Perhesuhteiden huomioiminen lausunto- ja suunnittelutyössä, arviointikeskuksen näkökulma

Esitys aiheesta: "Perhesuhteiden huomioiminen lausunto- ja suunnittelutyössä, arviointikeskuksen näkökulma"— Esityksen transkriptio:

1

2 Perhesuhteiden huomioiminen lausunto- ja suunnittelutyössä, arviointikeskuksen näkökulma
Lausunnon laadinta vaihe Nuoren seuraamusselvitys Yhdyskuntapalveluun soveltuvuusselvitys Valvontarangaistus soveltuvuus ja alustava toimeenpanosuunnitelma Rangaistusajan suunnitelma Vangin sijoittelu Lapsen ja perheen näkökulmaa

3 Nuoren seuraamusselvityksen laadinta
Rikosseuraamuslaitoksen on 30 vuorokauden kuluessa syyttäjän pyynnöstä arvioitava käytettävissään olevien tietojen perusteella sitä, miten seuraamusvalinnalla ja seuraamuksen täytäntöönpanolla voidaan edistää nuoren rikoksesta epäillyn sosiaalista selviytymistä ja estää hänen syyllistymistään rikoksiin. Edellä tarkoitetun arvion tekemiseksi Rikosseuraamuslaitoksen tulee yhteistyössä sosiaaliviranomaisen kanssa hankkia ja koota tietoja nuoren rikoksesta epäillyn elinolosuhteista, erityisesti päihteiden käytöstä, päihdekuntoutuksesta, mielenterveydestä ja mielenterveyspalvelujen käytöstä, muiden palveluiden ja tukitoimien tarpeesta sekä muista olennaisesti hänen sosiaaliseen tilanteeseensa liittyvistä seikoista. Rikosseuraamuslaitoksen tulee hankkia myös muilta viranomaisilta sekä yksityisiltä yhteisöiltä ja henkilöiltä tarpeelliset tiedot epäillyn sosiaalisesta tilanteesta seuraamusselvitystä varten. (1§) Kuuleminen Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisen yhteydessä Rikosseuraamuslaitoksen on varattava epäillylle mahdollisuus tulla kuulluksi. Seuraamusselvitys voidaan kuitenkin laatia nuorta kuulematta, jos kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta tai jos nuori on kieltäytynyt kuulemisesta taikka häntä ei ole tavoitettu. Alle 18-vuotiaan epäillyn huoltajalle, edunvalvojalle tai muulle lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle, joka vastaa epäillyn hoidosta ja kasvatuksesta, on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Selvittämisen yhteydessä on lisäksi kuultava tarvittavia viranomaisia ja asiantuntijoita. (7§)

4 Nuoren seuraamusselvitys käytännössä
Lausunnon taustaselvitys rikosepäilty nuori kuullaan haastattelussa Alle 18-vuotiaan huoltaja kuullaan VTJ:n mukaisille huoltajille lähetetään kirje kuulemisesta. He voivat olla mukana haastattelussa tai kertoa näkemyksensä valvonnan tarpeesta puhelimessa. Painoarvoa annetaan perheeltä saatavalta tuelta yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja rikoksettomassa elämäntavassa. Lastensuojelun ja sosiaalitoimen tiedot (alle 21-vuotiaana rikokseen syyllistyneet) Poliisin tiedot Aiempien seuraamusten tiedot Rikosrekisteri Muut tahot: perhekoti, päihdetyöntekijä jne. Kerrotaan rikosoikeudenkulusta, seuraamuksista

5 Yhdyskuntapalveluun soveltuvuusselvitys
Soveltuvuusselvityksessä arvioidaan rikoksesta epäillyn kykyä suoriutua yhdyskuntapalveluksesta (päihteettömyys, aikataulun noudattaminen, toimintakyky) Perhetilanteen läpi käynti haastattelussa Perhe ykp:ta tukevana tekijänä Lähisuhdeväkivallan huomioiminen, mikäli on viitteitä esim.: pahoinpitelyjä rikoshistoriassa, lähestymiskielto jne. Motivoidaan ykp:n aikaiseen vaikuttavuustyöhön (max 30h) Haastattelussa voi olla mukana puoliso

6 Rangaistusajan suunnitelma / perhe
VL 2 § :Vankeuden täytäntöönpanon tavoite Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana 3 § Vankeuden täytäntöönpanon sisällölle asetettavat vaatimukset Vankeuden sisältönä on vapauden menetys tai sen rajoittaminen. Vankeuden täytäntöönpano ei saa aiheuttaa vangin oikeuksiin eikä olosuhteisiin muita rajoituksia kuin niitä, joista säädetään lailla tai jotka välttämättä seuraavat itse rangaistuksesta.

