7.21 Kestävän kehityksen mahdollisuus

Esitys aiheesta: "7.21 Kestävän kehityksen mahdollisuus"— Esityksen transkriptio:

1 7.21 Kestävän kehityksen mahdollisuus
VII MODERNI MAAILMA Tehtävien vastaukset 7.18 Tavaroiden tulva 7.19 Kolme maailmaa 7.20 Ihmiset ja maapallo 7.21 Kestävän kehityksen mahdollisuus Kokoavat tehtävät

2 SISÄLLYSLUETTELOON TAVAROIDEN TULVA Luku 7, s. 169

3 SISÄLLYSLUETTELOON Miten ensimmäinen ja toinen maailmansota vaikuttivat maailman talouteen? I maailmansodan vaikutuksia Kansainvälinen kauppa väheni ja valtiot alkoivat suojella talouksiaan tulleilla ja rajoituksilla (protektionismi). Sosialistinen talousjärjestelmä syntyi. Sotaa edeltävä elintaso saavutettiin Euroopassa vasta 1920-luvun puolivälissä. Inflaatio (hintojen moninkertaistuminen) II maailmansodan vaikutuksia Maailmankaupan vapautuminen: GATT USA:n tuki markkinoiden elvyttämiseksi (Marshall-apu) Länsi-Euroopan taloudellinen yhdentyminen. Talouskasvun ja elintason lasku sodan aikana ja sotaa seuranneina vuosina. Euroopan sotaan osallistuneissa maissa säännöstely jatkui 1950-luvulle asti. Aseteollisuus vahvisti koneteollisuutta ja teollisuuden tietotaitoa sodan jälkeen. Taloudellinen kasvu nähtiin poliittisen menestyksen ehtona sosialismin ja kapitalismin välisessä kilpailussa (kylmä sota).

4 Laadi miellekartta 1930-luvun laman syistä ja seurauksista.
SISÄLLYSLUETTELOON Laadi miellekartta 1930-luvun laman syistä ja seurauksista. Ylituotanto ja taloudellinen keinottelu Euroopassa Levisi maailmanlaajuiseksi, kun Yhdysvaltojen ulkomaankauppa ja rahanlainaus loppuivat. Lisäsi totalitarististen liikkeiden kannatusta Euroopassa ja edesauttoi diktatuurien syntymistä. Tuotannon huima kasvu johti ylitarjontaan Yhdysvalloissa. 1930-luvun talouslama Vuoden 1929 pörssiromahdus Yhdysvalloissa ajoi pankit, yritykset ja kotitaloudet vararikkoon. Yhdysvalloissa ryhdyttiin noudattamaan uutta talouspolitiikka: M. Keynesin teorian pohjalta laadittiin New Deal -suunnitelma.

5 SISÄLLYSLUETTELOON Mitkä tekijät mahdollistivat maailmantalouden kokonaistuotannon kuusinkertaistumisen vuosien 1950–2000 välisenä aikana? Energiatuotannon moninkertaistuminen: Öljynporaus merenpohjasta Jättipatojen rakentaminen Ydinvoiman käyttö energialähteenä. Maataloustuotannon tehostuminen: Teholannoitus Tekniikan ja tietotaidon kehittyminen. Työn tuottavuuden lisääntyminen: Vähemmällä ihmistyöllä enemmän ja parempia tavaroita Automaatio, tietotekniikka, osaaminen, kuljetus.

6 a) kolmas teollinen vallankumous b) jälkiteollinen yhteiskunta.
SISÄLLYSLUETTELOON Määrittele käsitteet a) kolmas teollinen vallankumous b) jälkiteollinen yhteiskunta. Kolmas teollinen vallankumous 1900-luvun loppu Kasvu ei enää perustu raaka-aineiden, työvoiman ja muiden resurssien lisäämiseen, vaan niiden säästämiseen ja korvaamiseen uuden teknologian avulla. Tietointensiivinen talous nojaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uuteen teknologiaan, kuten informaatio-, bio-, ja nanoteknologiaan. Jälkiteollinen yhteiskunta Lähellä käsitteitä palveluyhteiskunta ja tietoyhteiskunta. Taloudellinen kasvu perustuu tietoon, osaamiseen ja palvelusektoriin.

