8. Juutalaiset – Jumalan valittu kansa Ydinsisältö

Juutalaisuus Viittaa sekä kansallisuuteen että uskontoon. Vaikuttanut kahteen maailman suurimpaan uskontoon, kristinuskoon ja islamiin. Oppineisuuden arvostus ja kova työnteko ovat johtaneet menestykseen monilla tieteenaloilla. Suuri vaikutus taiteeseen ja populaarikulttuuriin kuten elokuvateollisuuteen.

Juutalaisuuden alkuperä Heprealaisen Raamatun kuvaama Israelin kansan historia on pohja juutalaisuudelle. Juutalaisuudella ei ole perustajaa; syntyi pitkän ajan kuluessa. Keskeinen henkilö on Abraham: liitto Jumalan kanssa → “valittu kansa” lupaus maasta Abrahamin jälkeläisille → “luvattu maa” liiton merkkinä ympärileikkaus Toorassa kuvattuja patriarkkoja eli kantaisiä ovat myös Abrahamin poika Isak, hänen poikansa Jaakob, sekä Jaakobin 12 poikaa. Juutalaisuus viittaa Juudan heimoon. Juuda oli yksi Jaakobin 12 pojasta.

Kuningas Daavid → pääkaupungiksi Jerusalem Mooses johdatti israelilaiset pois Egyptistä takaisin “luvattuun maahan”; Kanaanin maahan. Moosekselle Jumala antoi lain eli Tooran. Laki on merkkinä Jumalan ja Israelin välisestä liitosta. Liiton pitämisestä seuraa Jumalan siunaus. Kuningas Daavid → pääkaupungiksi Jerusalem Kuningas Salomo → Jerusalemin temppelin rakentaminen 900-l. eKr. valtakunta jakautui: Israel ja Juuda Assyria valloitti Israelin 700-l. eKr. Babylonia vei Juudasta yläluokan pakkosiirtolaisuuteen 500-l. eKr. Pakkosiirtolaisuus oli alku diasporalle eli juutalaisten hajaantumiselle ympäri maailmaa.

Pakkosiirtolaisuuden jälkeen temppeli rakennettiin uudelleen. Pakkosiirtolaisuus 500-l. eKr. vaikutti juutalaisen uskonnon muotoutumiseen: identiteetin pohja uskonnosta sitoutuminen yksijumalaisuuteen erottuminen muista poikien ympärileikkauksella perimätiedon kirjaaminen muistiin → heprealaisen Raamatun kirjojen muotoutuminen. Pakkosiirtolaisuuden jälkeen temppeli rakennettiin uudelleen. Roomalaiset hävittivät tämän toisen temppelin v. 70 jKr. Jäljellä vain Länsimuuri (itkumuuri). Pienoismalli Jerusalemin toisesta temppelistä Itkumuuri

Juutalaisen uskon perusta Juutalaiset käyttävät heprealaisesta Raamatusta nimitystä Tanak ja jakavat sen kolmeen osaan: Toora Profeetat Kirjoitukset Mooses sai Jumalalta sekä kirjallisen että suullisen tooran Suullinen toora on kirjattuna Talmudiin 600-l.jKr. laki- ja selitysteos Mishnaan ohjeita elämän eri aloille midrash-kirjallisuuteen kansanperinnettä hepr. Raamatun selitystä Toora-käärö

Mihin juutalainen uskoo? Monoteismi Jumalan nimeä (Jahve) pidetään niin pyhänä, että käytetään kiertoilmauksia. Messiaan odotus Messiaan tulo → tuomio: Jumalan tahtoa noudattaneet pääsevät Jumalan juo muut puhdistuvat ensin helvetissä, lopulta hekin Jumalan luo Erilaisia näkemyksiä valitusta kansasta: vain juutalaiset valittua kansaa Jumala on ilmoittanut itsensä myös muille, mutta Israelilla on erityisasema Jumala ilmoittaa itseään jatkuvasti eri tavoilla, ei erityisasemaa juutalaisilla

Ihmiskäsitys: Eettinen opetus: Ihminen on osittain hyvä, osittain paha. Vapaa tahto Mahdollisuus saada anteeksi Eettinen opetus: Tooran merkitys → tooran noudattaminen takaa yhteisön säilymisen ja Jumalan siunauksen Keskeistä oikeudenmukaisuus Naisella ja miehellä eri tehtävät: Jumalan palveleminen miehen vastuulla koti naisen vastuulla

Ruokasäädökset: Sopiva ravinto on košer. Säädöksiä sopivasta lihasta, kaloista ja linnuista Säädöksiä teurastamisesta Liharuokaa ja maitotuotteita ei tule syödä yhdessä. Monet ovat luopuneet ruokasäädöksistä.

Juutalaisten juhlat Viikko alkaa sunnuntaista. Kalenteri perustuu sekä auringon että kuun kiertoon. Vuosi alkaa syys-lokakuussa. Juutalaisen ajanlaskun mukaan maailma luotiin vuonna 3760 eKr. Šofar-torven puhaltaminen on tärkeä osa juutalaisen uudenvuoden juhlintaa. Šofariin puhalletaan myös suuren sovituspäivän päättymisen merkiksi.

Arkisin kolme rukoushetkeä, sapattina ja juhlapäivinä neljä Kalendaaririittejä: Sapatti viikon seitsemäntenä päivänä perustuu luomiskertomukseen perheen keskeinen merkitys sapatinvietossa sapattia vietetään niin kotona kuin synagogassa yksityiskohtaisia ohjeita sapatin viettämisestä Toorassa, Mishnassa ja Talmudissa. Arkisin kolme rukoushetkeä, sapattina ja juhlapäivinä neljä tapana rukoilla kymmenen miehen ryhmissä synagogassa Suuri sovituspäivä jom kippur päättää uudesta vuodesta alkaneen kymmenen katumuspäivän jakson vuoden päivistä pyhin vietetään paastoten ja rukoillen

Lehtimajajuhla sukkot syys-lokakuussa muistellaan pakomatkaa Egyptistä; asumista lehtimajoissa Hanukka marras-joulukuussa historiallisena taustana temppelin puhdistaminen ja uudelleen vihkiminen valloittajien harjoittaman epäjumalan palveluksen jälkeen kansallisen vapauden juhla Pääsiäinen pesah kestää viikon Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi paljon symboliikkaa nautitaan seder-ateria

Bar mitzva (pojalle) / bat mitzva (tytölle) Siirtymäriittejä Ympärileikkaus pojille kahdeksantena päivänä syntymästä merkki liitosta Jumalan ja Abrahamin välillä Bar mitzva (pojalle) / bat mitzva (tytölle) uskonnollisen täysi-ikäisyyden merkiksi pojille 13-vuotiaana, tytöille 12-vuotiaana Häät katos vertauskuvana kodista ja liitosta Hautaaminen vuorokauden kuluessa kuolemasta yksinkertaiset hautajaismenot hautajaisten jälkeen suruviikko