Iktyonomipäivät Vaasassa

Esitys aiheesta: "Iktyonomipäivät Vaasassa"— Esityksen transkriptio:

1 Iktyonomipäivät Vaasassa 5.5.2010
Hylje Itämerellä Iktyonomipäivät Vaasassa Madeleine Nyman Metsähallitus

2 Suomen hyljelajit Saimaannorppa Harmaahylje Norppa
- Peka på skillnaderna i tänder - Beteende i vatten - Gråsälen kan ”stiga” högt - Vikaren lågt i vattnet

3 Aistit Utomordentligt luktsinne God hörsel och god syn
Ljud: (ylar!) vrålar??? Dovt ylande/vrål, kan anv. som lockrop - Gråsälsläte hörs långt

4 Norpan ja hallin jäljet
Vikar brunn, egenhändigt svarvat hål Släta isfält Klomärken på is, vandrat runt hålet Plockar bort fisken ur näten ”snyggare” Gråsäl Sönderbruten is Avföring, skitiga isflak, klippor Halväten fisk i näten Trasiga nät

5 Hallin vuosi Norpan vuosi
Föda: ~30 % Lax, sik, flundra, strömming etc. Opportunist, 4-7 kg/dag Kutning: (v. 9 – 11) på is eller land Parning: direkt efter kutning Diperiod 3 veckor 2-4 veckor pälsbyte från vit till gråfläckig Dräktig 11,5 månader. Fördröjd fosterutveckling 3 månader Pälsbyte 16/4 till ca 31 maj Juni till december äter sälen upp sig Oktober – december problem för kustfiskarna – näten (ohämmad sex under vårvintern, resten av året på fisketur)

6 Itämeren hyljekantojen kehitys
250000 250000 200000 200000 Norppa 150000 150000 Ringed seal 100000 100000 50000 50000 Grey seal Harmaahylje 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Kokko et al. 1999

7 Hylkeenmetsästys 1900-luvulla

8 Hyljekantojen lasku 1) metsästyspaine 2) ympäristömyrkyt (PCB, DDT)
1990 luvulta lähtien kannat kasvavat

9 Perämeren norppanaaraista yhä 20 % kohdunkuroumasairaita
©Helle ym. 2005

10 Norppa Halli Ei saavuttanut suotuisaa suojeluntasoa
Yli 70% koko Perämerellä, missä kevään laskentatulos n norppa Eteläiset kannat (Riianlahti, Suomenlahti ja Saaristomeri) pieniä ja kantojen tila epäselvä. Halli Suotuisan suojelutason saavuttanut Valtaosa kannasta laskenta-aikaan Suomen ja Ruotsin vesialueilla Laskentakanta (vuodelta 2009) n hallia Hylje/kalastus-konflikti Kantojen levinneisyys

11 Hallien laskentakanta 2000-09

12 Itämeren hallien laskentakanta-09 Yht. 20 400
1154 Itämeren hallien laskentakanta-09 Yht 1460 6701 1040 5804 3441 795

13 Perämeren norppakanta

14 Hylkeenmetsästys Hyljetuotteita Riistalajit
Pitkät perinteet Suomen rannikolla Hallin metsästys käynnistettiin uudestaan 1999, lähinnä kalastuskonfliktin vuoksi. Norppa ei ole metsästetty 1988 jälkeen Tavoitteena on nostaa hylkeiden arvo riistaeläimenä Hyljetuotteita

15 Hallin metsästyskiintiöt ja toteutus

16 Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma
Eri kieliversiot löytyvät netistä Silloin kun hyljekannat olivat pieniä, olivat myös niiden aiheuttamat vahingot vähäisiä.Kantojen kasvun myötä, myös hylkeiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet. Vaikka sata vuotta sitten onkin arvioitu hylkeitä olleen monikertainen määrä, koetaan nykyisenkin suuruisista kannoista aiheutuvan paikoin lähes sietämätöntä haittaa kalatalouselinkeinolle. Vahingot muodostuvat rikkoontuneista pyydyksistä ja eri tavoin menetetystä saaliista. Erityisesti runsaslukuinen halli aiheuttaa vahinkoja, mutta Perämerellä puhutaan yhä enenemässä määrin myös norpan aiheuttamista vahingoista. Monet ammattikalastajat kokevat hylkeen olevan yksi suurimmista uhista elinkeinonsa tulevaisuudelle. Pysyvän korvausjärjestelmän puute edelleen syventää ongelmaa. Hyljevahinkoja pyritään vähentämän monien eri tavoin. Yksi toimivimpia ratkaisuja ovat hylkeenkestävät pyydykset, esim. ns. PushUp-rysä, joka mahdollistaa vahingoittamattoman saaliin saannin.

17 Hoitosuunnitelman tausta ja tavoitteet
Hyljekantojen hoitoon on liittynyt viime vuosina ristiriitaista tavoitteenasettelua. Kalastajilta on noussut esiin voimakkaita vaatimuksia hyljekantojen kasvun estämisestä ja yksilömäärien vähentämisestä metsästämällä. Toisaalta maassamme on muita toimijoita ja intressiryhmiä, jotka kokevat hylkeitä arvokkaana luonnonvarana ja/tai suojelukohteena Hoitosuunnitelman tavoitteena on linjata toimintamallit, joilla jatketaan suunnitelmallista kantojen hoitamista ja kehittämistä. vastataan kasvavien kantojen aiheuttamiin intressiristiriitoihin ja luontodirektiivin Suomelle asettamaan velvoitteeseen kannan suotuisan suojelun tason säilyttämisestä.

