Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto

Esitys aiheesta: "Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto"— Esityksen transkriptio:

1 Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto
Leini Sinervo

2 Lähde: www.findikaattori.fi/37/
Leini Sinervo

3 Miksi työttömien terveyspalveluja tulee kehittää?
Sosioekonomisten väestöryhmien väliset terveyserot -> työttömien terveys on huonompi kuin työssäkäyvien Erot terveyspalvelujen saatavuudessa ja käytössä -> hoitoon, kuntoutukseen ja tarvittaessa eläkkeelle pääsy Muuttuneet työmarkkinat ja erilaiset siirtymät -> työ- ja toimintakyvyn ylläpitämien ja edistäminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus -> sektorirajat ylittävä yhteistyö, terveyspalvelut mukaan aktivointi- ja työllistymispalveluihin Leini Sinervo 3

4 Työttömyysaste koulutuksen mukaan 25 vuotta täyttäneillä suomalaisilla 1997-2005
Lähde: Kaikkonen, R. PTT-hankkeen seminaari / Tilastokeskus työvoiman koulutus ja ammatit. Työttömien osuus työvoimasta; luvut ikävakioitu (vakioväestönä työvoima vuonna 2005). Leini Sinervo

5 35-vuotiaiden elinajanodote eri sosiaaliryhmissä 1983–2005 (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot)
35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä lähes 75-vuotiaaksi, kun johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä noin 81-vuotiaaksi. Ero 3,3 v Ero 6,1 v Valkonen T ym., kirjassa Palosuo H ym, toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa, 2007. Leini Sinervo

6 Koettu terveys koulutusvuosien mukaan Suomessa - AVTK
Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK): Postikyselytutkimus vuosittain, vuodesta -78. Koko Suomi vuosina , 25–64-vuotiaita. Lähde: THL Leini Sinervo

7 Millainen terveydentilasi on ikäisiisi verrattuna?
PTT seurantaotos/ työttömät N=207 (2008) Kainuulainen työkunto/ työttömät N=444 (2008) Työ- ja terveys/ työikäiset N=2229 (TTL 2006) Leini Sinervo 7

8 Nostettu esiin valtakunnallisissa ohjelmissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE STM:n Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Teroka & Terveys kansanterveysohjelma Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 Hallituksen politiikkariihen kannanotto Toimiva terveyskeskus –ohjelma Leini Sinervo 8

9 Työttömien terveystarkastukset ja -palvelut kunnissa
Valtionosuus Vuonna 2006 valtion budjetissa 1 milj € , Kuntien valtionosuudessa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin v toistaiseksi 2 milj € 7-64-vuotiaiden valtionosuuden kustannuspohjaan sisältyy laskennallisia kustannuksia noin 1,5 €/ ikäryhmään kuuluva asukas. STM ohjannut vuosittain kuntia kirjeillä Hankerahoitus STM:n rahoittama Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanke Rakennerahastojen hankkeet eri puolilla Suomea Kaste-ohjelman rahoitus Leini Sinervo

10 Määräaikaisia terveystarkastuksia tietyille ikäryhmille tai muille erityisryhmille ilmoittaneiden terveyskeskusten osuus % läänin mukaan 2008 Lähde: Rimpelä, Matti Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa THL Raportteja 19/2009 Tehdäänkö terveyskeskuksessa vuonna 2008 määräaikaisia yleisiä terveystarkastuksia tietyille ikäryhmille tai muille erityisryhmille? Vastausvaihtoehdot on annettu s Leini Sinervo

11 Terveystarkastusten järjestäminen työttömille terveyskeskuksen sijainnin mukaan 2008
Lähde: Rimpelä, Matti Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa THL Raportteja 19/2009 Leini Sinervo

12 Perusterveydenhuoltoa ja työttömien palveluja koskeva kuntakysely 11/2009
Toteutettu osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen PTT-hanketta, tutkija Peppi Saikku. Lähetetty STM:n kuntakirjeen yhteydessä Vastausprosentti 64 -> 157 vastausta Vastauksissa 222 kuntaa, vuonna 2009 kuntia n=348 Oulun läänissä vastausprosentti 86 -> 21 vastausta Vastauksissa 36 kuntaa, vuonna 2009 kuntia n=42 Toteutettu terveystarkastuksia työttömille; koko maa 54 %, Oulun lääni 57 % Leini Sinervo

