–155
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s. 121–123
Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit
Itäblokin sisäiset kriisit kylmän sodan aikana
Edustajistoryhmien tuki 2016 (tilanne )
VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
NUORI TASAVALTA Kirjassa s
Lähtökohtana aktiivisuus
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
12. Talvisota 1939–40.
18. NL:n varjosta EU:iin.
11. Tie toiseen maailmansotaan
Luku Idän ja lännen välissä, s. 148–157
Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?
Kylmä sota s. 92-.
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
Edustajistoryhmien tuki 2017 (tilanne )
11. Kaksinapainen maailma
Edustajistoryhmien tuki 2018 (tilanne )
Kylmän sodan kriisit s
Suomen ulkopolitiikan
Esityksen transkriptio:

Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen

Vaaran Vuodet- oliko niitä? V. 1944-48 Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi; käsite ; vaaran vuodet Moskovan välirauhan ehdot; valvontakomissio valvomaan rauhanehtojen noudattamista ( NL johdossa) Asekätkentäjuttu; varauduttiin NL.n miehitykseen, upseerit kätkivät aseita ( 30 000 miehelle); valvontakomissio sai selville kun aseita palautettiin varastoihin keväällä -45→ oikeudenkäynnit ( 1500 sai vankilatuomion)

Rauhanehtojen toteuttaminen Saksalaisten karkottaminen ( 200 000 miestä); Lapin sota 1944-45; maihinnousu Tornioon, saksalaisten poltetun maan taktiikka Sotakorvausten maksaminen: ennen sotaan vallinnen dollarin kurssin mukaan eli 300 milj dollaria= 600 miljoonaa dollaria ( 15 % valtion menoista) Evakkokysymys ; 400 000 siirtolaista sijoitettiin pääosin maaseudulle Sotasyyllisyyskysymys: Ryti ja 7 muuta

Uusi Suunta Kommunistien toiminta oli sallittava ( SKDL ja SKP) ” kolmen suuren yhteistyö” ; SPD; SKDL ja Maalaisliitto - PM Paasikivi 1946 saakka - OM Kekkonen - SM Yrjö Leino ( SKDL) →todellinen valta valvontakomissiolla!

Vaaran vuosien politiikkaa V. 1946-48 kommunisteilla paljon valtaa hallituksessa ; PM Mauno Pekkala ( SKDL), kuusi muuta ministeriä →sisäpolitiikan radikalisoituminen; mielenosoitukset, lakot, VALPO kommunisteille * Keväällä 1948 pelkoa kommunistien kumouksesta; Tsekkoslovakian tilanne, viranomaiset valmiustilassa ( YYA-sopimus käsittelyssä)→ YYA-sopimus hyväksyttiin eduskunnassa, uudet vaalit →Kommunistit hävisivät, lakkoilua, mutta hallitus tukahdutti→ vaaran vuodet ohi

Miksi Suomesta ei tullut kommunistista kansandemokratiaa? Etsi pääargumentit s. 136-137 ja numeroi ne tekstiin.

Suomen ulkopolitiikan päälinjat toisen maailmansodan jälkeen Vaaran vuodet 1945-48 Paasikiven linjan vakiintuminen 1948-55 - luottamukselliset suhteet NL.oon - 1950 5-vuotinen kauppasopimus - sotakorvaukset loppuvat v. 1952 ( NL alensi summaa ja pidensi maksuaikaa) - Porkkalan luovutus 1955 takaisin Suomelle!

Paasikiven linjan muotoutuminen Avaus länteen 1955 Suomi Pohjoismaiden neuvostoon ja YK.hon

Kekkosen aika alkaa (1956-81) 1956 presidentiksi; NL tunnustaa Suomen puolueettomuuden Heti alussa ongelmia suhteessa NL.oon Yöpakkaset 1958 - NL ei pitänyt SDP:n ja kokoomuksen mukanaolosta hallituksessa ( kommunistit jätetty ulkopuolelle)→NL.n kauppaneuvottelijat ja suurlähettiläs Moskovaan→→ hallitus erosi

Noottikriisi 1961-62 NL.n motiiveja; Honka-liiton ( kokoomus + SDP) lopettaminen: Kekkosen uudelleenvalinta tärkeää NL.lle Nootti oli tarkoitus varoitukseksi pienille NATO-maille, erityisesti BRD.lle Kylmän sodan viitekehys tärkeää; NL vastaisen mielialan lisääntyminen Suomessa ( NL.n tulkinta), liikaa lännen mielistelyä..