YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento YTT Pertti Jokivuori Syksy luento (Ti )

Operationalisointi, mittaaminen ja summamuuttujat: Teoreettisten, abstraktien käsitteiden operationalisointi on empiirisen tutkimuksen kulmakivi Operationalisointi tarkoittaa teoreettisen käsitteen yhdistämistä kohteessa havaittaviin ominaisuuksiin. Tavoitteena on pystyä mittaamaan ja havainnoimaan teorian käsittelemiä asioita mahdollisimman tarkasti Operationalisointi liittyy käsitevaliditeettiin: tutkitaan sitä mitä on tarkoitus tutkia, mitataan sitä mitä on tarkoitus mitata

Operationalisointi, mittaaminen ja summamuuttujat: Validiteetti = mittarin/muuttujan pätevyys eli kyky mitata juuri sitä mitä sen on ajateltu mittaavan (teoreettisen ja operationaalisen määritelmän yhtäpitävyys) Reliabiliteetti = mittarin/muuttujan ”käyttövarmuus”, johdonmukaisuus. stabiliteetti = mittarin pysyvyys ajassa konsistenssi = mittarin sisäinen yhtenäisyys Mittari voi olla hyvin reliaabeli olematta lainkaan validi!

Validiteetti ja reliabiliteetti : Validiteetti = mittarin kyky mitata juuri sitä mitä sen on tarkoituskin mitata, teoreettisen ja empiirisen määritelmän yhtäpitävyys (operationalisoinnin onnistuminen) Reliabiliteetti = mittaustulosten luotettavuus, toistettavuus, ei- sattumanvaraisuus

Operationalisointi, mittaaminen ja summamuuttujat: Summamuuttujaksi nimitetään muuttujaa, jonka arvot on saatu laskemalla yhteen useiden erillisten, mutta samaa ilmiötä mittaavien muuttujien arvot Kyselytutkimuksessa summamuuttujia käytetään usein asenneväittämiin saatujen vastausten yhdistämisessä Saman ilmiöalueen mittaamisen useilla erilaisilla kysymyksillä voidaan nähdä parantavan mittarin reliabiliteettia

Operationalisointi, mittaaminen ja summamuuttujat: Summamuuttujan muodostamisen lähtökohtana on se, että alkuperäiset summamuuttujan osioiksi aiotut muuttujat mittaavat samaa asiaa Summamuuttuja muodostetaan laskemalla yhteen näiden alkuperäisten muuttujien saamat arvot Ennen summamuuttujan muodostamista on hyvä tarkastella alkuperäisten muuttujien keskinäisiä korrelaatioita muodostamalla korrelaatiomatriisi  reliabiliteettitesti (Cronbachin alfa)

Kausaalisuuden korrelatiivinen rakenne : Columbian koulukunnan survey-analyysissa käsiteltiin ja esitettiin seikkaperäisesti niitä ehtoja ja edellytyksiä, jotka tutkijan on osoitettava täytetyksi, ennen kuin hän voi väittää että muuttuja X vaikuttaa muuttujaan Y. Varsinaisia välttämättömiä edellytyksiä Columbian yliopiston koulukunta esitteli kolme: ● X ja Y ovat tilastollisesti riippuvaisia, niiden välillä on yhteys, assosiaatio ● X-muuttujan arvot edeltävät kausaalisesti Y-muuttujan arvoja ● X:n ja Y:n välinen tilastollinen riippuvuus säilyy, vaikka molempia muuttujia kausaalisesti edeltävien muiden muuttujien vaikutus on kontrolloitu.

Kausaalisuuden korrelatiivinen rakenne : Kausaalisuuden korrelatiivinen tutkiminen etenee siten, että ensin tutkitaan, onko kahden muuttujan välillä yhteisvaihtelua Jos yhteisvaihtelu havaitaan, selvitetään häviääkö yhteisvaihtelu tai muuttuuko siitä saatava kuva, kun muita muuttujia vakioidaan Kahden muuttujan välinen yhteisvaihtelu on kausaalisuhteen välttämätön, mutta ei vielä riittävä ehto!

