Turun akatemian perustaminen

Esitys aiheesta: "Turun akatemian perustaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Turun akatemian perustaminen
kymnaasin muuttaminen yliopistoksi vaivatonta katolinen uhka (Braunsbergin jesuiittakoulu) kotimaisen akateemisen opetuksen tarve koulutuspoliittinen keskustelu 1630-luvulla aristotelismi (J.Rudbeckius, P.Brahe)  ramismi (A. Oxenstierna, J.Skytte) suomenkielisen virkamiehistön ja papiston tarve perustamisasiakirja annettiin korvasi Turun kymnaasin Turun kymnaasin opettajat suurelta osin professoreiksi Upsalan yliopiston statuutit (1626) voimaan myös Turussa

2 Turun Akatemian organisaatio
hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori konsistori oikeus- tieteellinen tdk lääke- tieteellinen tdk teologinen tdk filosofinen tiedekunta

3 Turun akatemian professorit
Filosofinen tiedekunta moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori kaunopuheisuuden professori logiikan ja runouden professori fysiikan ja kasviopin professori matematiikan professori pyhien kielten professori

4 Turun akatemian professorit
Teologinen tiedekunta I teologian professori II teologian professori III teologian professori Lääketieteellinen tiedekunta lääketieteen professori Oikeustieteellinen tiedekunta oikeustieteen professori

5 Muutoksia oppituoleissa
1655 logiikka ja runous erotettiin omiksi professuureiksi 1747 runouden professuuri muutettiin talousopin professuuriksi 1761 kemian professuuri 1778 anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professuuri oppihistorian professuuri ajoittain teologiassa neljäs professuuri

6 Harjoitusmestarilaitos
aateliskasvatukseen kuuluva collegium illustre 1500-luvulta 1600-luvulla liitettiin yliopistoon miekkailu, tanssi, ratsastus, modernit kielet opettajat Ranskasta ja Italiasta

7 yliopiston autonomia taloudellinen juridinen tieteellinen
muusta julkishallinnosta irrallinen talous juridinen oma tuomiovalta yliopiston jäsenet eivät ole pienissä rikkeissä muiden oikeusasteiden alaisia tieteellinen päättää itse tieteellisestä toiminnasta

8 Turun akatemian talous
säätiöpohjalla: omat veroläänitykset inspectores aerarii rehtorin palkka, lukukausimaksut, sakot 80% palkkaukseen, loput stipendeihin ja muihin menoihin prebenda-järjestelmä: palkkapitäjät: pitäjän verotulot professorille; velvollisuus hoitaa kirkkoherran tehtävät palkkatilat virka-aseman mukaisesti: tilan tuotto professorille

9 Juridinen autonomia peräisin Pariisin yliopistosta 1200-luvulta
akatemia erillään Turun oikeudenhoidosta henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä ja palkolliset, opiskelijat omat vartijat, karsseri konsistori tuomioistuimena sakot, vankeudet, kuolemantuomiot isommille tuomioille tuli hakea vahvistus hovioikeudesta opiskelijoilla opintomenestys vaikutti tuomioihin autonomia katosi vähitellen 1800-luvun loppuun mennessä

10 Tieteellinen autonomia
yliopisto määritteli itse statuuttien määräämissä puitteissa omasta tieteellisestä toiminnasta yliopisto oli vastuussa siellä tehtävästä tutkimuksesta voimakas itsesensuuri yksittäinen tutkija saattoi turvautua kollegiaaliseen tukeen 1700-luvulla pyrkimys ulkopuolelta vaikuttamiseen, mutta se kariutui yliopistojen vastustukseen

11 Varakansleri toimi käytännössä akatemian valvojana ja esimiehenä
vuoteen 1822 asti aina Turun piispa piispan intressit liittyivät pappiskasvatukseen piispa lähes aina entinen akatemian professori tunsi hyvin akatemian asiat piispan mieltymykset tunnettiin piispa Suomen korkeimmin palkattu henkilö