7 Rangaistusajan suunnitelma = Ransu
VL 6 § Rangaistusajan suunnitelma Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma). Rangaistusajan suunnitelma sisältää suunnitelman vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sekä poistumisluvan myöntämisestä. Hyvissä ajoin ennen vangin todennäköistä vapauttamista suunnitelmaa täydennetään vapauttamissuunnitelmalla ja valvontasuunnitelmalla. Vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan tarvittavassa laajuudessa vangin edellytykset selviytyä vapaudessa sekä hänen palvelujen tarpeensa. Valvontasuunnitelmaan sovelletaan, mitä ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetussa laissa (782/2005) säädetään. Rangaistusajan suunnitelman sisällössä ja laajuudessa otetaan huomioon vangin rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, vangin työ- ja toimintakyky sekä hänen henkilöstään, rikollisuudestaan ja olosuhteistaan saadut tiedot.

8 Ransun laadinta 7 § (17.6.2011/735) Suunnitelman laatimismenettely
Arviointikeskus laatii rangaistusajan suunnitelman. Suunnitelmaa tarkennetaan siinä vankilassa, johon vanki sijoitetaan. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä vangin kanssa. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä vangin suostumuksella hänen koti- tai asuinkuntansa viranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen parantamiseksi vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa on lisäksi vangin suostumuksella oltava tarpeen mukaan yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava. Suunnitelma on otettava uudelleen käsiteltäväksi säännöllisin väliajoin sekä myös, jos sitä ei noudateta. Suunnitelman seuraamisesta vastaa tähän tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

9 Ransun laadinta käytännössä
Tiedonkeruu : mm. tuomiotiedot, aiemmat seuraamukset (Vati ja Tyyne tiedot), rikosrekisteri, poliisitiedot Arviointimenetelmät: Arat (uusimisriski), 5U (laitosturvallisuus), JRA (seksuaalirikolliset), Riski- ja tarvearvio (tuomion pituus, ikä, rikoksen laatu, korkea uusimisriski) Haastattelu: Osa-alueet: Asuminen ja talous, koulutus ja työllisyys, sosiaaliset sidokset, päihteet, ajattelu, käyttäytyminen ja asenteet Poistumislupa, valvottu koevapaus ja laitossijoittelu harkinta (edellytykset, toiveet) Ransun tavoitteet kirjataan yhteisymmärryksessä Kirjaaminen ja sijoituksesta kuuleminen Sijoittaminen (yhteistyö laitosten kanssa)

10 Risen ohje: Rangaistusajan suunnitelman tavoiteluokat 2.1.2009 alkaen
Sosiaaliset sidokset ja elämäntapa Vastuullinen vanhemmuus Suhteen luonti/säilyttäminen lapseensa, vanhemmuuden taitojen oppiminen (6.4). Parisuhteen ylläpito ja/tai parantaminen Rikoksettomuutta ja päihteettömyyttä tukevan parisuhteen ylläpito ja/tai parantaminen (6.2). Muiden lähisuhteiden ylläpito ja/tai kehittäminen Rikoksettomuutta ja päihteettömyyttä tukevan muun lähisuhteen ylläpito ja/tai parantaminen (6.1). Hyväksikäytöstä toipuminen Lähisuhdeväkivallasta toipuminen, itsearvostuksen ja itsenäisen selviytymisen oppiminen (6.3, 6.8). Hyväksikäytön lopettaminen Lähisuhdeväkivallan tai muun toisten hyväksikäytön tunnistaminen, motivoituminen muutokseen ja uudenlaiseen käyttäytymiseen (6.3, 6.6). Päihteetön ja rikokseton verkosto ja elämäntapa (6.5) Vastuullinen elämäntapa (6.7)

