Muutos - mahdollisuus vai uhka?

Esitys aiheesta: "Muutos - mahdollisuus vai uhka?"— Esityksen transkriptio:

1 Muutos - mahdollisuus vai uhka?
Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja Stm / STO / terveyspalveluryhmä

2 Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana. 1
Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana! 1. Terveydenhuoltolaki - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle

3 Terveydenhuoltolaki - tarkoitus
Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä Parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

4 Mikä paranee? Asiakas nousee aidosti keskiöön Yhteistyö tiivistyy
vastuu asiakkaasta kokonaisuutena perusterveydenhuollossa mahdollisuus valita hoitopaikka laatu ja potilasturvallisuus ensi kertaa lainsäädäntöön potilastietojen liikkuvuus tukee hyvää hoitoa Yhteistyö tiivistyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muiden toimialojen välillä Perusterveydenhuolto sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuvat

5 Terveydenhuoltolaki - mikä muuttuu ?
Potilastietojen liikkuvuus Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, häntä on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä.   Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus

6 Mikä säilyy? Uhka? Poliittisen linjauksen mukaisesti terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa Vakauden illuusio? Missä ovat pahimmat pullonkaulat / kitkapaikat? Sote-eheys?

7 Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen
2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki Kainuun kokeilulaki

8 Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana. 2
Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana! 2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Kuntarakenne 2010-luvulle ja siitä eteenpäin

9 Kuntien Paras -ratkaisut tilanne 20.4.2010
Yhteistoiminta-alue (198 kuntaa, n. 34 % väestöstä) Yhteistoiminta-alue ja kuntaliitos (32 kuntaa, n. 14 % väestöstä) Selvitys on käynnissä (27 kuntaa, n. 4 % väestöstä) Väestöpohja yli as. (22 kuntaa, n. 36 % väestöstä) Poikkeusperuste (22 kuntaa, n. 2 % väestöstä) Kuntaliitos (11 kuntaa, n. 7 % väestöstä) Kainuu (8 kuntaa, 1,5 % väestöstä) Tilanne auki (6 kuntaa, n. 1 % väestöstä) Ahvenanmaa (16 kuntaa, 0,5 % väestöstä) © Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila

10 Erikoissairaanhoidon rakennemuutos 1988–2004: pois pitkistä vuodeosastohoidoista (index; 1988 = 100, source: STAKES) Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki

11 Erikoissairaanhoidon rakennemuutos jatkuu
Päivystykset muutoksen eturintamassa Täyden palvelun sairaalat (n=?) Muut päivystyskeskukset Esh perusterveydenhuollon yhteydessä Alueellinen keskittäminen Valtakunnallinen keskittäminen Yhtenäiset hoidon perusteet Vertaisarviointi / Palveluvaaka

12 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 20. 4
2009 - Perusterveyden-huollon organisaatiot 237 65 (> as.) 172 (< as.) Perusterveyden-huollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua Antti Kuopila 12 12 12

13 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteet
Laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus; hoitoonpääsy paranee. Kaikille tarvitseville omalääkäri/omahoitaja, jonotus-/odotusajat kuriin. Asiakaskeskeisyyden parantaminen, ”asiakas keskiössä”. Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen, ”kumppanuus”. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä toiminta ovat terveyskeskustoiminnan perusta. Ehkäisy osana kaikessa, mitä tehdään. Osaavan työvoiman hyvä saatavuus. Lääkäripula poistuu terveyskeskuksista. Johtamisen korkeatasoisuuden turvaaminen.

14 Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana. 3
Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana! 3. Peruspalvelut muuttuvassa maailmassa -pysyykö kunta mukana? -säilyykö hyvinvointiyhteiskunta? -olemmeko ajopuu vai muutoksen tekijä?