12 osakuntalaitos jo ensimmäisissä yliopistoissa Padovassa, Siennassa ja Bolognassa oli opiskelijoiden maakunnalliset osakunnat, jotka keskeinen olivat keskeinen osa yliopiston organisaatiota saksalaisissa yliopistoissa osakunnat irrallisia yliopistosta Turussa osakunnat muodostettiin ylhäältäpäin maakunnallinen jako ainoa mahdollinen halu kontrolloida opiskelijoita 1681 osakuntapakko 1700-luvun puolivälissä osakunnille velvollisuus valvoa yksitäisiä opiskelijoita

13 Turun akatemian osakunnat
Turkulainen osakunta Austraalinen osakunta Boreaalinen osakunta Uusimaalainen osakunta Pohjalainen osakunta Satakuntalainen osakunta Hämäläinen osakunta Viipurilainen osakunta Smoolantilainen osakunta Sveogoottilainen osakunta

14 Pennalismi pennaali = ensimmäisen vuoden opiskelija
depositio = uuden opiskelijan hyväksyminen yhteisön jäseneksi; sarvien poistaminen pennaali = ensimmäisen vuoden opiskelija absoluutio = pennalismista vapautuminen

15 stipendijärjestelmä lahjakkaimmille ja varattomille opiskelijoille
suullinen koe kaikkien professorien ja varakanslerin läsnä ollessa Yliopiston omista varoista 48 stipendiä 2 tynnyriä viljaa lukukaudessa 4 tynnyriä viljaa lukukaudessa 6 tynnyriä viljaa lukukaudessa 1700-luvulta lähtien myös yksityisiä stipendejä, joissa saattoi olla rajoituksia stipendiaattien luettelo tarkistettiin puolivuosittain stipendeillä tuettiin myös uusia professoreita, jotka eivät vielä saaneet akatemialta palkkaa

16 Luennot julkiset luennot
1700-luvun jälkipuolelle asti pääosin latinaksi sisällöt määritelty tarkasti statuuteissa → ei ottanut huomioon tieteiden kehitystä luennot ”pakollisia” ma-ti ja to-pe yksi tunti päivässä yliopiston auditoriossa kaikille avoimia ja maksuttomia

17 Dosenttijärjestelmä perinteisesti vanhemmat opiskelijat olivat ohjanneet nuorempia – palkatut tuutorit 1738 magistri docentes –järjestelmä alussa ”tukiopetuksen” antamista vastavalmistuneita maistereita dosentuuri meritoitumisvirka sellaisia erityisaloja, joilla ei oppituoleja oppihistoria, kirjallisuushistoria, psykologia, estetiikka, suomen kirjallisuus, saksan kieli luentoja tai henkilökohtaista yksityisopetusta (varsinkin kielissä)

18 Väitteleminen I Väitöskirjojen kieli oli 1800-luvn alkuun asti pääasiallisesti latina väittelyssä tuli osoittaa dialektinen, retorinen, opillinen ja kielellinen taito periytyy antiikista Platonin dialogeista ja Aristoteleen logiikasta muotoutui 1100-luvulla akateemiseen muotoon: kysymykset  vastaukset väitteen hyväksyminen  kiistäminen osapuolet: respondentti, opponentti, kustos väitöskirjan muoto ja itse väitteleminen keskeistä, ei väitöksen tieteellinen sisältö

19 Väitösten muodot harjoitusväitökset stipendiaattiväitökset
pro exercitio pro gradu synodiväitökset professuuriväitökset

20 Väitteleminen II julkisuus: sensuuri
väitöskirja tuli asettaa julkisen kritiikin kohteeksi teesit naulattiin esille väitöskirjojen jako: varakansleri, rehtori, muut professorit, ystävät, sukulaiset, suosijat vapaakappaleet valtakunnan eri yliopistoihin; painos n. 500 kpl sensuuri uskonnollinen ja valtiollinen soveliaisuus ei tieteellisen tason ennakkoarviointia