18 Hoitosuunnitelman laadinnan kehykset
Luontodirektiivi ei edellytä hoitosuunnitelman laadintaa, mutta hoitosuunnitelman avulla voidaan kuitenkin osoittaa, että direktiivin velvoitteet täytetään. Luontodirektiivin mukaan lajien on oltava suotuisalla suojelutasolla ennen kuin saadaan käynnistää pyyntiä

19 EU:n luontodirektiivin mukaan lajin suojelutason on suotuisa kun…
lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana ja lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö.

20 Harmaahylje Suojelutaso on suotuisa Suomessa siinä merkityksessä kuin luontodirektiivi suojelutason suotuisuuden määrittelee. Perustelut: lisääntymisterveydentila nykyisin normaali. kanta selvästi kasvanut Suomen merialueilla. nykyisen tietämyksen mukaan säilyy pitkällä aikavälillä luontaisessa elinympäristössään, eikä luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi elinympäristöjä on riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä.

21 Norppa Suotuisan suojelun tason arvioimista vaikeuttaa Itäisen Suomenlahden ja Lounaissaariston kantojen tilan, rakenteen ja terveydentilan puutteellinen tuntemus. Vain Perämereltä on saatavilla tarpeeksi laaja aineisto kannan koosta ja terveydentilasta. Täällä kanta kasvanut ja näyttää, että pystyy säilymään pitkälläkin aikavälillä ja on riittävästi elinympäristöä, eikä luontainen levinneisyysalue merkittävästi supistu. Kannan kasvua hidastaa kuitenkin lisääntymishäiriö.

22 Hoitosuunnitelman laadinnan kehykset II
Kansainvälisessä foorumissa on pitkään keskusteltu Itämeren hyljekantojen hoidosta Pyrkimyksenä on ollut laatia yhteisiä hoitolinjauksia Näkemykset hyljekantojen täydellisestä suojelusta ja toisaalta hyljekantojen kestävän käytön periaatteista ovat olleet vastakkain Heinäkuussa 2006 hyväksyttiin HELCOM:n uusi hyljesuositus Suositus sallii hylkeiden kestävän käytön, kuitenkin sillä ehdolla, että se täyttää EU:n luontodirektiivin asettamat reunaehdot suotuisan suojelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

23 Hoitosuunnitelma Suunnitelma on 2-osainen. I. Tausta / II. Varsinaiset hoitotoimenpiteet Ahvenanmaa on osallistunut valmistelutyöhön, mutta on päättänyt laatia oman hoitosuunnitelman Luonnos on kehitetty ohjausryhmässä noin 2 vuotta (YM, Metsähallitus, RKTL, MKJ, Kvarkenrådet, Ammatinkalastajain liitto, Ahvenanmaan maakuntahallitus, MMM/RIPO) Luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle (61 lausuntoa, enemmistö kannattaa linjauksia) Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti hoitosuunnitelman malliskuussa 2007

24 Hyljekantojen hoitotavoitteet
Viisi päätavoitetta: 1) Suomen hyljekannat säilytetään elinvoimaisena, 2) hyljekantoja hoidetaan siten, että niitä voidaan käyttää monipuolisesti ja kestävästi, 3) elinvoimaisten hyljekantojen läsnäolosta koituvat haitat minimoidaan, 4) hyljetietämystä ja hylkeiden arvostusta tärkeänä luonnonvarana lisätään kansalaisten keskuudessa, ja 5) kehitetään keinoja parantamaan ihmisten ja hylkeiden yhteiseloa ja lieventämään ristiriitaisia näkemyksiä eri sidosryhmien kesken. Hallikannan hoidossa korostuu näkökulmaa, jossa halli käsitetään kestävällä tavalla hyödynnettävänä ja arvokkaana luonnonvarana Norpan hoito painottuu tässä vaiheessa suojelupainotteisiin linjauksiin, erityisesti eteläisten kantojen epäselvän tilanteen takia.

25 Alueellinen hyljekantojen hoito
Hylkeiden elinolosuhteet ja elinkeinojen paineet hyljekantoja kohtaan vaihtelevat alueellisesti Suomen merialue jaetaan kolmeen kannanhoitoalueeseen Yksilömääräisiä tavoitekantoja ei määritellä, vaan alueelliset tavoitteet asetetaan suhteessa hyljekantojen ja vahinkojen kehitykseen sekä paikallisten ihmisten näkemyksiin

26 Hoitosuunnitelman sisältö
Hyljekantojen suojelu ja suojelualueet Hylkeenmetsästys Hylkeiden hyödyntäminen Hylkeiden aiheuttamien vahingot Hyljekantojen seuranta Hyljekantojen tutkimus Koulutus, tiedotus ja neuvonta Eri tahojen välinen yhteistyö