Afrikan historia 08.12. Siirtomaa-aika Risto Marjomaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Solidaarinen palkkapolitiikka PAMin kärkiteemat kevät 2013.
Advertisements

PALVELURAKENNEUUDISTUS
TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY (1700-L.LOPPU, 1800-L.)
Dynaamista kristinuskoa Afrikassa Auli Vähäkangas
Siirtomaajärjestelmän purkautuminen II MS:n jälkeen
Afrikka s.103-.
HIV-AIDS JA NUORET Arviolta 5,5 miljoonaa hiv- tartunnan saanutta vuotiasta nuorta v Eniten tartuntoja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Eija Leppäjärvi - Kajaani YHTEISÖLLISYYS TOIMINTATAPANA KYLÄTOIMINNASSA TAATUSTI TURVASSA – huolehtiva kyläyhteisö.
Afrikka kylmän sodan jälkeen Risto Marjomaa
Verkko sosiaalisuutena Janne Matikainen VTT, yliopistonlehtori Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän laitos.
ASUTUSHISTORIA / VÄESTÖNKASVU
Imperialismi Afrikassa
Afrikka vapautuu siirtomaavallasta TAUSTA: Imperialismin aikana Afrikka jaettiin kokonaan suurvaltojen kesken siirtomaihin. Imperialismin aikana.
Afrikan AIDS tilanne Niko Köykkä & Roosa Helander.
EUROOPPALAINEN IHMINEN Keskiaika. KAHTIA JAKAUTUNUT EUROOPPA  Itä-Rooma säilyi Länsi-Rooman tuhouduttua 476  Lännessä kansainvaellusten jälkeen vain.
3.11. Johdanto: Mikä Afrikka? Risto Marjomaa
Afrikkalainen elämäntapa Yhteisöllisyys, kulttuuri, sivistys.
Elinkeinorakenne Suomessa. Yleistietoa Suomen talous vastaa rakenteeltaan tyypillistä länsieurooppalaista teollisuusmaata. Palvelujen osuus tuotannosta.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120 MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET.
IMPERIALISMIN SYITÄ HI1-kurssi © Toni Uusimäki 2012.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusi aika koittaa: siirtomaat ja kansainvälinen kauppa.
Valtaosa maailman miljardista köyhästä ihmisestä asuu maaseudulla. He yrittävät saada elantonsa maataloudesta, mutta yli puolella ei ole käytössä lainkaan.
Kummina olet korvaamaton! MUGUN TYTÖT NEPALISSA. ”Aloin uskoa tulevaisuuteen” ”Jos en olisi päässyt mukaan kummiohjelmaan, olisin päätynyt lukutaidottomaksi.
TEOLLISTUMISEN SEURAUKSIA HY1-kurssi © Toni Uusimäki 2010.
Malmin seurakunnan nuorten lähetyskohde Senegalin koululaiset Senegalin luterilaisen kirkon koulutyön hanke/ Suomen Lähetysseura Minna-Sisko Mäkinen Kuvat:
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
Siirtomaat vapautuvat. Miksi siirtomaavalta päättyi? Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan mailla ei ollut enää varaa pitää siirtomaita Siirtomaat olivat.
Afrikan historia Niilinlaakson varhaiset valtakunnat Risto Marjomaa historian laitos > opiskelu > kurssimateriaalit.
Afrikan historia Uusi itsenäisyys Risto Marjomaa
SIIRTOMAAVALLAT 1900-luvun alussa IMPERIALISMI Euroopan maat hankkivat siirtomaita Afrikasta ja Aasiasta Erosi aiemmasta kolonialistisesta.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120
TULOPOLITIIKKA KERTAA YH1 -Työehtosopimus → Yleissitovuus
Liiketoimintasuunnitelman esitys
Kristinuskon levinneisyys ja kehityssuunnat 2000-luvulla
KPL 19 Afrikan rikkaudet jaetaan
Latinalaisamerikkalainen kulttuuri
Sukupuolten tasa-arvo – aktualisoitunut haaste koulutuksessa
TEOLLINEN VALLANKUMOUS
20. Kristinusko Aasiassa ja Afrikassa
Dos. Mika Vähäkangas SUOL:n talvipäivillä 2009: Millaista vuoropuhelua kulttuurit ja kristinusko käyvät Afrikassa? Tinyiko Maluleke: ”Afrikkalainen kristillisyys.
Afrikkalainen kulttuuri
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
Merja Kauhanen (PT) ja Sami Napari (ETLA)
Afrikan alistamisesta vapauteen
Mitä tiedät Afrikan uskonnollisesta tilanteesta?
Kaupungistuminen Kaupungeissa elää puolet maapallon väestöstä
Eroosio ja aavikoituminen
HYVINVOINTIVALTION HAASTEET
Väestönkasvu ja kaupungistuminen
SIIRTOMAAVALLAN PURKAUTUMINEN
Väestönkehityksen näkymät
ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA
V TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
13. Yhteiskuntien törmäys
GE3 Haasteiden maailma.
Uuden ajan alun löytöretket
Dekolonisaatio = siirtomaiden vapautuminen
Ensimmäinen ja toinen moderni
Finanssialan henkilöstö ja koulutus
Siirtomaahallinnosta nykyaikaan
Teollistuminen.
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
Työvoiman alueellinen liikkuvuus
HYVINVOINTIVALTION HAASTEET
LÄNNEN KIRKKO POLIITTISENA VAIKUTTAJANA
Jakso V Taitoaukeama: pilakuvatehtävä.
USA – Kulttuurien sulatusuuni
AFRIKKA s
TULOPOLITIIKKA KERTAA YH1 -Työehtosopimus → Yleissitovuus
AFRIKAN VAPAUTUMINEN 1950-L alkaen
Esityksen transkriptio:

