Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto - Terveydenhoitajapäivät 2008

Esitys aiheesta: "Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto - Terveydenhoitajapäivät 2008"— Esityksen transkriptio:

1 Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto - Terveydenhoitajapäivät 2008
Ritva Partinen ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Työttömät terveyspolitiikkaa haasteena
Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansanterveysohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2015, Työelämän laadun parantaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä kattavat ja laadukkaat työterveyshuollon palvelut Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015, STM edistetään terveyttä ja toimintakykyä yksi strategisista linjauksista Suomen Eu-puheenjohtajuuskausi 2006 ’Terveys kaikissa politiikoissa’ Vanhasen II hallitusohjelma – Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma KASTE - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Palveluinnovaatio-hanke

3 Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa on kiinnitetty huomiota:
Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen Lainsäädännön kehittämiseen Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Työikäisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen Ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vastuiden jaon ja resursoinnin kehittämiseen Liikunnan ja kulttuurin merkitykseen hyvinvoinnin edellytyksenä Fyysisen ympäristön terveellisyyteen

4 Terveyden edistäminen on poikki- hallinnollista toimintaa
Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen vaikutetaan pääasiassa muilla keinoin kuin terveyspalveluilla. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä – niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa – sekä elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla.

5 Jokin lääkärin toteama pitkäaikainen, väh
Jokin lääkärin toteama pitkäaikainen, väh. 3 kuukautta kestävä sairaus tai vamma Yli 6 kk työtön (N=156) Työssä (N=2 299) 58 % 38 % Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus Helsinki: Työterveyslaitos.

6 Päivittäinen tupakointi
Työssä (N=2 229) Työtön yli 6 kk (N=156) 24 % 38 % Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006.

7 Työkykypistemäärän keskiarvo asteikolla 0-10
Työssä (N=2 225) Työtön alle 6 kk (N=104) Työtön yli 6 kk (N=152) 8,3 8 6,9 Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006.

8 Terveydentila oman ikäisiin verrattuna (melko huono tai erittäin huono, %-osuus)
2 % 11 % Työlliset (N=2 229) Työttömät yli 6 kk (N=156) Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006.

9 Täysin työkykyisinä itseään pitävien %-osuudet
Työssä olevista –vuotiaista Työttömät Yli 90 % Runsaat 70 % Lähde: Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset. Arpo Aromaa & Seppo Koskinen (Toim.) Kansanterveyslaitos 2002.

10 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot),Valtonen 2006 Ero: 3,3 v. Ero: 2,3 v. Ero: 6,1 v. Ero: 5,0 v.

11 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali)
Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen & Martelin 2007

12 Syrjäytymisen riskitekijöitä
Työttömyys Köyhyys Puutteellinen koulutus Kaikki kolme syrjäytymisriskiä rajoittavat työkykyä. Työllisyys ja taloudellisen tilanteen vakaus vaikuttavat positiivisesti työkykyyn. Lähde: Pensola, T., Järvikoski, A. & Järvisalo, J. Työttömyyden ja muiden syrjäytymis- riskien yhteys työkykyyn. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys tutkimuksen tuloksia. R. Gould, J. Ilmarinen, J. Järvisalo & S. Koskinen (Toim.) Helsinki 2006.

13 Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman tavoitteet ja keinot
Tavoitteena sosioekonomisten väestöryhmien välisten terveyserojen väheneminen Linjaukset: Sosiaaliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Mahdollisuuksien lisääminen terveisiin elämäntapoihin Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen Terveyserojen kaventaminen elämänkulun eri vaiheissa: Lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet Seurantajärjestelmien kehittäminen Tietopohjan vahvistaminen, ennakkoarvioinnin kehittäminen, ammattihenkilöstön kouluttaminen ja viestintä

14 Rahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon
Valtionosuus Vuonna 2006 valtion budjetissa 1 milj € , Vuonna 2007 ja vuonna 2008 budjetissa 2 milj € pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin kuntien valtion-osuudessa STM ohjannut kuntia kirjeellä Hankerahoitus pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiseen Vuonna hankkeeseen 1,5 milj. € Vuonna hankkeeseen 1 milj euroa

15 Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke 2007 - 2009
1,5 miljoonaa euroa hankerahaa “hyvien käytäntöjen" ja toimintamallien luomiseksi Hanke toteutetaan yhteistyössä STMn, Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja valittujen 17 paikallishankkeen kanssa. Stakes vastaa hankekokonaisuuden hallinnosta, organisoinnista, koordinoinnista ja hankemäärärahan kohdentamisesta osahankkeille sekä seuranta- ja arviointitutkimuksesta.

