1 Kvantitatiiviset menetelmät Pienryhmäkokoontumisissa tarvitaan EK03- aineiston haastattelulomake. Sen voi tulostaa verkosta. Linkki löytyy kurssin kotisivulta:

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tutkimusosasto OVATKO SUURET TULOEROT NIIN SUURI PAHA KUIN VÄITETÄÄN? Sosiaalifoorumi Arbis Olli Kangas.
Advertisements

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät
Konfirmatorinen faktorianalyysi
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 10 – Juho Kokkala Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Kernel-tasoitus.
Tietokanta.
Psykologisen mittarin rakenteen tilastollinen analysointi
Peruskysymys: onko asteikko luonteeltaan luokitteleva vai jatkuva?
TYTILM1 Tilastolliset menetelmät
Hypoteesin testeistä Testin valinta perustuu aina tutkimusongelmaan ja kuvailuun (joka perustuu mitta-asteikoihin) Testaus ei koskaan ole itsenäinen, vaan.
Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos
Vain demonstraatio- käyttöön © Menetelmäopetuksen tietovaranto 1 / 8 Ristiintaulukointi Ristiintaulukointia käytetään tutkittaessa kahden luokittelu- tai.
TUME II / Tilastollinen osuus Tilastollinen riippuvuus
Virhelähteet yksittäisten puiden latvusten ilmakuvamittauksessa Antti Mäkinen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsävarojen käytön laitos.
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN
Muuttujien muunnokset
Tilastollisia menetelmiä
Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl
Käyttäytymistieteiden laitos
ARVOPAPERISIJOITTAMINEN KAPPALE 7: AKTIIVINEN SIJOITUSSALKUN HALLINTA
Kvantitatiiviset menetelmät
Otanta Miksi otantaa? –suuresta perusjoukosta voidaan saada tarvittavat tiedot edullisemmin kuin kokonaistutkimuksella –kiireisyys vaatii usein otantaa.
Muuttujien riippuvuus
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Lineaarinen.
lineaarinen regressio
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 17 – Tuomas Nummelin Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Tukivektorikoneet.
Vaihteluväli ja keskipoikkeama
Korrelaatio Kertoo kahden muuttujan välisestä lineaarisesta yhteydestä eli kuinka hyvin toisen muuttujan avulla voidaan ennustaa toisen muuttujan vaihtelua.
Standardointi tekee eri asteikollisista muuttujista vertailukelpoisia
Piste- ja väliestimointi:
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Kotitehtävä 24 – Teppo Voutilainen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 Kotitehtävän 24 ratkaisu.
Funktio ja funktion kuvaaja
MAB3 suorat.
Funktion kuvaajan piirtäminen
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Monimuuttujamenetelmistä Lähtökohtana mallittaa muuttujien välinen riippuvuusrakenne. Rakenne tulee sovellusalan teoriasta. Sopiva analyysi valitaan mallin.
5. Datan käsittely – lyhyt katsaus Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman.
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
UNIVERSITY OF TURKU FAKTORIANALYYSI. U NIVERSITY OF TURKU FAKTORIANALYYSIN PERIAATE Etsitään muuttujajoukosta keskenään korre- loivien muuttujien kokonaisuuksia.
1 Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina klo Porthanian salissa PIV Uusintamahdollisuus rästitentissä ma 15– 17.
UNIVERSITY OF TURKU LOGISTINEN REGRESSIOANALYYSI.
1 Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina klo Porthanian salissa PIV Uusintamahdollisuus rästitentissä ma 15– 17.
YFIA202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento YTT Pertti Jokivuori Syksy luento (Ti )
UNIVERSITY OF TURKU MONIMUUTTUJAMENETELMÄT SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSESSA Leena Koivusilta Turun yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos.
Kvantitatiiviset menetelmät
Määrällinen tutkimus.
REGRESSIOANALYYSI.
YFIA220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
VARIANSSIANALYYSI.
Monimuuttinimuuttuja-analyyseista
YFIA202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
Kritiikin alkulähteillä
Analyyttiset menetelmät VAR:n määrittämisessä
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
Luonnontiedeaiheinen projekti
YFIA202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
Simulointimenetelmät
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
YFIA200 Kvantitatiiviset menetelmät, luento
YFIS200 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Tilastolliset tunnusluvut
Riippuvuustarkastelut
Sosiaalisten verkostojen analyysi (ja Web2.0)
Korrelaatio- ja regressioanalyysi
Käsitteitä ja mitta-asteikot
Kertausta FUNKTIOISTA MAB5-kurssin jälkeen (Beta 2.0)
Esityksen transkriptio:

1 Kvantitatiiviset menetelmät Pienryhmäkokoontumisissa tarvitaan EK03- aineiston haastattelulomake. Sen voi tulostaa verkosta. Linkki löytyy kurssin kotisivulta:

2 Regressioanalyysi Regressioanalyysin avulla tutkitaan yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan Esim. vaikuttaako koulutuksen pituus palkan suuruuteen? Regressioanalyysi on yleisimmin käytetty monimuuttujamenetelmä yhteiskuntatieteissä

3 Regressioanalyysi Etu: voidaan tutkia yhtä aikaa monen muuttujan vaikutusta selittävään muuttujaan -> yhteen regressiotaulukkoon mahtuu paljon informaatiota Selitettävän muuttujan oltava vähintään välimatka- asteikollinen Selittävät muuttujat vähintään välimatka-asteikollisia tai ns. dummy-muuttujia Kaikki luokittelu- tai järjestysasteikon muuttujat on mahdollista muuntaa dummy-muuttujiksi

4 Koulutusmenot & lukutaidottomuus Regressiosuora Y=80-7,9X

5 Regressiosuora Regressiosuora osoittaa muuttujien välisen riippuvuuden voimakkuuden Regressiosuora: Y = a + bX Y selitettävä muuttuja X selittävä muuttuja b on regressiokerroin a on vakiotekijä Huom. regressiokerroin kertoo suoran kulmakertoimen, Pearsonin korrelaatiokerroin sen kuinka lähellä suoraa havainnot ovat Korrelaatiokerroin on symmetrinen, regressiokerroin ei

6 Regressiokerroin Regressiokerroin b kertoo kuinka paljon Y muuttuu, kun X muuttuu yhden yksikön Jos b<0, yhteys negatiivinen (X: kasvaessa Y pienenee) Jos b>0 yhteys positiivinen (X:n kasvaessa Y suurenee) Jos b=0, ei lineaarista yhteyttä muuttujien välillä

7 Regressiomallin ennustekyky Regressiomallin ennustekyky riippuu siitä, kuinka lähellä havainnot ovat regressiosuoraa Jos ne ovat lähellä -> hyvä ennustekyky Jos ne ovat kaukana -> huono ennustekyky Virhetermi (residuaali) on havainnon arvon erotus regressiosuorasta (eli mallin ennustearvosta)

8 PNS-menetelmä PNS=pienimmän neliösumman menetelmä (engl. ordinary least squares eli OLS) regressiosuoran kulmakertoimen ja vakion laskeminen perustuu PNS-menetelmään minimoidaan havaintojen ja regressiosuoran etäisyyksien (residuaalien) neliöt

9 Mallin hyvyyden arviointi R 2 -luku kertoo selitysosuuden kuinka suuri osuus Y:n vaihtelusta voidaan selittää X:n vaihtelulla? vaihtelee nolla ja yhden välillä F-testi kertoo pystyvätkö X-muuttujat ylipäänsä selittämään Y:n vaihtelua Estimaatin keskivirhe (SEE) kertoo virhetermien keskihajonnan t-testi kertoo millä todennäköisyydellä regressiokerroin eroaa nollasta perusjoukossa

10 HIV & eliniän odote Esimerkki: selittääkö HIVin levinneisyys odotettavissa olevaa elinikää?

11 HIV & eliniän odote Regressiokaava voidaan käyttää ”ennusteiden” tekoon Kaava: Y = 68,4 – 0,27X Kun HIV määrä kasvaa yhdellä (/1000 henkeä), lyhenee eliniän odote 0,27 vuotta Jos Suomessa (0,21) HIV-levinneisyys sama kuin Ranskassa (2,21) – elinikä lyhenisi 0,54 vuotta (2,21-0,21)*0,27=0,54 Jos sama kuin Tansaniassa (39,6) –elinikä lyhenisi 10,6 vuotta (39,6-0,21)*0,27=10,6