Afrikan historia Siirtomaa-aika Risto Marjomaa

2 Siirtomaahallinnon tavoitteet n Ajaa emämaan etua, ei alusmaan; – voiton tuottaminen – siirtomaiden elätettävä itsensä n Kehityshankkeet siirtolaisia varten; – ongelmana korkeat vientikustannukset – ratkaisuna afrikkalaisten halpatyövoima

3 Pax Britannica n Sisäisten sotien loppuminen: – kylien paluu peltomaille; tuottavuus nousee – liikkuminen helpottuu; lähetyssaarnaajia ja muslimioppineita – afrikkalaisten aseriisunta; ei uusia tuliaseita n Orjuuden lakkautus; säilyi usein pitkään – tilalle pakkotyö, työkiintiöt, verotus

4 Afrikka verkottuu n Parantuneet kulkuyhteydet; – rauta- ja maantiet, laivalinjat, jäähdytyslaitteet n Osaksi markkinataloutta; – luonnonvaroista hyödykkeitä teollisuudelle ja kulutukseen n Parantunut tiedonvälitys; – sanomalehdet, radiot, elokuvat

5 Uusi talousjärjestelmä n Infrastruktuuri emämaan ehdoilla: – rautatiet rannikolle, ei toisiin siirtomaihin n Valkoinen siirtolaisuus; – Etelä-Afrikka, Rhodesia, Kenia, Angola – paras maa, valtiontuki, plantaasit, paikallisen kilpailun nujertaminen, halpatyövoima n Ryöstökapitalismi: – ei pitkäjänteistä maankäyttöä, luonnonvarojen riisto (Veld, Belgian Kongo).

6 Siirtomaiden oikeuslaitos n Valkoisen ylivallan turva: – tuomioita valkoisten ehdoilla n Mustat ’suojeltuja’: ei juuri kansalaisoikeuksia – poliisivaltio; passit, rotulait (apartheid 1948) – rasismi; valkoiset - värilliset - mustat. – rotuerottelu; "black peril"

7 Terveydenhoito ja koulutus n Hallinnon sairaalat ja koulut harvassa: – ongelmana kustannukset – koulutetut afrikkalaiset uhka; vaativat oikeuksiaan – ei korkeampaa koulutusta afrikkalaisille n Usein lähetyssaarnaajien varassa – muslimien ja tyttöjen syrjiminen koulutuksessa

8 Vertailu: perinteinen yhteisö n Heikko valtio: – kylät taloudellisia ja sosiaalisia yksiköitä – valtion osuus suojeluverot, kauppa ja orjatilat n Joustava verotus: – sato-osuuksia; markkina-arvolla ei merkitystä n Maiden yhteisomistus: – riskinotto ja varallisuuserot vähäisiä n Paikallinen identiteetti: joustava etnisyys

9 Vertailu: siirtomaavaltio n Vahva valtio; – väestönlasku, työvelvollisuus jne. n Rahaverotus; – riskit yhteisöille, vientikasveja sekaviljelyn sijaan (eroosio), siirtotyöläisyys n Yksityisomaisuus; – nopea voitontavoittelu, luonnonvarojen riisto n Alueellinen identiteetti; etnisyys muodostuu

10 Siirtomaavallan seuraukset n Kyläyhteisö hajoaa (nuoret kaupunkeihin); – kulttuuriyhteydet katkeavat (uskonto) – slummiutuminen, juurettomuus, rikollisuus n Taloudellisen riippuvuuden kasvu; – omavaraisuudesta vientitalouteen, nälänhätiä n Naisten aseman heikkeneminen; – siirtotyöläisyys; pellot naisille, raha miehille – tyttöjen koulutus vähäistä

11 Siirtomaavallan seuraukset n Ympöristötuhojen kiihtyminen; ryöstötalous n Tautien leviäminen; – kasvanut liikkuvuus ja kaupungistuminen n Väestönkasvu; – lapsikuolleisuuden lasku (parantunut hygienia) n Uudet uskonnot; kristinusko ja islam – perinteisten uskontojen syrjäytyminen – kristinusko valtion, islam vastarinnan uskonto