11 Ipra/Arken käyttämiä fraaseja Ransun tavoitteissa
4) Sosiaaliset sidokset lasten tervettä kasvua ja kehitystä tukeva vanhemmuus sukulaisuussuhteiden parantaminen eroon nykyisestä rikoksia tekevästä ja päihteitä käyttävästä tuttavapiiristä rikollisjärjestöstä irtaantuminen oman tuomion suorittaminen pysymällä erossa vankilan alakulttuurista parisuhteen hoitaminen syrjäytymiskehityksen estäminen rikoksettomuuteen tukevien sosiaalisten suhteiden vahvistuminen kiinnittyminen yhteiskunnan toimintoihin yhteistyö viranomaisten kanssa lähisuhdeväkivallan kierteen katkaiseminen pysyminen erossa rikollisvaikuttajien vaikutuspiiristä

12 YHTEISTYÖ perheen ja siviilitoimijoiden kanssa

13 Lähestymiskieltojen merkitseminen Ransuun
Ipra/Arkessa on sovittu yhtenäinen käytäntö siitä, että voimassa olevat lähestymiskiellot merkitään niihin ransun kohtiin, missä asialla on merkitystä, esim. sosiaaliset suhteet, poistumisluvat ja valvottu koevapaus. Lähestymiskiellon päättymisaika on yleensä merkityksellinen tieto. Sen sijaan suojeltavien nimiä ei yleensä ole perusteltua ransuun kirjata. Nimet ja asuinpaikkakunnat voi tarkistaa poliisilta silloin kun esim. poistumisluvan myöntämistä harkitaan. Tärkeätä on osoittaa lähestymiskiellon merkitys kussakin yhteydessä. (Ipra/Arke Jory ) Merkityksenanto tehdään haastattelun, tuomioissa olevien rikosten teon kuvausten, aiempien seuraamustietojen ja tuoreiden poliisitietojen perusteella. Samalla arvioidaan lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän vaikutustyön laajuuden tarve ( ohjelmia mm. Move, Suha, Unbeatables, OMA, Uusi Suunta)

14 Laitosturvallisuus /perhe: Esimerkkejä
Oulun vankilassa ei voi pitää nyt remontin aikana perhetapaamisia. Valvontahenkilöstön mukaan kiellettyjen aineiden liikkuminen on huomattavasti vähentynyt. Huumekoira merkkasi vangille tulevan kirjeen. Kirjeessä oli tyttären piirustus isälle heidän perheestä. Kirjepaperiin oli imeytetty amfetamiinia. Rikollisen toiminnan estäminen vankeusaikana on tavoite, joka vaikuttaa mm. laitossijoiteluun päihde- ja rikoskeskeisen elämäntavan huomioiminen realistisesti antaa mahdollisuuden auttaa rikoksentekijää, kohdentaa oikeamääräisesti tukea rikoksettomaan elämään tukemiseksi

15 Vankilaan sijoittamisen yleisperiaatteet
Sijoitettaessa vankeja vankilaan on otettava huomioon rangaistusajan suunnitelman mukaisesti vangin kotipaikka, yhteyksien säilyminen lähiomaisiin tai muihin läheisiin, ikä, sukupuoli, terveydentila, rangaistuskertaisuus, vangin aikaisempi rikollisuus ja vangin oma toivomus sekä mahdollisuudet sijoittua rangaistusajan suunnitelman edellyttämään toimintaan. Sijoituspäätöstä tehtäessä tulee lisäksi kiinnittää huomiota vangin mahdollisuuksiin hoitaa vankeuden täytäntöönpanoon liittyviä asioita omalla kielellään. Vankia ei tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan tai vankilan osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. Alle 18-vuotias on sijoitettava sellaiseen vankilaan, että hänet voidaan pitää erillään aikuisista vangeista, jollei hänen etunsa muuta vaadi.

16 Perheosasto Perheosasto koostuu kahdesta yksiköstä; Vanajan vankila (vv) ja Hämeenlinnan vankila (tv) Lsl 37 §): ”Alle kaksivuotias lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena myös vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa luo vankilan perheosastolle. Alle kolmevuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii”. Vankivanhemman ja hänen pienen lapsensa sijoitusasiat vankilan perheosastolle on keskitetty LSRA/Arkelle Arke ilmoittaa asiasta lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaisille ja lähettää heille lausuntonsa; kuultu tuomittua/vankia sekä Vanajan/Hämeenlinnan vankilaa Tuomitun/vangin pienen lapsen sijoittamisesta vankilan perheosastolle päättää lastensuojeluviranomainen (Lsl 13 §) ja vangin sijoittamisesta päättää LSRA/Arke Tulevaisuudessa (?/käsittelyssä): Vanajan vankilan perheosaston toimiminen myös tutkintavankiosastona.