7 SISÄLLYSLUETTELOON KOLME MAAILMAA Luku 7, s. 174

8 Mitä tarkoitetaan käsitteellä hyvinvointivaltio?
SISÄLLYSLUETTELOON Mitä tarkoitetaan käsitteellä hyvinvointivaltio? Teollisuusmaiden asukkaiden elintaso moninkertaistui 50 vuodessa toisen maailmansodan jälkeen. Hyvä asunto ja terveys ovat mahdollisia kaikille ihmiselle. Kansalaisten hyvinvoinnin varmistaminen on yhteiskunnan tehtävä. Valtiolle uusia tehtäviä: maksaa pääosan koulutuksesta, terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista  julkisen talouden kasvu. Rahoittaminen perustuu jatkuvaan taloudelliseen kasvuun.

9 Määrittele käsitteet a) kolmas maailma b) kehitysmaat
SISÄLLYSLUETTELOON Määrittele käsitteet a) kolmas maailma b) kehitysmaat c) banaanitasavalta. Kolmas maailma = toisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneet entiset siirtomaat, jotka ovat jääneet kehityksessä teollistuneista maista jälkeen. Nimitystä alettiin käyttää 1960-luvulla myös niistä valtioista, jotka eivät kylmän sodan aikana kuuluneet kapitalistiseen tai sosialistiseen leiriin. Kehitysmaat = maailman valtiot, jotka ovat taloudellisten mittareiden mukaan jääneet teollisuusmaiden kehityksestä jälkeen. Banaanivaltio = valtiot, joiden talous nojaa pääosin yhden edullisen raaka-aineen tuotantoon. Banaanivaltioissa tuotanto voi lisäksi olla ulkomaisessa omistuksessa. Banaanivaltiot ovat usein hyvin riippuvaisia tuottamansa raaka-aineen maailmanmarkkinahinnasta, ja siksi ne ovat myös poliittisesti sidoksissa kauppakumppaneihinsa.

10 SISÄLLYSLUETTELOON Miksi elintasoero teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä on kasvanut 1960-luvulta lähtien? Teollisten yhteiskuntien kehitys on jatkunut vakaalla pohjalla ja talouden kehitys on kiihtynyt entisestään. Kehitysmaiden elintason kohenemista ovat hidastaneet monet eri tekijät: Taloudellisesti kuluttavat sisällissodat ja poliittinen epävakaus. Epävakauden takia ulkomaiset pääomat ovat karttaneet kehitysmaita, mistä johtuen sosiaalisten asioiden parantaminen on ollut vaikeaa (terveydenhuolto, puhdas vesi, asunnot jne.). Pitkä kuivuus on aiheuttanut nälänhätää Afrikassa. Suuri väestönkasvu on hidastanut elintason kasvua ja kuormittanut ihmisten elinympäristöä (saastuminen). Yhteiskuntien kehittymistä ovat hidastaneet korruptio, eriarvoisuus ja pahimmillaan ihmisoikeusrikkomukset.

11 alueen siirtomaa-aikainen talous nykytalouden tila ja kehitysnäkymät
SISÄLLYSLUETTELOON Laadi juliste/raportti jostakin entisestä siirtomaasta Afrikassa. Selvitä alueen siirtomaa-aikainen talous nykytalouden tila ja kehitysnäkymät tämänhetkinen BKT/asukas poliittinen kehitys väestönkehitys ja ympäristön tila.

12 SISÄLLYSLUETTELOON IHMISET JA MAAPALLO Luku 7, s. 181

13 SISÄLLYSLUETTELOON 1900-luvun väestönkasvua voidaan kutsua väestöräjähdykseksi. a) Mitkä tekijät selittävät suurta väestönkasvua? b) Mitä vaikutuksia sillä on ollut? a) Selittäviä tekijöitä: Samanaikaisesti kun elinikä pitenee teollisuusmaissa, syntyvyys kasvaa ja kuolleisuus laskee kehitysmaissa. Lapset ovat edelleen eräänlainen sosiaaliturva heikon elintason maissa. Kuolleisuuden lasku johtuu lääketieteen kehittymisestä, esim. lasten rokotusohjelmista. Syntyvyys on edelleen suurta väestörikkailla alueilla. Tähän ovat syynä monet kulttuurilliset ja uskonnolliset tekijät. b) Vaikutuksia: Elinympäristön kuormittuminen väestörikkailla alueilla. Elintasokuilun kasvu eri väestöryhmien kesken ts. maailman eriarvoistuminen. Erilaisten pandemioiden leviäminen väestöruuhkaisilla alueilla. Pyrkimys rajoittaa maailman väestönkasvua väestöpoliittisilla toimenpiteillä.