13 Peppi Saikku Kuntakysely 11/ 2009
Onko kunnassanne/ kuntayhtymässä tehty seuraavia toimenpiteitä työttömien terveystarkastusten ja palvelujen kehittämiseksi vuoden 2009 aikana? Toimenpide 2009 (vastanneet n) Koko maa (157) Oulun lääni (21) Toteutettu terveystarkastuksia työttömille 54 % 57 % Kehitetty yhteistyötä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon välillä 49 % Tehty suunnitelma työttömien terveystarkastusten/ -palvelujen järjestämisestä 36 % 48 % Tehty ELMA-selvittelyjä perusterveydenhuollossa 31 % 24 % Kartoitettu työttömiä osana perusterveydenhuollon asiakaskuntaa 27 % 38 % Järjestetty neuvontaa ja ohjausta työttömille perusterveydenhuollossa 25 % 29 % Lisätty/siirretty henkilökuntaa työttömien terveyspalveluun 22 % 19 % Muu toimenpide 18 % Vuonna 2008: 155 vastausta (220 kuntaa, vastausprosentti 53) (kuntia 415) Vuonna 2009: 157 vastausta (222 kuntaa, vastausprosentti 64) (kuntia 348) Peppi Saikku Kuntakysely 11/ 2009

14 Terveystarkastusten ja -palvelujen toteuttamisen vaikutukset kunnissa
Työttömät asiakkaat ohjautuneet oikean palvelun piiriin (67 %) ja heidän tilanteensa saatu kartoitettua paremmin (79%) Yhteistyö kehittynyt TE-hallinnon (71 %) ja sosiaalitoimen (62 %) kanssa > nämä tahot saaneet lisäarvoa omaan työskentelyynsä Asiakkaita on saatu asianmukaisesti eläkkeelle (61 %) Kansansairauksia pystytty ennaltaehkäisemään (53 %) Uusia ohjausmahdollisuuksia terveydenhuollon henkilöstölle (30 %), työpaine kasvanut (39 %), palveluohjauksellisempi työote (38 %) Asiakasmäärä terveyskeskuksessa lisääntynyt (16 %), jonot kasvaneet (13 %), päivystyskäynnit vähentyneet (15 %) Lähde: Saikku, P., Kuntakysely 11/2009 n=95 kuntaa. Leini Sinervo

15 Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanke (PTT)
THL hallinnoi, koordinoi ja arvioi 18 paikallista ja alueellista osahanketta Toimintamallien kehittäminen 08/ /2009 Juurruttaminen ja levittämien 05/ /2010 Edistetään pitkään työttömänä olleiden kansalaisten terveydentilaa, elämänhallintaa sekä toiminta- ja työkykyä Kiinnitetään terveyspalvelu osaksi työttömien aktivointi-, kuntoutus- ja työllistämispalveluja Rahoittajina STM ja osallistuvat kunnat Leini Sinervo 15

16 Kehitetty toimintamalleja työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi
Kehittämisen lähtökohtana alueellinen toimintaympäristö, toimijat ja alueen tarpeet Terveystapaamisia, terveydenhoitajat pääasiassa hallinnollisesti perusterveydenhuollossa Rakenteellisesti kiinnittyneet työvoiman palvelukeskuksiin, TE-toimistoon, terveyskeskuksiin ja kuntien työllistämisyksiköihin Asiakaskohderyhmän suhteen hieman erilaisia rajauksia Toimintamallit muokkautuvat ja muuttuvat Leini Sinervo 16

17 PTT-hankkeen asiakkaat ja asiakaspalaute
Asiakkaita ollut noin 5000, joista terveydenhoitajan terveystarkastuksessa on käynyt noin 3550 Asiakkaat kokivat terveytensä ja työkykynsä heikoiksi suhteessa työssäkäyviin, n.75 % asiakkaista on todettu jokin kansanterveydellinen riskitekijä Terveydenhoitajan arvio asiakkaan työkyvystä, 55% työkykyisiä, 38% osatyökykyisiä, 7 % työkyvyttömiä Terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista noin 40% ohjattiin tk-lääkäriin, yli puolet asiakkaista ohjattiin joko tai myös terveydenhuollon muihin palveluihin Asiakaspalaute hyvin myönteistä, 91 % piti työttömille kohdennettuj terveystarkastuksia tarpeellisina 61 % koki, että terveystarkastus oli saanut kiinnittämään enemmän huomiota terveydentilaan ja terveystottumuksiin Leini Sinervo 17

18 Asiakasohjaukset PTT-hankken terveystarkastuksista vuonna 2009
Uusi taho, jonne asiakas ohjattu 2009 % (n) TE-toimisto 4 % (46) TYP 3 % (32) Sosiaalitoimisto 5 % (56) Terveyskeskus/lääkäri 41 % (495) Terveyskeskus/hoitaja 27 % (333) Terveyskeskus/ muu 24 % (298) Mielenterveyspalvelut 11 % (133) Päihdepalvelut 6 % (70) Liikuntapalvelut 5 % (58) 3. sektorin toimija 1 % (11) Työterveyshuolto 0 % (2) Muu taho 13 % (154) yhteensä 140 % (1688) Leini Sinervo

19 PTT-hankepaikkakunnat ja vastaavaa kehittämistyötä tekevät muut hankepaikkakunnat vuonna 2009.
Leini Sinervo 19

20 Pirjo Nevalainen/ Oulun kaupunki
Pirjo Nevalainen/ Oulun kaupunki