Luku Kolme maailmaa, s. 170–174 KOLME MAAILMAA

Kolme maailmaa Maailma vuonna Kokoa kolmen maailman keskeiset tunnuspiirteet ja vertaile niitä. Teollinen hyvinvointivaltio Sosialistinen teollisuusyhteiskunta Kolmas maailma: kehitysmaat

welfare state (engl.) Syntyi Länsi-Euroopassa ja 1960-luvuilla. Valtio turvaa yhteiskuntarauhan parantamalla köyhien sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa sekä tasa-arvoistamalla koulutusta. Valtio kantaa päävastuun myös eläkkeistä ja muista sosiaalipalveluista. Perustana vapaaseen markkinatalouteen pohjautuva talous. Rahoitus verotuksen avulla, mikä tarkoittaa tulojen uudelleen jakoa köyhien hyväksi. Tuloksena elintasoerojen kaventuminen yhteiskunnan sisällä. Äiti ja tytär mainostavat purukumia ruotsalaisessa mainoksessa vuodelta Teollinen hyvinvointivaltio

Tulevaisuuden haasteena on rahoituksen turvaaminen valtiolle kalliin järjestelmän ylläpitämiseksi. Järjestelmää on kritisoitu korkeasta verotuksesta. Väestörakenteen ja talouden muutoksista johtuen monissa maissa on viime vuosina puhuttu länsimäisen hyvinvointivaltion kriisistä. Tarvitsevatko länsimaiset yhteiskunnat yhä ns. Robin Hood -mallia vai voidaanko tasa-arvo ja menestys elämässä jättää yksilöiden itsensä vastuulle?

Sai alkunsa 1920-luvulla, kun Venäjästä tehtiin Neuvostoliitto. Tyypillistä maatalouden kollektivisointi: kaikki maa siirrettiin valtion omistukseen ja muodostettiin yhteistiloja eli kolhooseja. Valtio johti taloutta ns. viisivuotissuunnitelmien kautta. Ideana oli tuottaa ihmisten tarpeisiin oikea määrä oikeanlaisia tuotteita: suunnitelmatalous. Valtio omistaa kaiken, ja se pyrkii jakamaan hyvinvointia tasapuolisesti. Toisen maailmansodan jälkeen idea sosialistisesta teollisuusyhteiskunnasta levisi Euroopan uusiin kansandemokratioihin sekä Kiinaan luvulta peräisin oleva propagandajuliste kertoo, kuinka kansantuotteen hedelmät jakautuvat kapitalistisessa järjestelmässä (kuvan vasen laita) ja Neuvostoliitossa. Sosialistinen teollisuusyhteiskunta

Ongelmaksi muodostui järjestelmän taloudellinen tehottomuus, mikä johti esimerkiksi kulutustavaroiden vähyyteen ja laski ihmisten elintasoa ja elämänlaatua. Sosialistinen teollisuusyhteiskunta koki haaksirikon, kun sen mallimaa Neuvostoliitto hajosi sisäisiin ongelmiin vuonna Kiinassa on siirrytty ns. sosialistiseen markkinatalouteen, jossa teollisuustuotannossa on asteittain sallittu vapaa kilpailu ja markkinoita avattu myös länsimaisille yrityksille. Sosialistit uskoivat, että suhdannevaihtelut ja niistä johtuva lama ovat vain kapitalistisen järjestelmän ongelma. Mihin tämä ajatus perustui ja pitikö se paikkansa?

developing countries (engl.) 1960-luvulla yleistynyt käsite, jolla tarkoitetaan teollisesta kehityksestä jälkeen jääneitä maita. Valtiot usein entisiä siirtomaita, joiden taloudellinen tilanne on heikko. Sosiaaliturvaan, yleiseen koulutukseen tai terveydenhuollon kehittämiseen ei juuri riitä rahaa. Teollista tuotantoa on vain vähän. Valtiot ovat edelleen maatalousvaltaisia. Kehitysmaat ovat usein halpojen raaka-aineiden tuottajia ja siten riippuvaisia maailmanmarkkinahinnoista ja ostajista. Intialaisen koulun lapsille lahjoitettiin kannettavat tietokoneet vuonna Kolmas maailma: kehitysmaat

Kolmannella maailmalla tarkoitetaan niitä köyhiä maita, jotka jäivät kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän ulkopuolelle. Vieläkö käsitteen käyttö on perusteltua? Kehitysmaiden varallisuus ei riitä kalliiden tuontitavaroiden tai jalostettujen elintarvikkeiden ostamiseen, mikä on johtanut monien kehitysmaiden velkaantumiseen. Kehitysmaat kärsivät usein vakavista ympäristöongelmista. Kehitysmaiden suurimpina ongelmina pidetään köyhyyden lisäksi niiden poliittista epävakautta ja sisäistä epäjärjestystä, korruptiota, eriarvoisuutta sekä ihmisoikeuksien loukkaamista. Kehitysmaita on Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa sekä Aasiassa.

Pohtikaa, miten ns. megatrendit toteutuvat kolmessa eri maailmassa. Ovatko ne globaaleja, kaikkia maanosia koskettavia? Megatrendit Entiset sosialistiset yhteiskunnat Kehitysmaat Teolliset hyvinvointivaltiot