14 Miksi väestönkasvusta on tullut etenkin köyhien maiden ongelma?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi väestönkasvusta on tullut etenkin köyhien maiden ongelma? Kehitysmaat ovat maatalousvaltaisia, ja siellä suositaan edelleen suuria perheitä. Perheet toimivat olemattoman sosiaaliturvan vastineena. Kehitysmaissa on saatu lääketieteen avulla (rokotukset, antibiootti) kuolleisuus laskemaan, mutta samaan aikaan väestönkasvu on jatkunut. Kehitysmaiden ravinnontuotanto ei kykene vastaamaan suureen väestönkasvuun, mistä seuraa nälänhätää. Nopea väestönkasvu hidastaa elintason nousua kehitysmaissa. Suuri väestötiheys altistaa ihmiset erilaisille pandemioille. Hidas talouskasvu ei mahdollista sosiaaliturvan kehittämistä. Väestökysymyksiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet esimerkiksi Afrikkaan ja Aasiaan, ja niiden ratkaisemiseksi ei ole löydetty nopeita keinoja.

15 SISÄLLYSLUETTELOON Miten ja millaisin tuloksin väestönkasvua on pyritty rajoittamaan a) teollistuneissa maissa b) kehitysmaissa? a) Erilaiset ehkäisykeinot Pyrkimys parempaan elintasoon on vähentänyt lapsien määrää ja samalla pienentänyt perhekokoa läntisissä teollisuusmaissa. b) Lasten kuolleisuutta vähentävät terveysohjelmat Kampanjat sterilisoinnin puolesta (Intia) Ehkäisyvalistus Yhden lapsen politiikka (Kiina) Tulokset heikkoja, sillä erilaiset taloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset syyt ovat jarruttaneet väestönkasvun rajoittamista. Kiinassa yhden lapsen politiikka on hidastanut väestönkasvua mutta johtanut sukupuolirakenteen vääristymiseen, sillä se suosii poikalapsia.

16 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MAHDOLLISUUS
SISÄLLYSLUETTELOON KESTÄVÄN KEHITYKSEN MAHDOLLISUUS Luku 7, s. 188

17 SISÄLLYSLUETTELOON Miksi makean ja puhtaan veden saannista on tullun monin paikoin todellinen ongelma? Veden ylikuluttaminen (peltojen kastelu, tehomaatalous) on vähentänyt puhtaita pohjavesivarantoja ja laskenut pohjavesien pintaa. Makean veden puutteesta kärsii maailmassa jo yli 300 miljoonaa ihmistä. Makean veden puutteesta on tullut poliittinen ongelma. Valtiot ovat alkaneet monin paikoin kiistellä vesivarojen käytöstä. Vesien saastuminen on lisännyt ihmisten terveysriskejä. Puhtaan veden arvosta kertoo se, että sitä on jo ehditty kutsua tulevaisuuden öljyksi.

18 Laadi kaavio kasvihuoneilmiön syistä ja seurauksista.
SISÄLLYSLUETTELOON Laadi kaavio kasvihuoneilmiön syistä ja seurauksista. SYYT: Saastuttavien fossiilisten energialähteiden liikakäyttö Metsien liiallinen hakkuu asutuksen, peltoviljelyksen ja karjatalouden tieltä Autojen pakokaasupäästöt Asuntojen lämmittämisen suuri energiankulutus SEURAUKSET: Liian suuret hiilidioksidipäästöt ovat johtaneet ilmakehän lämpötilan nousuun. Maapallon keuhkojen eli sademetsien vähentyminen Kuivuuden aiheuttama aavikoituminen Peruuttamattomat muutokset maapallon ekosysteemissä Ympäristöliikkeet ja ympäristötietouden kasvaminen Ympäristöystävällisemmän energiatuotannon kehittyminen

