Yleisen kielitieteen peruskurssi

Esitys aiheesta: "Yleisen kielitieteen peruskurssi"— Esityksen transkriptio:

1 Yleisen kielitieteen peruskurssi
Cyk 110 sl06 Ritva Laury Luento 2

2 Ilmoitusasioita Luento 1. löytyy nyt yl. Kielitieteen laitoksen kotisivulta Vasemmanpuoleisesta valikosta Yleinen kielitiede > Opetus , kohdassa Opetus, Perusopinnot, Yleisen kielitieteen peruskurssi, Ryhmä 3 Asenna koneellesi SILin IPA-fontit, jotta symbolit näkyvät oikein (linkki Powerpoint-kalvoissa)

3 Viimeksi Ihmiskielen luonne Fonetiikka (alkua) Ilmavirtamekanismi
Fonaatio Soinnilliset ja soinnittomat äänteet Ääntöväylä ja sen osat Kurkunpää, glottis, epiglottis, nielu, uvula, pehmeä kitalaki, kova kitalaki, hammasvalli, hampaat, huulet Kieli (kärki, lapa, selkä, juuri) Foneettinen tarkekirjoitus Segmentin käsite

4 Konsonantit Ilmavirran supistuminen kriteerinä
Konsonanttien luokitteluperusteet Fonaatiotyyppi (soinnillinen/soinniton) Artikulaatiopaikka (missä ilmavirta supistuu) Artikulaatiotapa (miten ilmavirta supistetaan) Artikulaatiopaikat bilabiaaliset [m p b ɸ β w] labiodentaalit [f v] interdentaalit [Ɵ ð] alveolaarit [t d s z l n ɾ ɹ r]

5 palato-alveolaarit (postalveolaarit) [ʃ ʒ tʃ dʒ]
palataalit [j ç  ɲ] sa. ich [iç], esp. alla [aʎa] ra. gagner [gaɲe:] palato-alveolaarit (postalveolaarit) [ʃ ʒ tʃ dʒ] [p] [m] [tʃp] [dʒdʒ]

6 velaarit [k g ŋ x] uvulaarit [] glottaalit [ʔ h  ]
engl. [k], sa. [] uvulaarit [] ra. hier [j] glottaalit [ʔ h  ] su. [paa]

7 Konsonantit artikulaatiotavan mukaan
Klusiilit (plosives, stops) Artikulaatio koostuu ilmavirran katkaisusta ja äkillisestä avaamisesta [p b t d k g ʔ]

8 Frikatiivit Artikulaattorit lähekkäin: Ilmavirta supistuu niin, että syntyy turbulenssia (hankaushälyä) [ ɸ β f v Ɵ ð s z ʃ ʒ ]

9 Klusiilit, frikatiivit ja affrikaatat muodostavat obstruenttien luokan
Artikulaatio klusiilin ja frikatiivin yhdistelmä: ilmavirta katkeaa ensin kokonaan, sitten artikulaattorit siirtyvät erilleen [tʃ dʒ] mono: [ts] Klusiilit, frikatiivit ja affrikaatat muodostavat obstruenttien luokan Loput ovat sonorantteja (resonantteja)

10 puolivokaalit (approksimantit) [w j ]
nasaalit [m n ɲ ŋ ] lateraalit [l ] Ilmavirta kulkee artikulaattorin molemmin puolin tremulantit [r  ] Ilmavirta aiheuttaa värinää artikulaattorissa puolivokaalit (approksimantit) [w j ]

11 Lisäartikulaatiot Näitä kuvataan diakriiteillä (ks. ojenteesta)
Konsonantit voivat olla aspiroituneita, labiaalistuneita, palataalistuneita, soinnittomia (myös ne, jotka tunnusmerkkisesti ovat soinnillisia, esim. nasaalit) tai velaaristuneita wichita [k kʷ] Artikulaatiopaikka voidaan tarkentaa malajalam [pʌn̪n̪i] ‘sika’

12 Vokaalit Vokaalit eroavat konsonanteista siten, että ilmavirtaa muovataan ääniväylässä kielen ja huulten avulla Kuvauksessa on olennaista miten edessä tai takana (etu- ja takavokaalit) miten ylhäälla ja alhaalla (suppeat ja väljät) kielen selkä on, ja mikä huulten asento on (laveat ja pyöreät) Mahdollisia lisä-artikulaatioita (vokaalien piirteitä) ovat esim. nasaalisuus, ATR (kielen juuren, radiksin, eteen tai taakse liikuttaminen), soinnittomuus, pituus (ks. ojenteesta miten nämä kuvataan), ja tiukkuus (engl. [i/])

13 IPA:n vokaalit Saatavilla esim. http://www. phonetics. ucla

14 Eri kielten vokaali-inventaarioita
Suomi

15 Englanti http://faculty. washington. edu/dillon/PhonResources/vowels

16

17 Suomen kielessä on 18 diftongia!
Ne löytyvät osoitteesta

18 Useimmissa kielissä on 3-7 vokaalia
Viiden vokaalin inventaario on tavallisin /i/ /u/ /e/ /o/ /a/

19 Kolmivokaalisia: /i, a, u/ quechua (ketšualainen), monet Australian kielet /i, a, o/ pirahã (isolaatti, Amazon-joella) /ɨ, ə, a:/ kabardi (luoteiskaukasialainen) /i, e, a/ wichita (caddolainen) Eri kielten vokaaleja äänitiedostoihin linkitettyinä: Peter Ladefoged (UCLA)

20 Kotitehtävät Palautetaan tiistaina Wichita Muista laittaa nimi!
Vokaalien kesto [ts] on affrikaatta [a] on keskivokaali