Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset

Esitys aiheesta: "Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset"— Esityksen transkriptio:

1 Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset
OPES - koulutus

2 Yleistä Ohjeet artikkelin kriittiseen arviointiin eivät tarkoita samaa kuin ohjeet hyvän tutkimuksen tekemiseen. Tämän luennon tarkoitus käsitellä havainnoivien tutkimusten kriittistä arviointia. Koulutuksen tavoitteet: oppia itsenäisesti arvioimaan aikaisempaa tutkimusta/tutkimusnäyttöä

3 Tutkimusasetelmista

4 Kirjasta: Uhari M ja Nieminen P. Epidemiologia & biostatistiikka
Kirjasta: Uhari M ja Nieminen P. Epidemiologia & biostatistiikka. Duodecim, 2001.

5 Kokeellinen vs. epäkokeellinen tutkimus
Epäkokeellinen tutkimus eli havainnoiva tutkimus (non-experimental study, observational study) tutkijalla ei ole päätäntävaltaa altistukseen, eli eri altistusryhmät muodostuvat tutkijasta riippumatta, eikä altistusryhmien vertailukelpoisuutta ole ei aktiivisesti vaikuteta altistumisen jakautumiseen tutkittavien kesken, eli ei sisällä interventiota tai koetta tutkija toimii vain havainnoijana Kokeellinen tutkimus (experimental study) tutkija päättää käsittelyn eli altistuksen, järjestää koetilanteen vertaillaan tuloksia altistuksen saaneessa ryhmässä ja muissa ryhmissä

6 Altistuksen ajoitus Kohorttitutkimus (cohort study) tiedonkeruu aloitetaan altisteesta ja lähdetään seuraamaan altistuneiden ja ei-altistuneiden ryhmiä: ketkä sairastuvat? Tapaus-verrokkitutkimus (case-control study) ensin kerätään tapaukset ja heille verrokit, vasta sen jälkeen selvitetään altistuminen kummassakin ryhmässä Poikkileikkaustutkimus (cross sectional study) tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan yhtä aikaa

7 Havaintojen ajoitus Prospektiivinen tutkimus (prospective study)
etenevä tutkimus, altistuneita ja altistumattomia seurataan sairauden suhteen altistelähtöinen soveltuu harvinaiselle riskille kohorttitutkimus Retrospektiivinen tutkimus (retrospective study) tieto altistumisesta kerätään jälkikäteen, sairauden jo mahdollisesti ilmaannuttua sairauslähtöinen soveltuu harvinaiselle sairaudelle tapaus-verrokkitutkimus

8 Aikaulottuvuus Pitkittäistutkimus (longitudinal study)
tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan useammassa aikapisteessä Poikkileikkaustutkimus (cross-sectional study) tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan yhtä aikaa

9 Tutkimusasetelmien hierarkia kausaliteetin tutkimisessa

10 Artikkelin kriittinen arviointi

11 Otsikko ja abstrakti Tutkimusasetelma hyvä ilmoittaa otsikossa tai abstraktissa. Abstraktin selkeys tärkeää: mitä tehtiin ja löydettiin? taustatiedot, tutkimuksen tavoitteet/hypoteesi, metodit, päätulokset (numeerisesti, ei ympäripyöreästi), johtopäätökset strukturoitu abstrakti parempi kuin ei-strukturoitu

12 Johdanto Aiheen tieteellinen tausta täytyy esittää riittävissä määrin:
olennaiset alkuperäistutkimukset tärkeät, viimeaikaisimmat katsaukset aiheesta mitä tiedetään aiheesta ja mitä puutteita tiedoissa/tutkimuksessa aiheeseen liittyen on? Tutkimuksen tavoitteet: sisältäen maininnan tutkimusaineistosta, altisteesta, vasteesta ja muista tärkeistä muuttujista (jos vain mahdollista) mahdolliset hypoteesit tai kysymykset joihin tutkimuksella halutaan vastata

13 Metodit Tutkimusasetelma Tutkimuksen paikka ja aika (setting)
Onko selitetty mahdollisimman tarkkaan? Usein tutkimuksessa voi olla piirteitä useista eri asetelmista. Onko kuvattu lähdeväestö, josta aineisto on kerätty? Tutkimuksen paikka ja aika (setting) tutkimuksen paikka mistä tutkittavat kerätty? sairaala, avohoito jne… mikä kaupunki, mikä maa? tutkimuksen aika: tutkittavien keruun ajankohta altisteiden, vasteiden ja muiden muuttujien keruun ajankohta seurannan pituus

14 Tutkittavat - kohorttitutkimus
Onko selitetty mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tutkittavat valittu? Onko seurannan metodit selitetty? Jos kyseessä kaltaistettu tutkimus (matched study), onko selitetty kaltaistamisen kriteerit ja altistuneiden ja ei-altistuneiden määrät? Tutkittavat – tapaus-verrokkitutkimus Mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tapaukset ja verrokit valittu? Millä perusteilla tapaukset ja verrokit valittu? Jos kyseessä kaltaistettu tutkimus (matched study), onko selitetty kaltaistamisen kriteerit ja verrokkien määrä per tapaus? Tutkittavat – poikittaistutkimus

15 Aineiston/muuttujien lähde, mittaaminen
Muuttujat Onko kaikki muuttujat selkeästi selostettu? altisteet (exposure) vastemuuttujat (outcome) sekoittavat tekijät (confounder), vaikutuksen muovaajat (effect modifier) Onko diagnostiset kriteerit selitetty? Aineiston/muuttujien lähde, mittaaminen Onko selitetty mistä lähteestä muuttujat saatu? Millä tavoin muuttujat kerätty/mitattu? Määrälliset muuttujat Onko selitetty kuinka muuttujat luokiteltiin ja miksi? Onko eri muuttujaluokat kuvattu?

16 Harha (bias) Aineiston koko
Onko pyritty minimoimaan mahdollisen harhan lähteet? Aineiston koko Onko selitetty miten päädytty tutkittavan aineiston kokoon?

17 Tilastolliset menetelmät
Onko kaikki käytetyt tilastolliset menetelmät selitetty? Myös adjustoimiseksi tehdyt menetelmät? Onko selitetty alaryhmille tehdyt analyysit? Interaktioiden tutkimiseksi tehdyt analyysit? Kuinka käsitelty puuttuvaa dataa? Kohorttitutkimus – onko selitetty miten kato huomioitu? Tapaus-verrokkitutkimus – miten tapausten ja verrokkien kaltaistaminen (matching) huomioitu? Poikittaistutkimus – onko analyyseissä otettu huomioon aineiston valinnan metodi?