Ohjeita oikeudellisen kirjoitustyön laatimiseen

Esitys aiheesta: "Ohjeita oikeudellisen kirjoitustyön laatimiseen"— Esityksen transkriptio:

1 Ohjeita oikeudellisen kirjoitustyön laatimiseen
Tavoite Harjaannutaan oikeustieteellisen kirjoittamisen perusteisiin

2 Muotoseikat Tekniset muotoseikat
* erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä, ajankohta * tutkielman tiivistelmä (sähköinen pohja) * sivujen on oltava numeroitu: numerointi roomalaisilla numeroilla (I,II..) lähde-ym. luetteloissa ja arabialaisilla (1,2..) itse työn tekstissä * työn pituus tekstisivua (A 4, riviväli 1,5, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava)

3 * sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm
* normaalin konekirjoitussivun pituus on noin 35 tekstiriviä ja joka rivillä noin 60 merkkiä * alaviitteissä suositellaan käytettäväksi ns. Hardvardin mallia: Kaisto 2005 s. 16. * hallituksen esityksiin viitataan mielellään alkuperäisen paperiversion sivunumeroilla (esim. HE 133/2003 s. 28 tai HE 2003:133 s. 28)

4 * toissijaisesti voi viitata pykäläkohtaisiin yksityiskohtaisiin perusteluihin seuraavasti: HE 133/2003, 2 §:n yksityiskohtaiset perustelut * lähdeluettelo on syytä jakaa seuraavasti: kirjallisuus ja artikkelit, virallislähteet, internet-lähteet ja haastattelut * kirjallisuus järjestetään tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen, esim. Hemmo Hemmo, Mika: Sopimusoikeus I Toinen, uudistettu laitos Jyväskylä 1997.

5 Internet-lähteen merkitseminen esim:
Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä lähteisiin seuraavasti: HE 133/2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle rahoitus- vakuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Internet-lähteen merkitseminen esim: IFRS-opas 2005 IFRS-opas Pörssisäätiön sivuilla. Laadittu Viittauspäivä

6 Tieteelliset muotoseikat
Alaviitteet * Wordilla kirjoitettaessa alaviitteen saa tehtyä yhdistelmällä Control+Alt+F * dokumentoiva alaviite (Hemmo 2001 s.14) * keskusteleva alaviite (Näin Hemmo 2001 s Vrt. toisin Telaranta 1990 s. 125, joka jäsentää kysymyksen systemaat-tisemmasta näkökulmasta).

7 vain kirjoittamalla voi oppia. Tutustu esim
vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimies-aikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja ota mallia. Laadukas kirjoitustyö rinnastuu monessa suhteessa tieteelliseen artikkeliin -> tavoitteen ja tehtävän asettelu, jäsennys, perustelutapa, viittaustekniikka Lakeihin viitataan lain koko nimellä ensimmäisellä kerralla (esim. velkakirjalaki /622; VKL); tämän jälkeen käytetään vakiintunutta lyhennettä VKL

8 Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä
Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi niin tällöin käytetään pykälämerkkiä Esim. VKL 14 §:n 2 momentissa tai VKL 14.2 §:n perusteella; TakSL 14.1 §:n 2 kohta MK 17:1:n mukaan tai MK 17 luvun 1 §:n mukaan; KK 13:2; PK 21:3; OK 10:7

9 Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä:
Havansi 1993a s Aurejärvi LM 1983 s. 111. Ks. Aurejärvi – Hemmo 2004 s Vrt. Tammi-Salminen DL 2002 s. 83. KKO 2001:33 tai vanhempi KKO 1984 II 32

10 Oikeuslähdeoppi Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta relevanttia materiaalia Säädösmateriaali Esityöt - komitea- ja työryhmämietinnöt - hallituksen esitykset - eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

11 Oikeuskirjallisuus - perusoppikirja -> lähteitä - väitöskirjat - Finlexin FOKI-tietokanta (Oikeus-käytäntö kirjallisuudessa) Oikeustapaukset - Finlex-tietokanta - EDILEX-tietokanta

12 Ulkomaisen materiaalin tarpeellisuus riippuu aiheesta
- pohjoismainen kirjallisuus on relevanttia erityisesti yhteispohjoismaisissa lakihankkeissa (esim. VKL, OikTL, KL) * Jos jostakin seikasta on laissa selvä säännös -> tulee siihen viitata suoraan sen sijaan, että viittaisi säännöstä referoivaan kirjallisuuteen

13 Esimerkki: Kiinteistön hallinnanjakosopi-mus voidaan kirjata erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin MK 14:3:n mukaan. Alaviitteessä jotain lisättävää tai kommentoitavaa lainkohdan tulkintaan; esim. MK 14:3:n tulkinnasta ks. Tepora BLF 2004 s

14 Kirjoitusoppaita Pekka Timosen teos Johdatus lainopin metodiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen -> nettiosoite: Joensuun yliopiston opettajien teos: Kirjoitetaan juridiikkaa – ohjeita oikeus-tieteellisten kirjallisten töiden laatijoille (2001)

15 Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivuilta on saatavilla Jukka Viljasen laatima teos: Oikeudellisten tutkimusten kirjoitusopas -> ks.

