Mänty saavutti laajimman levinneisyytensä 8300 - 4000 vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13000km.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maapallon lämpeneminen
Advertisements

TAKAISIN TAIPUVA OKLUUSIO
Suomi riistamaana © Suomen riistakeskus.
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
Ilmastonmuutos - mistä siinä on kyse?
Lukion maantiede 1. kurssi
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Muuttuva poronhoito ja ympäristö Pasi Puttonen
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
Puun saatavuus Nordic Countries Capacity expansions have increased reliance on roundwood imports. Continental Europe Some potential to increase removals.
Suon eri pintojen metaanipäästöjen mallintaminen
Mistä tuli suomalainen?
helenarimalimankkaankoulu 2009
Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Metlan metsäalan tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki, Metla.
Neoliittinen vallankumous
Negatiiviset luvut. Esimerkki 1 Järjestä talven matkakohteiden lämpötilat kylmimmästä lämpimimpään.
Kappale 2.
Metsähallinnon myrskytuhovalmiuden parantaminen Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäosasto p.
Väder- och Klimatförändringar
Rapautuminen.
ILMASTONMUUTOS.
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, elokuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, kesäkuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Winter testing specialist Test World Ltd Independent, impartial and private testing company Founded in 1991 Located in Ivalo Specialised.
Ira Ekholm 4A. 1. uutinen Ongelma: Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin negatiivisesti * pohditaan ratkaisuja ongelmaan.
Lemmenjoen kansallispuisto
Haiti Haiti on n. 9 miljoonan asukkaan valtio, joka sijaitsee Karibianmerellä. Se on Hispanolian saaren länsiosissa ja maa muodostuu pääosin kahdesta vuoristoisesta.
Näkymä Pallas-Ounastunturille. Männyn ja kuusen metsänraja ovat suotuisan 1900-luvun ansiosta etenemässä kohti pohjoista ja tuntureiden rinteitä ylöspäin.
Onnistuuko energiasuunnittelu? Mikko Mielityinen, Saikotek Oy LVI-insinööri, 2016 Tietotekniikan insinööri, 1988.
/ / © Mauri Timonen Jääkauden jälkeiset ilmastonmuutokset muinaispuiden kertomana Mauri Timonen: Esitelmä Tervaleppäjuhlien Metsäklinikalla Hirvensalmella.
Toimintaympäristö Asuntokunnat ja perheet Leena Salminen.
Maankohoaminen ja sen vaikutukset Perämerellä Aune Rummukainen kevät 2013.
Mäntymetsänrajan mallitus MH:n biotooppikartoitusaineiston pohjalta - Työ liittyy kvartäärigeologian/paleoekologian alalta väitöskirjaa valmistelevan FM.
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti G.
Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen
KOLUMBIA. PERUSTIEDOT  - Pääkaupunki: Bogotá  - Kokonais pinta-ala: km2  Asukasluku: as  Viralliset kielet: Espanja  Virallinen.
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
Kairo. Maantiede ja ilmasto Egyptin pääkaupunki Sijaitsee pohjois-Egyptissä Niilin rannalla 30°3’N, 31°14’E Aikavyöhyke UTC+2 Kuudenneksitoista suurin.
Rio de Janeiro. Yleistä  Väkiluku: kaupungissa n.6 milj ja metropolialueella.12 milj.  Rio de Janeiro osavaltion pääkaupunki  Pinta-ala: 1260 km².
Pekka Nöjd / Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa © Mauri.
Pekka Nöjd / Ilmaston vaihtelu (syklisyys ja trendit) sekä tulevan ilmaston ennustaminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen © Mauri Timonen.
Allergia ja Astma. Astman hoito Astmaa hoidetaan lääkkeillä, jotka otetaan yleensä sisäänhengittämällä niitä keuhkoputkien limakalvolle, mutta sitä voidaan.
Yritysraportti Tulokset (päivitetty ) Vastaajamäärä (N) = 75
Katsaus Suomen ilmaston kehitysnäkymiin vuosilustotutkimuksesta saadun tiedon valossa Mauri Timonen Esitelmä LC Rovaniemi Uiton järjestämässä tilaisuudessa.
Puun ”muisti” luonnon ja ilmaston historiankirjana
Ilmastonmuutos Click here! Katso dia-esitys! Cambiamento climatico
Kasvatus- ja opetuslautakunta/huhtikuu 2017
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017
METSÄNRAJAMÄNNYN VUOSILUSTOINDEKSIIN PERUSTUVAN HEINÄKUUN KESKILÄMPÖTILAN VUOTUISET JA VUOSIKYMMENTEN VÄLISET VAIHTELUT TUHATVUOTISJAKSOTTAIN TARKASTELTUNA.
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
© Mauri Timonen Holoseenin ilmastovaihtelut (sinipuna) ja Lapin metsänrajamännyn lyhytjaksoiset (
Professori Matti Erosen ADVANCE-10K- projektin tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita Metlan sekä Helsingin ja Joen- suun yliopistoista, päätti vuonna.
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot valokeilassa
Insinöörit, mikä tässä mättää?
Kärkihankkeen tutkimusteemoja (WP1)
Suomi 2A 2. tunti.
13. Ilmastonmuutos.
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Ekologinen teatteri s
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
Mars-planeetan olosuhteiden kehitys
EURACLIMATES “EURAsian wide CLImate change Monitoring and Analysis based on Tree-ring and EcoSystem modelling.
Karhunpesävaaran vanhat männyt
Finnish Schools on the Move: Students’ physical activity and school-related social factors Henna Haapala.
LIVE IN LAPLAND WORK IN LAPLAND INVEST IN LAPLAND
Kuva: Samuli Paulaharju, 1907, Museovirasto, CC BY 4.0
Esityksen transkriptio:

