Maanjäristykset GEOS3. Järistyksen synty? Maanjäristys syntyy, kun –A. mannerlaatat liikkuvat –B. mannerlaatat lukkiutuvat toisiinsa (kitka) –C. kasvava.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
EUROOPAN KORKOKUVA (vanhan kertausta ja uutta asiaa)
Advertisements

Sri Lanka.
Vuorovaikutus.
Vuorovaikutus.
Vuorovaikutuksesta voimaan
YRITYKSEN PALOTURVALLISUUS
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
LAATTATEKTONIIKAN SEURAUKSIA
Mikä aiheutti Sumatran maanjäristyksen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Ulkomaalaiset opiskelijat yhteensä 1233 ( ) 2013.
Ilkivallasta tulee lasku kotiin
Mitä kieli on?.
Tsunamit ja maanjäristykset
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Aira Hast Systeemitieteiden kandidaattiseminaari – Kevät 2010 Tulvien ennustaminen matemaattisia.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
Maanjäristykset.
Vuorovesi.
FILIPPIINIT.
Lapsuudelle arvo Kaikilla lapsilla on oikeuksia, jotka toteutuvat eri lailla eri maissa Eriarvoisuus voi liittyä vaikka asuinpaikkaan, uskontoon, köyhyyteen.
Maailman ja Suomen talouden kehitys
Tsunami.
Temperamentti. Temperamentti Temperamentti = tunnereaktioiden tyyppi ja voimakkuus Temperamentti = tunnereaktioiden tyyppi ja voimakkuus Persoonallisuuden.
ILMASTO. Ilmastojen vaihtelut pitkän ajan muutokset: –Auringon aktiivisuus –Maan radan ja akselikaltevuuden muutokset –mannerlaattojen liikkeet merivirrat,
Myrskyt Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt
HASARDIMAANTIEDE = RISKIEN MAANTIEDE
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
Tutkielma Kukin pari selvittää tietyn alueen hasardeja (valtio, maanosa, osavaltio) Yleistä tutkimusalueesta: –valtion/alueen sijainti maantieteellisesti.
Nälkäpäiväkeräys Katastrofirahastoon kerätyillä varoilla Punainen Risti pystyy vastaamaan avuntarpeeseen nopeasti, lähellä ja kaukana. Aliravitsemus,
2. PINNANMUODOT VAIHTELEVAT ALANGOISTA YLÄNKÖIHIN
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri.
Fysiikassa kaikkia aineellisia olioita sanotaan kappaleiksi Kappaleita voivat olla.
TULIVUORET Toimivia tulivuoria n Purkauksissa vapautuu:
Thaimaan tsunami 26/12/2004. Mitä on tapahtunut?  26 joulukuu 2004 Intian valtameren tsunami aiheutti maanjäristys, joka on ajateltu olleen energia
Islanti PINTA-ALA: ASUKASLUKU: PÄÄKAUPUNKI: REYKJAVIK KIELI: ISLANTI RAHA:KRUUNU.
Suomen kallioperän kehitys
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
24 Hintojen vakaus on tärkeää s
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Vulkanismi.
MAANJÄRISTYKSET Järistyksiä esiintyy useimmiten litosfäärilaattojen saumakohdissa - laattojen törmäysvyöhykkeet laattojen sivuamiskohdat (siirrokset) valtamerten.
Henna Kiviharju ja Neea Hakulinen
Älyteknologialaitteiden toimivuuden edellytyksiä: matkapuhelinverkot ja sisätilakuuluvuus Helena Leppäkoski ja Ari Asp Tampereen Teknillinen Yliopisto.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
EUROOPAN KORKOKUVA (vanhan kertausta ja uutta asiaa)
Sää Sää = Ilmasto =.
VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.
talotekniikka- ja rakennusalalla
19. Liikettä vastustavat voimat
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Vulkaaninen toiminta.
Maanjäristykset.
Tsunami.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA
17. Maanjäristykset ja tuliperäisyys
Etene näin! Yksin Yksin tai yhdessä
Litosfäärilaatat.
Hydrokopteri Fysiikan ilmiö teknisen käsityön aihepiirinä luokka
JAPANI MAANTIETEELLISENÄ ALUEENA
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Maan rakenne, maanjäristykset ja tsunamit
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Vuorovaikutus.
30. TERVEYS ERI PUOLILLA MAAILMAA
Maailman ja Suomen talouden kehitys
Ydinvoimala? This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No
Esityksen transkriptio:

Maanjäristykset GEOS3

Järistyksen synty? Maanjäristys syntyy, kun –A. mannerlaatat liikkuvat –B. mannerlaatat lukkiutuvat toisiinsa (kitka) –C. kasvava jännitys laukeaa maanjäristyskeskuksessa eli hyposentrumissa  järistysaaltoja Järistys kestää yleensä 1-10 sekuntia, sen jälkeen usein jälkijäristyksiä

Järistyksen voimakkuus? Richterin asteikko –mittaa voimakkuutta lukuarvona –logaritminen esim. 5,0 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin 4,0 richteriä –voimakkaimmat järistykset noin 9 richteriä Mercallin asteikko –perustuu ihmisten tuntemuksiin –kuvaa tuhoisuutta asteikkolla I-XII

Richterin asteikko VoimakkuusJäristyksiä vuodessaVaikutukset < Havaitaan vaan seismografeilla Havaitaan heikosti sisällä Ikkunat helisevät Astiat särkyvät, ovet aukeavat 6500Rakennukset vaurioituvat 6,5-7100Taloille vakavia vahinkoja. 715Sillat tuhoutuvat, tiilitalot sortuvat 814Rakennukset sortuvat >815 kymmenessä vuodessatäydellinen tuho

Mercallin asteikko

Tuhoisimpia järistyksiä VuosiPaikka tai valtioVoimakkuus / RichteriäKuolleita 1906San Francisco, Yhdysvallat8, Messina, Italia7, Gansu ja Shaanxi, Kiina8, Jokohama ja Tokio, Japani8, Xining, Kiina8, Erzincan, Turkki8, Turkmenistan7, Agadir, Marokko5, Etelä-Alaska8, Pohjois-Peru7, Guatemala7, Tangshan, Kiina8, Mexico, Meksiko8, Armenia6, San Francisco, Yhdysvallat7, Länsi-Iran7, Latur, Intia6, Kobe, Japani6, Izmit, Turkki7, Gujarat, Intia6, (Lähde: Tieteen Kuvalehti 2/2000, s. 53 & Koulun Maantieto: Lukio 3 s. 177)

Järistyksen seurauksia kuolonuhrit rakenteiden sortuminen tulipalot massaliikunnot tsunamit

Maanjäristyksiin varautuminen Maanjäristyksiä ei voi ennustaa tarkasti Merkkejä järistyksestä ovat muun muassa pienet esijäristykset maan hidas kohoaminen tai kallistuminen pohjaveden pinnan nousu tai lasku pohjaveden radonpitoisuuden nousu eläinten levoton käyttäytyminen Järistystuhojen ehkäisy tärkeää –riskialueiden kartoitus, rakennustekniikka, katastrofiharjoitukset, tiedottaminen…

Tuhoisuuteen vaikuttavia tekijöitä maanjäristyksen voimakkuus ja kesto hyposentrumin ja episentrumin välinen etäisyys järistyskeskuksen sijainti alueen kallioperä, maaperä ja korkokuva rakennusmateriaalit ja rakennusten muoto alueen asukastiheys järistyksen tapahtumisaika pelastusviranomaisten toiminta

Tsunamit Miten tsunamit syntyy? Miten suuri aallonnopeus niissä on? Miten korkeita tsunamit on? Millaisia tuhoja tsunamit voivat saada aikaan? Miten tsunameja seurataan? Miten tsunamien aiheuttamia tuhoja voidaan ehkäistä?

Tulivuoret, maanjäristykset ja tsunamit s. 154 tehtävä

Tsunamin iskeytyminen rantaan