ANTIIKKI Kreikka
Kreikkalainen maailma Antiikin kulttuurin aikakaudet Arkaainen kausi 800–480 eKr. Olympialaiset 776 eKr. Klassinen kausi 480–330 eKr. Sokrates, Platon, Aristoteles Hellenistinen kausi 330 eKr.– Arkhimedes
Polyteistinen uskonto Jumalat inhimillisiä heikkouksineen Asuivat Olympos-vuorella Kuluttivat aikaa syöden, juoden ja juonitellen Jumalia lepyteltiin kisoin ja uhrein Ei papistoa: virkamiehet ja perheet hoitivat palvontamenot Kuoleman jälkeen manalaan Kharon – kuoleman virran lautturi 3-päinen Kerberos vartioi manalan porttia
Olymposvuoren jumalat Pääjumala Zeus Poseidon ja Haades, Zeuksen veljet Hera, Zeuksen sisar ja puoliso Afrodite, rakkauden jumalatar Apollon, musiikin ja runouden jumala Artemis, luonnon jumalatar Pallas Athene, Ateenan suojelija Ares, sodanjumala Hermes, kaupan, kulkurien ja varkaiden jla
Kansan jumalat Aluksi uskonnollisuus esi-isien palvontaa sekä sielujen ja demonien lepyttämistä Myös kiviä ja puita palvottiin Dionysos oli kasvun, hedelmällisyyden ja humalluttavien juomien jumala – Mysteerit = palvontamenot Oraakkeleilta kysyttiin jumalten tahtoa Sankarien palvonta: kuolevaisia ”puolijumalia” – Akhilleus (kantapää) – Herakles (urotyöt)
Olympialaiset Jumalten kunniaksi pidettiin pyhiä urheilu- ja taidekisoja Joka neljäs vuosi olympiarauha Kisoja järjestettiin vuosina 776 eKr.–393 jKr Kisat vain kreikkalaisille Naiset eivät saaneet olla mukana edes katsojina – alastomat urheilijat
Olympian kisojen ohjelma 1. päivä: vihkiseremoniat, olympiavalan vannominen, uhraukset jumalille ja rukoukset. 2. päivä: hevoskilpailut Hippodromilla. Iltapäivällä pidetään stadionilla viisiottelu. 3. päivä: aamupäivä varattu jumalanpalveluksille. Iltapäivällä nuorten kilpailut pikajuoksussa, painissa ja nyrkkeilyssä.
Olympian kisojen ohjelma 4. päivä: täysikasvuisten miesten juoksukilpailu. Kilpailumatkat: 200 ja 400 metriä sekä pitkänmatkanjuoksu, 4800 metriä. Iltapäivällä voimalajit: nyrkkeily, paini ja kamppailulaji pankration. Viimeisenä kilpailulajina 400 metrin juoksu täydessä asevarustuksessa. 5. päivä: palkintojen jako ja voittajien päättäjäisillallinen.