Mänty saavutti laajimman levinneisyytensä vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13000km 2 nykyistä enemmän. Noin 3000 vuotta sitten ilmasto oli viilennyt 0,8 o C:lla ja metsät vähentyneet 2500 km 2 :llä. Keskiajan lämpökaudella oli edelliseen verrattuna selvästi viileämpää, mutta siltikin 0,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä oli 7200 km 2 nykyistä enemmän. Pikku jääkauden alettua noin 700 vuotta sitten, havainnot nykyisen metsänrajan yläpuolisista subfossiileista, ja kannoistakin, puuttuvat. Kävikö niin, että Ilmaston viileneminen tyrehdytti uudistumisen kokonaan moneksi sadaksi vuodeksi? Mäntymetsät alkoivat vallata takaisin menetet- tyjä kasvualueitaan merkittävämmässä määrin vasta viime vuosisadan ilmaston lämpenemisen myötä. Jos lämpötila nousee pysyvästi 0,6 o C:lla, lisääntyy mäntymetsien pinta-ala kenties muutamassa sadassa vuodessa tuhansilla km 2 :llä. Kari Mikkola Kultti, S., Mikkola, K., Virtanen, T., Timonen, M. & Eronen, M Past changes in the Scots pine forest line and climate in Finnish Lapland: a study based on megafossils, lake sediments, and GIS-based vegetation and climate data. The Holocene 16(3):

Mänty saavutti laajimman levinneisyytensä vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13000km 2 nykyistä enemmän. Noin 3000 vuotta sitten ilmasto oli viilennyt 0,8 o C:lla ja metsät vähentyneet 2500 km 2 :llä. Keskiajan lämpökaudella oli edelliseen verrattuna selvästi viileämpää, mutta siltikin 0,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä oli 7200 km 2 nykyistä enemmän. Pikku jääkauden alettua noin 700 vuotta sitten, havainnot nykyisen metsänrajan yläpuolisista subfossiileista, ja kannoistakin, puuttuvat. Kävikö niin, että Ilmaston viileneminen tyrehdytti uudistumisen kokonaan moneksi sadaksi vuodeksi? Mäntymetsät alkoivat vallata takaisin menetet- tyjä kasvualueitaan merkittävämmässä määrin vasta viime vuosisadan ilmaston lämpenemisen myötä. Jos lämpötila nousee pysyvästi 0,6 o C:lla, lisääntyy mäntymetsien pinta-ala kenties muutamassa sadassa vuodessa tuhansilla km 2 :llä. Kari Mikkola Mikkola, K. ja Virtanen, T Ilmaston ja maastonmuotojen vaikutus männyn metsänrajaan. Metlan työraportteja 25:14–24 - Ilmastonmuutos Lapissa – näkyvätkö muutokset – sopeutuuko luonto?