16 Työttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen organisoituminen
STM:n nimeämä johtoryhmä Stakes hallinnointi, koordinointi ja arviointitutkimus Asiantuntijaryhmä Stakes, KTL, TTL ym. Alueelliset hankkeet & niiden ohjausryhmät 17 hanketta Avoin kehittämiskumppanuusverkosto (120 toimijaa)

17 Hankkeen kohderyhmä Pitkäaikaistyöttömät ja pitkään työttömänä olleet tai vaikeasti työllistyvät henkilöt Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat tulevat mukaan hankkeeseen työvoiman palvelukeskusten, työvoimatoimistojen ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen kautta

18 Hankkeen tavoitteet Hankkeella halutaan parantaa pitkään työttömänä olleiden kansalaisten terveydentilaa sekä toiminta- ja työkykyä ja lisätä työllistymismahdollisuutta Tuetaan olemassa olevia monialaisia yhteistyörakenteita (mm. TYP) pitkäaikaistyöttömien elämänhallinnan ja muiden työllistymisedellytysten parantamiseksi Kehitetään uusia yhteistyö- ja toimintamalleja työttömien terveydenhuolto-, kuntoutus- ja aktivointipalveluihin

19 tavoitteet jatkuu Palvelut suunnitellaan paikalliset olosuhteet, palvelurakenne ja palveluiden tarve huomioon ottaen Sektorirajat ylittävä "työttömän palveluketju" ja sen mallinnus -> asiakaskohtainen prosessi, palveluohjauksellinen ja voimaannuttava työote Pysyvät toimintamallit työttömien terveyspalveluiden järjestämiseen -> osana työttömien aktivointi- ja kuntoutusprosesseja

20 Paikalliset kehittämishankkeet
1. TYP:et ja TYP paikkakunnat, joilla on jo kokemusta työttömien terveystarkastusten ja muun terveydenhuollon järjestämisestä 2. TYP:et, jotka eivät ole systemaattisesti järjestäneet työttömien terveystarkastuksia ja muuta terveydenhuoltoa osana TYP-toimintaa 3. Kunnat joilla työvoiman palvelukeskuksia ei ole. Pääpaino on työllistävällä toiminnalla joko kunnan omistaman työkeskuksen tai työkokeilujen kautta.

21 Oma terveydenhoitaja TYP:ssä
62 % (24) TYP:ta on oma terveydenhoitajaresurssi perusterveydenhuollosta (vuonna 2007) Terveydenhoitajan toimenkuva on laaja - Työttömien terveystarkastukset, terveysneuvonta, ohjaus hoitoon ja/ tai kuntoutukseen, yhteistyö terveyspalvelujen tuottajien kanssa, konsultointi, pari- ja tiimityö TYP:ssa, ryhmämuotoisen (kuntoutus, liikunta, elintavat) toiminnan organisoiminen, lausunnot eläke- ja kuntoutusasioissa Hankkeista mallia kehittää edelleen esimerkiksi Helsinki TYP:et, joihin on hankkeen kautta palkattu oma terveydenhoitaja mm. Lieksa, Hyvinkää, Heinola, Salo, Rovaniemi

22 Muita malleja Palveluja organisoidaan mm. terveyskeskusten omahoitajan ja nimetyn terveydenhoitajan kautta yhteistyössä TYP:n ja työvoimatoimiston kanssa Kunnat, joissa ei ole työvoiman palvelukeskuksia: Kehitetään kuntoutus- ja aktivointimalleja, joihin terveyspalvelut kiinnitetään Eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen; työvoimavoimisto ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi

23 17 paikallista kehittämishanketta
Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Harjavallan kaupunki / Sosiaalitoimi Helsingin työvoiman palvelukeskus Hyvinkään työvoiman palvelukeskus/ Hyvinkään kaupunki Hämeenkyrön kunta / vastuuhallintokuntana sosiaalipalvelut Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskus, Heinola Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI / Aikuisten palveluiden tulosalue Joensuun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Liedon kunta / Kisällikellari Lieksan työvoiman palvelukeskus Oulun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi Rovaniemen kaupunki / Perusturvaosasto Salon seudun työvoiman palvelukeskus Sastamalan perusturvakuntayhtymä (SASPE), Vammala Vantaan työvoiman palvelukeskus

24 Hankkeen verkkosivut www.stakes.fi/ptt
(tunnukset) Kiitos!