Filosofia Luonnonfilosofit selittivät luonnonilmiöitä järjen avulla – Thales: kaikki alkujaan vedestä – Demokritos: kaikkeus koostuu atomeista – Pythagoras: kaikkeus lukuja, filosofis- uskonnollisen tiedekunnan perustaja Ateenassa sofistit ottivat ihmisen kohteeksi luonnon sijaan – Protagoras: ihminen kaiken mitta
Filosofia Sokrates (469–399 eKr.) – hyve on tietoa Platon (427–347 eKr.) Sokrateen oppilas – perusti Ateenaan Akademeian eli filosofikoulun – ideaoppi ja valtio-oppi Aristoteles (384–322 eKr.) Platonin oppilas – hylkäsi ideaopin ja uskoi aistihavaintoihin maailmasta – perusta empiirisille tieteille – oli keskiajan auktoriteetti
Muut tieteet Hippokrates, lääketieteen isä – Kos-saarelle sairaala – lääkärin vala Herodotos, historian isä – persialaissotien kuvausta perimätiedon varassa Thukydides, historioitsija – peloponnesolaissotien historiaa – syiden ja seurausten tarkempaa analysointia
Arkkitehtuuri temppelit jumalten asuinsijoja kalkkikivestä rakennettuja, marmorilla päällystettyjä, kirkkain värein maalattuja ei holvausta vaan pylväsrivit pylväiden päiden mukaan 3 tyylilajia: – doorilainen, joonialainen ja korinttilainen akustiset ulkoilmateatterit Matemaattiset suhteet: harmonia Ruutuasemakaava – agora – akropolis
Arkaainen kausi (700–480 eKr.) tyyliltään vakavan jäykkää sävyltään yli- inhimillistä alastomat nuorukaiset (kouros) puetut neidot (kore) arvoituksellinen hymy egyptiläistä vaikutusta
Klassinen kausi (480–330 eKr.) hillittyä liikettä jumaltarut taka-alalle ihminen käsittelyn kohteeksi tunteikas tasapaino yksinkertainen arvokkuus
Hellenistinen kausi (330–31 eKr.) Aleksanteri Suuren kuolemasta Kleopatran kukistumiseen kosmopoliittista sekakulttuuria idän vaikutusta liioiteltu liike ja tunne
Maljakot: Geometrinen tyyli 1100-luvulta eKr. lähtien geometriset aiheet esiteollista tuotantoa Ateenan Kerameikoksessa
Maljakot: Mustakuvioinen tyyli mustakuvioinen silhuetti maalattuna poltetun saven punaruskealle pohjalle yksinkertaiset kuvat egyptiläinen vaikutus
Maljakot: Punakuvioinen tyyli 500-luvulla eKr. mustakuviotyylin käänteistekniikka punamaalaus mustalla pohjalla aiheet arkielämästä ja jumaltarustosta
Runous ja kirjallisuus Myyttejä suullisena perimätietona Sankaritaruja, näytelmiä, historiaa Sokea runoilija Homeros tallensi myytit Ilias ja Odysseia 700-luvulla eKr. – ILIAS: Troijan valloitus – ODYSSEIA: Odysseuksen harharetket Lyriikka kukoisti 600-luvulla eKr. – Pindaros, kuorolyriikkaa – Sapho, soololyriikkaa
Teatteri Draama eli näytelmärunous: viininjumala Dionysoksen kunniaksi Tragedia eli murhenäytelmä arvostetuin 500-luvulla näytelmäkilpailuja sekä tragediassa että komediassa Arvostettuja kirjoituskilpailuja, joissa käytiin kovaa kilpailua voitosta Sofokleen kirjoittama kuningas Oidipuksen tragedia elää vieläkin
Hellenistinen tiede Keskittyi Aleksandriaan: Museion, kulttuuri- ja tiedeakatemia Erastothenes laski maan ympärysmitan Ptolemaios: geosentrinen maailmankuva Aristharkos: heliosentrinen maailmankuva Eukleides kehitti geometriaa Arkhimedes sekä keksijä että yleisnero Heron: höyrykone
DEMOKRATIA Harvinaista Kreikassakin Tavallisempia oligarkia ja tyrannia Platonin ihannevaltiota hallitsivat filosofit, puolustivat sotilaat ja suuri enemmistö oli vähäoikeuksisia työläisiä Aristoteleen mielestä paras valtio oli sellainen, jota hallitsi suuri keskiluokka
ATEENAN DEMOKRATIA Suoraa eli välitöntä demokratiaa Kaikki täysivaltaiset kansalaiset kokoontuivat torille kansankokoukseen Täysvaltaisia Attikassa syntyneet ja asepalveluksen suorittaneet miehet Ostrakismos – saviliuskaäänestys karkotukset Hallintovirat palkattomia kunniatoimia Myöhemmin päiväraha köyhillekin mahdollista osallistua politiikkaan