Organisational justice and health of employees: prospective cohort study M Kivimäki, M Elovainio, J Vahtera, J E Ferrie (2002)

Esitys aiheesta: "Organisational justice and health of employees: prospective cohort study M Kivimäki, M Elovainio, J Vahtera, J E Ferrie (2002)"— Esityksen transkriptio:

1 Organisational justice and health of employees: prospective cohort study M Kivimäki, M Elovainio, J Vahtera, J E Ferrie (2002)

2 Johdanto 1/2 Pitkittäistutkimus 10 suomalaisessa sairaalassa vuosina 1998 ja 2000, kysely ja seurantakysely Pitkittäistutkimus 10 suomalaisessa sairaalassa vuosina 1998 ja 2000, kysely ja seurantakysely Kysely: perusjoukko 7375 (naisia 84% ja miehiä 16%), vastaajia 5668 (77%) Kysely: perusjoukko 7375 (naisia 84% ja miehiä 16%), vastaajia 5668 (77%) Seurantakysely: perusjoukko 4694, vastaajia 3773 (80%) Seurantakysely: perusjoukko 4694, vastaajia 3773 (80%) Otoksessa sairaanhoitajia (46%), lääkäreitä (10%), röntgen- ja laboratoriohenkilökuntaa (14%), hallinnollista henkilökuntaa (12%), laitoshuoltohenkilökuntaa (18%) Otoksessa sairaanhoitajia (46%), lääkäreitä (10%), röntgen- ja laboratoriohenkilökuntaa (14%), hallinnollista henkilökuntaa (12%), laitoshuoltohenkilökuntaa (18%)

3 Johdanto 2/2 Aiheena organisatorisen oikeudenmukaisuuden itsenäinen vaikutus työntekijöiden terveyteen Aiheena organisatorisen oikeudenmukaisuuden itsenäinen vaikutus työntekijöiden terveyteen Ensimmäinen pitkittäistutkimus aiheesta, voidaan tehdä kausaalipäätelmiä Ensimmäinen pitkittäistutkimus aiheesta, voidaan tehdä kausaalipäätelmiä

4 Käsitteitä 1/3 Organisatorinen oikeudenmukaisuus Organisatorinen oikeudenmukaisuus - proseduraalinen oikeudenmukaisuus: päätökset ja niiden soveltaminen (asiataso) - henkilöjohtamisen (relational) oikeudenmukaisuus: esimiesten ja alaisten väliset suhteet (henkilötaso)

5 Käsitteitä 2/3 Terveyden indikaattorit Terveyden indikaattorit - viralliset sairauspoissaolot lääkärintodistuksella - lievät psyykkiset ongelmat (GHQ-12) - itse arvioitu terveydentila

6 Käsitteitä 3/3 Muut terveyttä ennustavat tekijät: Muut terveyttä ennustavat tekijät: - ikä, sukupuoli, tulotaso, tupakointi ja alkoholinkulutus, liikuntatottumukset, painoindeksi - psykososiaaliset tekijät: * päätöksentekovapaus ja ”työautonomia” (skill discretion) työn kontrollin, työmäärän, sosiaalisen tuen ja vastustuksen ulottuvuuksina

7 Analyysi Analyysissä käytetty SAS-ohjelmaa ja regressioanalyysiä Analyysissä käytetty SAS-ohjelmaa ja regressioanalyysiä Käänteisen kausaliteetin testaaminen: voidaan sulkea pois mahdollisuus, jonka mukaan yksilön terveys vaikuttaisi koettuun organisatoriseen oikeudenmukaisuuteen Käänteisen kausaliteetin testaaminen: voidaan sulkea pois mahdollisuus, jonka mukaan yksilön terveys vaikuttaisi koettuun organisatoriseen oikeudenmukaisuuteen

8 Tulokset 1/3 Laskeva taso molemmilla koetun oikeudenmukaisuuden osa-alueilla sekä miehillä että naisilla Laskeva taso molemmilla koetun oikeudenmukaisuuden osa-alueilla sekä miehillä että naisilla Organisatorinen oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen itsenäisesti iästä ja sukupuolesta riippumatta Organisatorinen oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen itsenäisesti iästä ja sukupuolesta riippumatta