17 Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloiden perheosastojen Toimintatilasto 2011-huhtikuu 2014
 Asiakasmäärä Vuonna 2011 asiakkaina 27 lasta Vuonna 2012 asiakkaina 23 lasta Vuonna 2013 asiakkaina 25 lasta Huhtikuun 2014 loppuun mennessä 13 lasta Vankilan perheosastolla on yhteensä 13 asiakaspaikkaa, jakautuen 10 asiakaspaikkaan Vanajan yksikössä ja 3 asiakaspaikkaan Hämeenlinnan yksikössä. Kaikki asiakasvanhemmat ovat olleet äitejä. He tulivat ympäri Suomea sekä ulkomailta. Romanitaustaisia asiakkaita oli noin puolet. Vanhempien keski-ikä oli noin 30 vuotta

18 Alle 18-vuotiaat (Rise ohje 8/004/2012)
sijoitetaan sellaiseen vankilaan, jossa hänet voidaan pitää erillään aikuisista vangeista, jollei hänen etunsa muuta vaadi (VL 4:8§) lapsen sijoittamisen, kuten kaiken vankeuden aikaisen toiminnan tulee palvella lapsen etua. Perhesuhteiden säilyttämisen kannalta lapsivangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaa kaikille alle 18-vuotiaille laaditaan riski- ja tarvearvioon pohjautuva rangaistusajan suunnitelma. suunnitelmassa sijoitusmahdollisuuksia mietittäessä otetaan huomioon myös mahdollisuus sijoittaa alle 18-vuotias tuomittu ulkopuoliseen laitokseen (VL 8:9§, VL 8:10§), ; esim. koulukoti tai päihdekuntoutuslaitos suunnitelmassa pyritään huomioimaan lapsen läheisten ja viranomaisyhteistyön lisäksi muut mahdolliset auttavat/tukevat tahot alle 18-vuotiaiden osalta sijoituspäätöksestä tieto aina Kehaan.

19 jokaisessa arviointikeskuksessa perhetyön vastuuhenkilö
Arkessa lapsi- ja perhetyön tehtäväjako (Lapsi- ja perhetyön linjaukset 2013, 37) jokaisessa arviointikeskuksessa perhetyön vastuuhenkilö lapsi- ja perhetyön näkyminen rangaistusajan suunnitelmissa; tavoitteiden asettelussa ja sijoittelupäätöstä tehtäessä huomioidaan lapsen etu ja tarvittaessa ollaan yhteydessä esim. lapsen huoltajaan (kuka hoitaa lasta vankeuden ajan) ja lastensuojeluun lapsen edun ja perhetyön huomioiminen myös lausuntotyössä (lapsen mielipide ja kuuleminen, palveluohjaus).

20 Arke ja lapset Asiakkaan/ vangin perhetilanne ja lapsen etu huomioidaan arviointikeskuksen työssä Arvioidaan vanhemmuutta; millainen se on ja miten vanhemman ja lapsen suhdetta voisi ylläpitää ja mahdollisesti tukea Kartoitetaan ja tarvittaessa pyritään laajentamaan tukiverkostoa ja ohjataan palvelujen piiriin. Aina suhde vanhempaan ei ole tuettavaa; ei lapsen edun mukaista Perheen kokonaistilanne selvitetään; osaltaan mahdollisesti ennaltaehkäisevää työtä Haasteena ”sattumanvaraisuus” (lastensuojelu ei saa tietoa kaikista asiakkaiden/vankien lapsista / perheen faktista tilannetta ei voi tietää)