16 Tietokantoja www.finlex.fi www.finlex.fi/oikeus/foki
Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA –tietokannat Ks. Tiedekunnan kirjaston kokoelmat aiheenmukaisessa järjestyksessä Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanta ks. Oikeusministeriön sivu Edilexin tietokanta

17 Opinnäytetyön peruselementit
Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen Oikeusteorian tuntemus Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus Johtopäätösten perustelu Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat arviointikriteerit

18 Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys
Tehtävä -> järjestyksen luominen Systemaattinen ajattelu Kokonaistavoite Yksityiskohtainen ongelman yksilöinti Ongelmakeskeinen / selkeä kysymyksen asettelu Esim. henkilösuhteiden erottelu, objektin laadun erottelu jne.

19 Työn paikantaminen Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä Tutkimustraditio Raja-alueet lähialueisiin Ylittävä keskustelu yli rajojen Paikantaminen -> (1) tutkimustapateorian tasolla ja (2) tutk.aineellisen aihepiirin kysymyksenasettelun paikantaminen

20 Oikeusteorian tuntemus
Perusvaatimus Teorian tuntemus ja hallinta -> erottaa käytännön toiminnoista (lainopillisesta selvitystyöstä) Teorian taso -> oikeusteoreettiset käyttö-edellytykset tunnettava; esim. juridisten peruskäsitteiden ja oikeusperiaatteiden käyttö

21 Työn alaan liittyvä lukeneisuus
Lukeneisuuden vaatimus -> perus-vaatimus Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa substanssiaineessa Eettinen näkökohta -> edellyttää neutraalia oikeuslähdeaineiston käyttöä Oikeusteorian kattavuus vähäisempää Pohjoismainen lainsääd. + tutk.traditio

22 Ulkomainen tutk.traditio tai lainsäädän-nöllinen ratkaisumalli tunnettava -> jos asiallinen liittymä tutkimusaiheeseen Eurooppalainen oik.kehitys tunnettava, EY –oikeus + Euroopan ihmisoikeussopimus Oikeusvertailua koskeva jakso on hyödynnettävä itse tutkimuksessa Ajantasainen normi- ja kirjallisuustietous Alkuperäisyys, ei plagiointia!

23 Sisäinen johdonmukaisuus
Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä Aiheen rajaus -> naseva otsikko Työn on vastattava (1) työssä asetettuun perustavoitteeseen ja (2) sen mukaisiin alakysymyksiin (joita voi olla 3-6) Edellä sanottu määrää työn kokonaisrakenteen -> luvut ja alaotsikot Rakenne voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

24 Aineen rakenne Lähtökohdat - kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä
(2) Tehtävänasettelu - Kokonaistavoite - yksilöidyt konkreettiset alakysymykset (3) Varsinainen tutkimusjakso - 2-3 lukua alaotsikoineen (4) Aineessa ei yleensä tiivistelmää; sitä vastoin tutkielmassa voi olla ”lopuksi” –jakso, jossa kirjoittaja esimerkiksi säädettävän lain kannalta tuo oikeuspoliittisia ajatuksiaan esille

25 Kirjoitustyön dispositio (runko otsikoineen) elää koko työn ajan
Eduksi on, että aivan kirjoitustyön lopussa palataan tehtävänasettelua koskevaan osioon ja se kirjoitetaan uudestaan Viittauskulttuuri -> on otettava vakavasti Lähdesyvyys -> ei tyydytä vain yleis-teoksiin (perusoppikirjaan)

26 Johtopäätösten perustelu
Hyväksyttäviä kysymyksiä  hyväksyttäviä vastauksia Systeemirajojen ylitys Tulkintastandardien tuntemattomuus Sitoutuminen oikeuskäytäntöön Lopputuloksen johtaminen kysymyksenasettelusta

27 Tieteellinen omaperäisyys
Tavoitteet Tarkastelukulman valinta Kysymyksenasettelut Jäsentely Väitetään jotain -> uutta aikaisempaan nähden -> uutta tietoa -> tieteen tehtävä

28 Arvostelussa kiinnitetään huomiota
Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat osattu hahmottaa? Onko relevantti lainsäädäntö, oikeustapausaineisto ja oikeuskirjallisuus löydetty ja onko aineistoa osattu hyödyntää asianmukaisesti? Kykeneekö kirjoittaja itsenäiseen juridiseen argumentaatioon? Onko työ osattu laatia sellaiseen muotoon, että se vastaa oikeustieteellisissä teksteissä käytettäviä muodollisia ja tieteellisiä konventioita? Kykeneekö opiskelija kirjoittamaan virheetöntä ja selkeää asiaproosaa äidinkielellään?

29 Arvosteluperusteita Hylkäämiseen vaikuttavat 
lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen Sekavuus, virheellisyys Olennaiset puutteet lähteiden käytössä tai argumentoinnissa

30 Arvosanat a,lubenter ja non sine (1-2)
Kattava, pinnallinen selostus aiheesta Ei plagiaatteja Cl-magna (3)  Jäsennelty selostus asiakokonaisuudesta Ei systemaattisesti perustu suoraan aikaisempaan kirjoitukseen Tiedostettu kysymyksenasettelu, jonka mukaan tutkimus on myös toteutettu

31 Eximia ja laudatur (4-5) 
Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu tutkimustehtävä Osoittaa kykyä argumentoida itsenäisesti ja punnita eri argumentteja Erinomainen kieliasu, kirjoitustyyli ja tekninen viimeistely

32 Seminaarityön ulkoinen muoto
Kansilehti -> otsikko, aine, jolle työ tehdään, tekijän nimi, ajankohta ja ohjaaja Sisällys(luettelo) Lähteet Lyhenteet Varsinainen leipäteksti 1. luvun otsikko 1.1. alaotsikko alaotsikon alaotsikko

33

34