21 Runous ja kaunopuheisuus
aatelis- ja virkamieskoulutuksessa huomio vapaaseen ilmaisuus sekä hyvään eleganttiin käytökseen kaunopuheisuus keskeistä, esikuvana Cicero kirjoitustaidon opettelussa virtus-aineiden kirjoittaminen

22 Keskiaikainen kirjekaavio
salutio – tervehdys lähettäjän ja vastaanottajan välinen hierarkiaero tuli tuoda selkeästi esille captatio benevolentiae – hyvän tahdon kiinnittäminen kiiteltiin vastaanottajaa hyvistä töistä yms. narratio – kerronta varsinainen asia, joka toimi myös mahdollisena johdantona seuraavalle osiolle petitio – pyyntö käsky tai pyyntö, riippuen hierarkiasuhteesta conclutio – lopetus hyväntahtoisia toivotuksia ja terveisiä, jota myös kuvastavat hierarkiasuhteita

23 Runous ja kaunopuheisuus
aatelis- ja virkamieskoulutuksessa huomio vapaaseen ilmaisuus sekä hyvään eleganttiin käytökseen kaunopuheisuus keskeistä, esikuvana Cicero kirjoitustaidon opettelussa virtus-aineiden kirjoittaminen oikeaoppinen runous mahdollisuus rahan ansaitsemiseen oraatiot väitöskirjojen korvikkeena

24 Turun akatemian kirjasto
1600-luvulla lahjoitusten varassa vuonna 1646 Torsten Stålhandske 898 nidettä 1700-luvun alussa 2000 nidettä 1750-luvulla 3500 nidettä H.G. Porthan kirjastonhoitajaksi 1760-luvulla  kirjaston kokoelmien voimakas kasvu 1827 noin nidettä 1827 Turun palo  kirjasto tuhoutui, vain 600 kirjaa säilyi kirjasto vain opettajien käytössä kirjastonhoitaja sivutoiminen, yleensä joku professoreista

25 Yliopisto sukuyhteisönä
sukulaistuminen normaali kehitys ammattiyhteisössä sosiaalinen verkosto: viran pysyminen suvussa takasi lesken ja orpojen aseman avioliitto oli usein professoreille välttämätön sukusiteet vahvistivat yhteisöä sukulaisten valinta virkoihin esti vieraiden, yhteisöä vaarantavien ajatusten tulon kirjastot, käsikirjoitukset yms. siirtyivät isältä pojalle

26 Opiskelu Turun akatemiassa
lisäopinnot muissa tiedekunnissa maisteripromootio papit osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta pro gradu; näyteluento Filosofian kandidaatti suulliset tentit kaikissa aineissa latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia perusopinnot fil. tdk:ssa - luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset - pro exercitio pennaaliaika sisäänkirjoittautuminen ”lähtötasokoe”

27 Promootio maisterin vihkiminen pakollinen joka kolmas vuosi
primus, ultimus, penultimus (asinus) promoottorin alkusanat vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen välinen vuoropuhelu maisterin merkit: kirja ja punainen päähine jumalanpalvelus ja pidot

28 patronus - klientti peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä
1600-luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi molemminpuolinen hyöty patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa klientti teki palveluksia patronukselle seuloi esille kyvykkäät henkilöt edellytys menestymiseen

29 Kolmisäätyoppi ecclesia hengellinen hallitus
politia maallinen hallitus oeconomia huoneen-hallitus

30 Politia politia = maallinen hallitus, esivalta
kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa Jumala luovuttanut valtansa esivallalle esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien suhteen maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin ihmiset eriarvoisia

31 Ecclesia ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko
jokainen kristitty kuuluu sen piiriin valta yksinomaan Jumalalla prinsiippeinä armo, usko ja Henki keinona anteeksiantamus viranhaltijoiden (papit yms.) tehtävänä julistaa lakia ja evankeliumia ja jakaa sakramentit

32 Oeconomia oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku
pitää yllä ihmissukua biologisesti ja taloudellisesti perustuu Jumalan säätämään avioliittoon perheenisällä sama rooli kuin esivallalla hänen tehtävänään hoitaa politian ja ecclesian tehtäviä perheessä