21 Vankivanhempien lasten huomioiminen (Perhetyön kehittämistyöryhmän raportti 16.12.2011)
Lastensuojelulaki (10§) edellyttää lasten hoidon ja tuen ja tarpeen selvitystä, vanhemman ollessa tutkintavankeudessa tai suorittamassa vapausrangaistusta. Tavoite: Vanhemman vankeusrangaistuksella olisi mahdollisimman vähän haittaa lapselle. Ransuun merkintä kaikista tuomitun alaikäisistä lapsista (huoltosuhde) ja heidän tilanteestaan vanhemman vankeuden aikana; lasten ja perheen mahdollinen tuen tarpeen selvitys taustatietojen/haastattelun perusteella (aikaisemmat avohuollon tukitoimet, lastensuojelutoimenpiteiden, sosiaalipalvelujen/lisäpalvelujen tarve perheessä vankeuden aikana) Lähtökohta: lapsella on oikeus vanhemman tukeen ja kasvatukseen, oikeus tavata ja pitää yhteyttä säännöllisesti. Ransu: Vanhemmuuden tukeminen mm. yksilötyöllä ja yhteistyöllä eri tukitahojen kanssa, perhetapaamiset, perheleirit jne.. Mahdollisesti merkintä myös ransun poistumislupa-kohtaan (esim. pitkä välimatka). Huomioidaan myös mahdolliset perhetilanteeseen liittyvät negatiiviset asiat vangin elämänhallinnan kehittymisen yhtenä sisältönä vastuullisessa vanhemmuudessa tukeminen; yhteydessä eri osa-alueisiin

22 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa (Lastensuojelulaki 10 §)
Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö: 1) saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen; 2) on tutkintavankeudessa; tai 3) on suorittamassa vankeusrangaistustaan. ( /88) Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi.

23 Ilmoitusvelvollisuus (Lastensuojelulaki 25 § 1 mom.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun laissa tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ennen lapsen syntymää 25 §:n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.

24 Risen perhetyön linjaukset:
Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa korostetaan perhe- ja lapsinäkökulman huomioon ottamista. Siinä todetaan, että tuomitun yhteydenpitoa yhteiskunnan palveluverkostoon, sosiaalisiin verkostoihin, perheeseen ja lapsiin tuetaan. Perhetyötä kehitetään erityisesti ottaen huomioon lapsinäkökulma. Lapsiystävälliset tapaamiset Alaikäisille lapsille on tarjottava mahdollisuus sellaisiin tapaamisiin vanhempansa kanssa, jossa koskettaminen on sallittua Valvomattomia tapaamisia myönnettäessä on otettava huomioon lapsen etu Valvomattomien tapaamistilojen käyttöä on lisättävä mahdollisuuksien mukaan, jotta lapsella on mahdollisuus päästä tapaamaan vanhempaansa mahdollisimman usein Lapsen on voitava tulla tapaamaan vanhempaansa yksin valvomattomaan tai lapsi-vanhempi tapaamiseen, jos se on lapsen edun mukaista Valvomattomien tapaamisten ja lapsi-vanhempi tapaamisten suunnitteluvaiheessa on tehtävä tarvittavaa yhteistyötä lastensuojelun kanssa

25 YK:n lapsen oikeuksien huomioiminen rikosseuraamusalalla
Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaamisissa tulee ottaa huomioon lapsen etu. Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön on suojeltava lasta kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöllä on velvollisuus tukea vanhempaa hänen tehtävässään lapsen kasvatuksessa vanhemman ollessa vankilassa tai yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaana Rikosseuraamuslaitoksen päätöksissä on huomioitava ensimmäiseksi lapsen etu silloin kun päätöksellä on jotakin vaikutusta lapseen. Päätöksiä tehtäessä on otettava lapsen mielipide huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Alle 18-vuotiaille vangeille tulee mahdollistaa peruskoulun loppuun suorittaminen ja tarjota opinto- ja ammatinvalinnanohjausta Alle 18-vuotiaat vangit on pidettävä erillään aikuisista vangeista ellei se ole lapsen edun vastaista

26 Lapsi- ja perhetyön organisointi
Jokaisessa Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä on oltava nimettynä perhetyön vastuuhenkilö Jokaisessa vankilassa tulee olla nimettynä vastuuhenkilö tapaamistilojen kunnossapitoon Henkilökunnan työnkuvissa näkyy lapsi- ja perhetyö Lapsi- ja perhetyö on koko Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön tehtävä Henkilöstö tulee kouluttaa lapsen kohtaamiseen Vankiloissa järjestettävä vanhempi-lapsi päiviä Rangaistusajan suunnitelmissa näkyy lapsi- ja perhetyö, lapsen etu huomioidaan Lapset puheeksi ohjelman käyttöönotto (yhteistyötä Thl:n kanssa

27 Tietolähteitä Tässä esityksessä on käytetty Kehan Kati Sunimento Risen perhetyön linjaukset esitystä 2/14 sekä Lsra/Arken erikoissuunnittelija Helena Käkelän keräämää aineistoa Kiittäen 

28