12 Monimuuttujaregressio Kaavana: Y = a + b 1 X 1 + b 2 X 2 selittävien muuttujien määrällä ei ole varsinaisesti ylärajaa (käytännössä tutkimusongelma ja havaintojen määrä rajoittavat määrää) Regressiokertoimet ilmaisevat kuinka paljon Y muuttuu kun X muuttuu yhden yksikön ja kaikki muut selittävät muuttujat pysyvät vakiona.

13 HIV + BKT & eliniän odote

14 Dummy-muuttujat Luokittelu- tai järjestysasteikon muuttuja voidaan sisällyttää analyysiin tekemällä niistä dummy-muuttujia Dummy-muuttuja saa vain kaksi arvoa: 0 tai 1 Regressiokerroin ilmaisee, kuinka paljon tutkittu ryhmä (dummy=1) eroaa muista (dummy=0) Jos luokittelumuuttujassa n vaihtoehtoa, täytyy luoda n-1 dummy-muuttujaa Esim: koulutus mitattu kolmella vaihtoehdolla (1=peruskoulu, 2=keskiaste, 3=korkeakoulu) luodaan kaksi dummy-muuttujaa peruskoulu 0/1, keskiaste 0/1 (vertailukohtana korkeakoulu) vertailukohdan valinnalla ei väliä

15 HIV + BKT + Afrikka & eliniän odote

16 Regressioanalyysin rajoitteet Lineaarisuusoletus Voidaan usein korjata muuttujien muunnoksilla

17 Regressioanalyysin rajoitteet Poikkeavat havainnot eli outlierit voivat vääristää tuloksia

18 Regressioanalyysin rajoitteet Multikollineaarisuus: selittävät muuttujat korreloivat liian voimakkaasti keskenään Heteroskedastisuus: Y:n arvojen hajonta riippuvainen X:n arvoista

19 Regressioanalyysin rajoitteet Havaintojen aikariippuvuus Ongelma aikasarja-analyysissa Havaintojen virhetermit korreloivat keskenään Esim. tämän vuoden työttömyys on osittain riippuvainen viime vuoden työttömyydestä

20 Regressioesimerkki Tutkitaan regressioanalyysin avulla, miten taustatekijät liittyvät poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen Selittävät muuttujat: ikä sukupuoli koulutus kiinnostus politiikasta

21 Regressioesimerkki Ensin täytyy tehdä hieman valmisteluja: aineiston sukupuolimuuttuja q1 on koodattu 1=mies, 2=nainen, joten se muutetaan dummy-muuttujaksi uudelleenkoodaamalla nainen=1, mies=0 Samoin koulutus on mitattu useilla vaihtoehdoilla luodaan kaksi uutta muuttujaa, yliopisto ja keskiaste Ikä- ja kiinnostusmuuttujat voidaan lisätä malliin sellaisenaan

22 Regressioesimerkki

23 Regressioesimerkki Ensivaiheessa tarkastellaan ainoastaan ikämuuttujan vaikutusta

24 Regressioesimerkki Lisätään sukupuolta kuvaava muuttuja malliin

25 Regressioesimerkki Lisätään koulutus

26 Regressioesimerkki Ja lopuksi kiinnostus politiikasta

27 Esimerkki: EU-rahavirrat Mitkä tekijät selittävät EU-budjetin nettorahavirtoja? Kuinka paljon EU:n laajentuminen maksaisi, jos uudet jäsenvaltiot saisivat samat edut kuin vanhat? Selitettävä muuttuja: EU:n vuosittaiset nettokustannukset henkeä kohden 15 jäsenvaltiossa (mitattu euroissa, vuodet )

28 Esimerkki: EU-rahavirrat Regressioyhtälö: NET= GDP

29 Esimerkki: EU-rahavirrat

30 Esimerkki: EU-rahavirrat