19 Perustele väite: ”Ihminen on yhä riippuvainen ympäristöstä.”
SISÄLLYSLUETTELOON Perustele väite: ”Ihminen on yhä riippuvainen ympäristöstä.” Jo nykyiset, ihmisille epäedulliset ympäristömuutokset ovat osoittaneet, että ihminen ei kykene hallitsemaan luontoa. Esimerkkejä luonnonvoimien vaikutuksesta ihmisten elämään: kuivuudet, tulvat, monsuunisateet, rajut myrskyt, lisääntyneet pyörremyrskyt, tsunamit. Ympäristömuutokset vaikuttavat talouteen ja ravinnontuotantoon. Ympäristömuutokset määrittävät sitä, missä päin maapalloa elinolosuhteet säilyvät ihmisille mahdollisina. Energiatuotanto on riippuvaista ympäristöstä ja ympäristöolosuhteista. Luonto muodostaa maapallon keuhkot.

20 Määrittele termi ekologinen jalanjälki.
SISÄLLYSLUETTELOON Määrittele termi ekologinen jalanjälki. Ekologisella jalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen ympäristöön jättämää jälkeä, joka syntyy ihmisen kulutukseen ja jätteisiin käytettyjen luonnonvarojen määrästä. Ekologinen jalanjälki lasketaan havainnollisuuden vuoksi hehtaareina. Ekologinen jalanjälki on erikokoinen eri maissa johtuen erilaisista elinolosuhteista tai kulutustottumuksista. Esimerkiksi suomalaisten jalanjälki on 7,6 hehtaaria, kun maapallon kestokyky asukasta kohden on vain 1,8 hehtaaria.

21 KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 7, Moderni maailma, s. 190–191
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 7, Moderni maailma, s. 190–191

22 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Tilastotehtävä Alla olevassa taulukossa on esitetty maapallon väkiluvun kehitys. Tarkastele maailman eri alueiden väkiluvun kehitystä vuodesta 1960 nykyaikaan ja ennusteita vuoteen 2050 asti. Mitkä eri tekijät selittävät kehitystä ja tulevaisuuden ennusteita?

23 Selittäviä tekijöitä 1960-luvulta nykyaikaan:
SISÄLLYSLUETTELOON Selittäviä tekijöitä 1960-luvulta nykyaikaan: Aasia: erityisesti Kiinan ja Intian suuri väestönkasvu, lapset edelleen vanhuudenturva olemattoman sosiaaliturvan maissa, suuri väestö vahvistaa kansallistunnetta ja tuo suurvaltapoliittista arvovaltaa, perinteet korostavat perheen arvostusta, maatalousvaltaisuus, heikko koulutustaso ja tietämys ehkäisystä, ehkäisyvastaisuus. Afrikka: lääketieteen avulla alennettu kuolleisuutta, mutta samalla syntyvyys pysynyt korkeana, lapset osa sosiaali- ja eläketurvaa, ehkäisyvastaisuus, heikko koulutustaso, miesten yhteiskunnallinen valta, eriarvoisuus, maatalousvaltaisuus.

24 SISÄLLYSLUETTELOON Latinalainen Amerikka: monia teollistumassa olevia valtioita, kaupungistuminen pienentää perhekokoa, kehittyvä sosiaaliturva, ihanteena amerikkalainen elämäntapa, siirtolaisuus Yhdysvaltoihin, maaseutu edelleen työvoimavaltaista, hidasta kehitystä jo Yhdysvalloissa ja Euroopassa koettuun suuntaan. Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Oseania: kehittyneet teollisuusmaat, hyvinvointivaltioiden sosiaaliturva, kaupungistuminen pienentänyt perhekokoa, ehkäisy, kalliit elinkustannukset pienentäneet perhekokoa, perhearvot muuttuneet, noussut avioitumisikä, kuolleisuus laskee samaan aikaan kuin syntyvyys laskee, hyvät terveysolot ja erittäin pieni lapsikuolleisuus. Ennuste: Edellä mainituista syistä väestökasvu jatkaa nousuaan Aasiassa ja Afrikassa, kun samanaikaisesti se muissa maanosissa pysyy jo tasaisena ja vakaana.

25 2. Ylioppilaskoetehtävä
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Selvitä Euroopan väkiluvun kehitystä oheisen kaavion avulla. Mistä huomattavimmat muutokset johtuivat?