9 Tuloksia 2/3 Proseduraalisella oikeudenmukaisuudella on itsenäinen yhteys kaikkiin terveyden osatekijöihin Proseduraalisella oikeudenmukaisuudella on itsenäinen yhteys kaikkiin terveyden osatekijöihin Matalalla koetulla henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuudella on yhteys kasvavaan sairauspoissaoloriskiin ja lieviin psyykkisiin ongelmiin, mutta ei yhteyttä itse arvioituun terveydentilaan Matalalla koetulla henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuudella on yhteys kasvavaan sairauspoissaoloriskiin ja lieviin psyykkisiin ongelmiin, mutta ei yhteyttä itse arvioituun terveydentilaan Proseduraalinen oikeudenmukaisuus on siis yleisesti tärkeämpää terveydelle kuin henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuus Proseduraalinen oikeudenmukaisuus on siis yleisesti tärkeämpää terveydelle kuin henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuus

10 Tuloksia 3/3 Matala proseduraalinen oikeudenmukaisuus on myös yhteydessä matalaan henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuuteen Matala proseduraalinen oikeudenmukaisuus on myös yhteydessä matalaan henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuuteen

11 Päätelmiä Tuloryhmien väliset erot: Tuloryhmien väliset erot: - proseduraalisella oikeudenmukaisuudella selkeämpi terveysvaikutus johtotehtävissä olevilla - kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa on todettu, proseduraalinen oikeudenmukaisuus vaikuttaa yleisesti enemmän terveyteen kuin henkilöjohtamisen oikeudenmukaisuus

12 Yhteenveto Organisatorinen oikeudenmukaisuus on yksi olennainen ja itsenäinen psykososiaalisen työympäristön tekijä, joka vaikuttaa työntekijöiden sairastavuuteen Organisatorinen oikeudenmukaisuus on yksi olennainen ja itsenäinen psykososiaalisen työympäristön tekijä, joka vaikuttaa työntekijöiden sairastavuuteen

13 Kritiikkiä ja ajatuksia 1/2 Muiden terveyttä kuvaavien muuttujien dikotomisuus (esim. liikuntatottumukset joko yli tai alle puoli tuntia nopeaa kävelyä viikossa) Muiden terveyttä kuvaavien muuttujien dikotomisuus (esim. liikuntatottumukset joko yli tai alle puoli tuntia nopeaa kävelyä viikossa) Itse arvioidun terveydentilan mittari? Itse arvioidun terveydentilan mittari? Perusjoukon työnkuvan erot esimerkiksi työautonomiassa ja tulotasossa (lääkäri vs. siivooja) -> hyvin monimuotoinen vastaajajoukko, jaettu vain kahteen ryhmään – toisaalta monipuolisella joukolla ehkä saatettu korvata sitä, että on tutkittu vain yhden työympäristön työntekijöitä Perusjoukon työnkuvan erot esimerkiksi työautonomiassa ja tulotasossa (lääkäri vs. siivooja) -> hyvin monimuotoinen vastaajajoukko, jaettu vain kahteen ryhmään – toisaalta monipuolisella joukolla ehkä saatettu korvata sitä, että on tutkittu vain yhden työympäristön työntekijöitä

14 Kritiikkiä ja ajatuksia 2/2 Mikä vaikutus seurantakyselyn tuloksiin on niillä 974 työntekijällä, jotka eivät enää olleet töissä seurantakyselyn aikana? Mikä vaikutus seurantakyselyn tuloksiin on niillä 974 työntekijällä, jotka eivät enää olleet töissä seurantakyselyn aikana? Kuinka paljon vastauksiin vaikuttivat persoonallisuustekijät, esim. vastustuksen kokemiseen? (esim. toiset valittavat enemmän) Kuinka paljon vastauksiin vaikuttivat persoonallisuustekijät, esim. vastustuksen kokemiseen? (esim. toiset valittavat enemmän) Kuinka hyvin yleistettävissä miehiin pienen määrän takia? Kuinka hyvin yleistettävissä miehiin pienen määrän takia? Olisi mielenkiintoista kuulla tuloksia muista työympäristöistä… Olisi mielenkiintoista kuulla tuloksia muista työympäristöistä…