Korrelaatiomatriisi:

Aineiston elaboraatiostrategia : Tutkijan mielen tulee perustua ajatukselle, että tutkimuksessa todellakin selvitetään tutkittavaan ilmiöön vaikuttavien tekijöiden välisiä yhteyksiä (tai eroja) Tutkija ei ole ennustaja eikä taiteilija, joka taidokkaasti värittää empiiriset tulokset mielensä syövereistä nousevilla tulkinnoilla, jotka hän naamioi mielenkiintoisiin teoreettisiin kääreisiin, vaan hän on ennen kaikkea tutkija Tutkijan mielen tapa tarkastella ja käsitellä aineistoa systemaattisesti ja perusteellisesti on se, josta empiirinen tutkimus saa ainoan todellisen sisältönsä

Aineiston elaboraatiostrategia : Todellisten ja näennäisten yhteyksien erottaminen  Pelkkä kahden ilmiön välinen tilastollinen yhteys ei vielä riitä osoittamaan, että niillä olisi todellista yhteyttä keskenään Todellisen yhteyden toteamiseen tutkijan on empiirisesti kyettävä osoittamaan, ettei jokin kolmas, kahteen alkuperäiseen muuttujaan yhteydessä oleva tekijä, synnytä tätä yhteyttä Ilman havaittujen yhteyksien tarkempaa analyysia (elaboraatiota) empiirinen tutkimus voi pahimmillaan olla vain kokoelma tieteellisiä ennakkoluuloja Näennäisyhteys on siis jotakin, joka on havaittavissa, mutta joka varsinaisesti ei kuitenkaan ole

Aineiston elaboraatiostrategia : Englanninkielessä sana elaboraatio (elaboration) tarkoittaa täsmentämistä, spesifikaatiota ja yksityiskohtaista suunnittelua Kvantitatiivisen aineiston analyysissä täsmentämisessä häivytetään kolmannen tekijän vaikutus kahden alkuperäisen muuttujan havaitusta yhteydestä. Tästä käytetään myös nimitystä kolmannen muuttujan vakioiminen Elaboraatiostrategia edellyttää tutkijalta ilmiön riittävää sekä teoreettista että empiiristä tuntemusta. Vain näin voidaan saada käsitys tekijöistä, joiden merkitys tutkittavan ilmiön kannalta on olennainen

Aineiston elaboraatiostrategia, esimerkkejä : Määräaikaisilla työsuhteilla työskentelevät ovat heikommin sitoutuneita organisaatioonsa kuin vakituisessa työsuhteessa olevat  nuoret työskentelevät maaräaikaisissa työsuhteissa ja nuoret ovat heikoomiin organisaatioon sitoutuneiita kuin vanhemmat työntekijät Miehet kannattavat paikallista sopimista naisia enemmän ja paikallisen sopimisen kannattaminen on myös riippuvainen sosio-ekonomisesta asemasta (YLTH > ALTH > TT). Aineistossa miehet ovat naisia enemmän ylempiä toimihenkilöitä

Osittaiskorrelaatiokerroin : Kolmen muuttujan tarkastelussa riippuvuuden mittaamisessa tutkitaan tilannetta, jossa epäillään kahden muuttujan välisen korrelaation olevan seurausta kolmannen muuttujan vaikutuksesta Osittaiskorrelaatio (partial correlation coefficient) on kahden muuttujan välinen korrelaatio, kun yhden tai useamman muuttujan vaikutus on vakioitu

”Tieteen pyörä” Teoriat Empiiriset yleistykset Havainnot Hypoteesit TEORIA EMPIRIA Deduktiivinen päättely Induktiivinen yleistys

Kvantitatiivisen tutkimuksen raportointi : Tutkimuksen ideologis-metodiset normit (Merton): Tieteellisen tiedon totuusarvoa on arvioitava yleispätevin kriteerein, riippumatta tutkijoitten henkilökohtaisista ominaisuuksista Tieteellisen tiedon tulee olla (kansainvälisen) tiedeyhteisön yhteistä omaisuutta Tiede on puolueetonta: tietoa on etsittävä ja esitettävä tutkijan omaa uraa tai arvovaltaa huomioimatta Tutkimustulokset on alistettava aina tiedeyhteisön julkiseen, kriittiseen tarkasteluun

Aiheen valinta Kirjallisuuteen ja aikaisempaan tutkimukseen perehtyminen Tutkimusongelman määrittely Empiirisen aineiston keruu Analyysimenetelmien valinta Aineiston analyysi Tulokset Tutkimuksen raportointi Teoriatausta Aineisto Diskussio Aineiston keruumenetelmien valinta