15 Paras-uudistus hankkeen kehyskriteerit ja työvälineet
KUNTIEN TALOUS VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE VALTION TALOUS Kuntien tehtävät MUUTTO- LIIKE Hallinta ja ohjaus Kuntien rahoitus DEMOKRATIA GLOBALI- SAATIO KUNTA- LAINEN KUNTIEN HENKILÖSTÖ Kuntien palveluiden organisointi Kunta- jaotus KV. KILPAI- LUKYKY Kuntien yhteistyö ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLI- SYYS EUROOPAN UNIONI TUOTTAVUUS TEKNOLOGIAN KEHITYS

16 Terveyteen vaikuttavat
16 Jukka Mattila

17 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan , €/as. Manner-Suomi pl. Kainuu €/as. Lähde: Tilastokeskus

18 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. € Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille VALTIO, verotulot 36,7 KUNNAT verotulot 16,3 7,7 22,7 1,5 Alv ja muut verot 0,9 14,0 6,1 5,5 2,5 Kiinteistövero Vero pääomatuloista Vero ansiotuloista Yhteisövero Etunimi Sukunimi

19 Kaksi skenaariota Seppo Tuomola
Skenaario I: ”MATKITAAN MARKKINOITA” Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luodaan kokonaisuus ja vastuu annetaan vähintään (pitäisi olla selkeästi suurempi) asukkaan väestöpohjasta vastaavalle toimielimelle Palvelujen tuottaminen vapautetaan monin vaihtoehtoisin organisaatio- mallein toimiville palvelun tuottajille (liikelaitosmaisille kunnallisille tai yksityisille) EDELLYTTÄÄ JÄRJESTÄMISVASTUUN SELKEÄÄ LAKISÄÄTEISTÄ MÄÄRITTELYÄ, JOHTAA TILAAJA-TUOTTAJA –ASETELMAAN Skenaario II: ”YRITETÄÄN VIELÄ KERRAN YHTEISVASTUUTA” Luodaan alueellinen SOTE –katto-organisaatio (SOTE –piiri, sh -piiri- pohjaisesti tai ERVA –aluepohjaisesti), joka jäsentyy laaja-alaisiin eri- tyispalveluihin, seudullisiin palveluihin ja lähipalveluihin Palvelutuotannon ohjaus voi toimia ns. sisäisen sopimusohjauksen pohjalta, ja täydentäviä palveluja ostetaan alueellisen koordinaation perusteella myös muilta kuin kunnallisilta tuottajilta EDELLYTTÄÄ DEMOKRATIA-ONGELMIEN RATKAISUJA, JOHTAA VERKOSTO-ORGANISAATIOON JA SEN PELISÄÄNTÖIHIN

20 Yksityistä lääkäriasemaa / hammashoitoa käyttäneiden kuntalaisten arviot vastaavan kunnallisen palvelun hoitamisesta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta syksyllä Vastausjakaumat luokittelulla neg. / neutraali / pos. arvio (* LÄÄKÄRIASEMA: HAMMASHOITO: *) Negatiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu huonosti hoidettu / ei tärkeä / saavutettavuus huono. Neutraali arvio: vastaava kunnallinen palvelu keskinkertaisesti hoidettu / ei vähän, ei paljon tärkeä / saavutettavuus keskinkertainen. Positiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu hyvin hoidettu / tärkeä / saavutettavuus hyvä.

21 Kuntalaisten arviot ”Palvelutuotanto säilyy kunnan järjestämänä” tärkeydestä.
Vastausjakaumat kaikkien vastanneiden sekä iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna v. 2008 (%, N=12595)

22 Palvelustrategiat Lähde: Antti Hautamäki Asiakaskohtainen palvelu
Standardipalvelu Rutiinipalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Asiantuntija organisaatio Kohdennettu erikoispalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Joustava yhtenäis- palvelu Perus- organisaatio Vaivaton Pikapalvelut Internet perustaksi Lähde: Antti Hautamäki Itsepalvelu

23 Innokylä – käytännön tukea hyvien käytäntöjen jalostamiselle ja levittämiselle
Innokylään rakentuu valtakunnallinen verkkoarkkitehtuuri kuntien kehittämisrakenteen tueksi strategiana alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen avoin kehittämisyhteistyö Innokylän kaikki toiminnot ovat keskeinen osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää

24

25 Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta: reliikki, utopia vai kaikkien aikojen sosiaalinen innovaatio (jtk)? Avainasemassa Yhteiskunnallinen arvokeskustelu ja sen tulos Taloudellisen laman seuraamusten hallinta Toimeenpanon säätely Kuntarakenne 2010-luvulle! Sen minimitason määrittely, johon julkisen (verorahoitteisen) järjestelmän pitäisi aina yltää YET

26 Perustuslaki "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), 19 § 3. momentti Etunimi Sukunimi