26 Poikkeamia väestönkasvussa
SISÄLLYSLUETTELOON Kun tarkastelee koko ajanjaksoa, on väestönkasvun yleinen trendi ollut kasvava. Etenkin kolmen viimeisen vuosisadan aikana väestönkasvu on ollut erityisen nopeaa. Poikkeamia väestönkasvussa 200–700 jKr. Hidasta väestönkasvun laskua johtuen Rooman hajoamisen jälkeisestä taloudellisesta taantumasta ja hajaannuksesta, ruttoepidemioista sekä väkivaltaisista ja levottomuutta aiheuttaneista kansainvaelluksista. 1300-luku: Euroopassa riehui mustana surmana tunnettu paiserutto, johon kuoli arvioiden mukaan vähintään kolmannes Euroopan väestöstä eli noin 20 miljoonaa ihmistä.

27 SISÄLLYSLUETTELOON 1600-luku: 1600-luvulla Euroopassa riehui verinen uskonsota katolisten ja protestanttien välillä. Väestönkasvua hidastivat myös 1600-luvun tautiepidemiat, kuten isorokko, pilkkukuume ja paiserutto. Lisäksi ilmaston alkava viilentyminen vaikeutti ruoantuotantoa ja lisäsi nälästä johtuvaa kuolleisuutta. 1900-luku: 1900-luvulla ensimmäisen väestönkasvun taantuman aiheutti ensimmäinen maailmasota (11 miljoonaa kuollutta) sekä sotaa seurannut ns. Espanjan tautina tunnettu raju influenssa, joka riehui Euroopan aliravitun ja sotavuosien uuvuttaman väestön keskuudessa (yli 20 miljoonaa kuollutta). Kuviossa näkyvä raju lasku johtuu kuitenkin myös siviiliväestöä rajusti koskettaneesta toisesta maailmansodasta, jossa kuoli koko maailmassa yli 55 miljoonaa ihmistä. Tästä luvusta eurooppalaisten osuus on noin 35 miljoonaa ihmistä.

28 sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmista
SISÄLLYSLUETTELOON luvulla maailmantaloudessa kilpaili kaksi vastakkaista järjestelmää, sosialistinen suunnitelmatalous ja kapitalistinen markkinatalous. Tee lista sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmista b) kapitalistisen markkinatalouden ongelmista.

29 Sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmat
Teollisuus oli tehotonta, raaka-aineita tuhlaavaa ja teknisesti jälkeen jäänyttä. Tuotantorakenne ei uudistunut ja kehittynyt kilpailun ja yksityisten yritysten puuttuessa. Vain suuria taloudellisia voimavaroja kuluttava aseteollisuus oli korkeatasoista. Elintarvike- ja kulutustavaratuotanto laiminlyötiin aseiden valmistuksen vuoksi. Elintaso ei vastannut niitä lupauksia, joita ihmisille oli annettu, mistä seurasi ideologinen kriisi ihmisten alkaessa menettää uskoaan sosialismiin. Talouskasvua haettiin ympäristön kustannuksella, mikä aiheutti suuria saasteongelmia. Taloudelliset ongelmat synnyttivät korruptiota ja ns. mustan pörssin. Sosialististen maiden talouden sitominen suljetuilla markkinoilla Neuvostoliittoon johti Itä-Euroopan talouden jälkeenjääneisyyteen. SISÄLLYSLUETTELOON

30 Kapitalistisen markkinatalouden ongelmat
SISÄLLYSLUETTELOON Kapitalistisen markkinatalouden ongelmat Ihmisten välinen taloudellinen epätasa-arvo kasvaa, kun hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Teollisuusmaissa rakennetuissa hyvinvointivaltioissa on korkea verotus. Talouteen kuuluvat suhdannevaihtelut ja pahimmillaan lama, josta seuraa helposti suurtyöttömyys. Suhdannevaihtelut aiheuttavat taloudellista epävarmuutta ja nostavat inflaation riskiä. Korkeista palkoista johtuen hintataso on korkea ja yleiset elinkustannukset nousevat johtavissa teollisuusmaissa. Taloudellisiin voittoihin pyritään ympäristöarvojen kustannuksella.