Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuAlbert Halonen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Kirjallisuuden opetuksen l ä hestymistapoja ekstensiivinen vs intensiivinen, kronologinen vs temaattinen sek ä humanistinen vs instrumentaalinen l ä hestymistapa. ekstensiivinen vs intensiivinen, kronologinen vs temaattinen sek ä humanistinen vs instrumentaalinen l ä hestymistapa.
2
Ekstensiivinen l ä hestymistapa kouluun hankitaan laaja ja edustava valikoima kirjallisuutta sek ä katkelmina ett ä kokonaisteoksina. Kirjallisuudesta tarkastellaan erilaisia lajeja, tyylej ä ja mestariteoksia. Lukukirja ja novellikokoelmat antavat n ä ytteen erilaisesta kirjallisuudesta. Tarkastelutapa on laaja ja monipuolinen mutta voi j ää d ä my ö s melko pinnalliseksi tutustumiseksi. kouluun hankitaan laaja ja edustava valikoima kirjallisuutta sek ä katkelmina ett ä kokonaisteoksina. Kirjallisuudesta tarkastellaan erilaisia lajeja, tyylej ä ja mestariteoksia. Lukukirja ja novellikokoelmat antavat n ä ytteen erilaisesta kirjallisuudesta. Tarkastelutapa on laaja ja monipuolinen mutta voi j ää d ä my ö s melko pinnalliseksi tutustumiseksi.
3
Intensiivinen l ä hestymistapa keskityt ää n kirjallisuuden kritiikkiin ja opetetaan analysoimaan kirjallisuutta sis ä ll ö n ja tyylin kannalta. k ä yt ö ss ä Englannissa ja Ranskassa. Ranskassa yleist ä tekstieksplikaatio eli kaunokirjallisen tekstin perinpohjainen erittely kappale kappaleelta ja jopa rivi rivilt ä. Siihen kuuluu tietty terminologia ja kuolemattomien arvojen l ö yt ä minen klassikkojen teksteist ä keskityt ää n kirjallisuuden kritiikkiin ja opetetaan analysoimaan kirjallisuutta sis ä ll ö n ja tyylin kannalta. k ä yt ö ss ä Englannissa ja Ranskassa. Ranskassa yleist ä tekstieksplikaatio eli kaunokirjallisen tekstin perinpohjainen erittely kappale kappaleelta ja jopa rivi rivilt ä. Siihen kuuluu tietty terminologia ja kuolemattomien arvojen l ö yt ä minen klassikkojen teksteist ä
4
Temaattinen tarkastelu valitaan eri aikakausiin ja lajeihin kuuluvia teoksia tai tekstej ä, joita yhdist ä v ä n ä piirteen ä on sama aihe ja idea. Joukkoon voidaan ottaa my ö s tietotekstej ä . Samaa teemaa voidaan tarkastella antiikin kirjallisuudesta ja modernista kirjallisuudesta. Ranskassa ja Saksassa k ä ytet ää n molempia l ä hestymistapoja. valitaan eri aikakausiin ja lajeihin kuuluvia teoksia tai tekstej ä, joita yhdist ä v ä n ä piirteen ä on sama aihe ja idea. Joukkoon voidaan ottaa my ö s tietotekstej ä . Samaa teemaa voidaan tarkastella antiikin kirjallisuudesta ja modernista kirjallisuudesta. Ranskassa ja Saksassa k ä ytet ää n molempia l ä hestymistapoja.
5
Humanistinen suhtautumistapa kirjallisuus n ä hd ää n arvoksi sin ä ns ä. keskityt ää n tekstin kritiikkiin ja kirjallisuuden ilmaisemiin arvoihin. Suhtautumistapa on per ä isin viime vuosisadan latinan ja kreikan kirjallisuuden tutkimuksesta. ominaista Ranskan ja Englannin kirjallisuudenopetukselle. kirjallisuus n ä hd ää n arvoksi sin ä ns ä. keskityt ää n tekstin kritiikkiin ja kirjallisuuden ilmaisemiin arvoihin. Suhtautumistapa on per ä isin viime vuosisadan latinan ja kreikan kirjallisuuden tutkimuksesta. ominaista Ranskan ja Englannin kirjallisuudenopetukselle.
6
Instrumentaalinen l ä hestymistapa kirjallisuus n ä hd ää n v ä lineeksi, jonka avulla opitaan kielentaitoja. Kirjallisuuden avulla opitaan tyylitajua, se auttaa oppilaan puhumista ja kirjoittamista. Hyvien kirjailijoiden tyyli kehitt ää oppilaankin tyyli ä. Kirjallisuutta luetaan ja k ä sitell ää n sen tuottaman hy ö dyn mukaan. Utilitaristisimpaan suuntaan on Euroopassa mennyt Ruotsi. kirjallisuus n ä hd ää n v ä lineeksi, jonka avulla opitaan kielentaitoja. Kirjallisuuden avulla opitaan tyylitajua, se auttaa oppilaan puhumista ja kirjoittamista. Hyvien kirjailijoiden tyyli kehitt ää oppilaankin tyyli ä. Kirjallisuutta luetaan ja k ä sitell ää n sen tuottaman hy ö dyn mukaan. Utilitaristisimpaan suuntaan on Euroopassa mennyt Ruotsi.
7
Ranskan kirjallisuuden opetuksen uudistus Lukija kutsutaan kaksoisinteraktioon tekstin kanssa: hän käy dialogia sekä tekstin että muiden lukijoiden kanssa. oppilaista yhä aktiivisempia eli yhteistyöhön ja teoksen täydentämiseen kykeneviä lukijoita, ei vain merkityksen vastaanottajia Lukija kutsutaan kaksoisinteraktioon tekstin kanssa: hän käy dialogia sekä tekstin että muiden lukijoiden kanssa. oppilaista yhä aktiivisempia eli yhteistyöhön ja teoksen täydentämiseen kykeneviä lukijoita, ei vain merkityksen vastaanottajia
8
Oppilaissa halutaan herättää ”tulkitseva asenne”, luokassa herätetään ”tulkitsevia konflikteja, jotka vaativat argumentoivaa yritystä”. Lukeminen ei ole yksin ajattelua vaan dialogia. Ymmärtäminen on löytää tekstistä kysymys, johon se tuottaa oman vastauksen. Tekstin lukeminen luokassa ei saisi olla vastaamista dialogia estävän kolmannen osapuolen (opettajan tai oppikirjan) kysymyksiin, koska ne vieroittavat intiimistä teksti/lukija-dialogista ja sen jatkuvuudesta. (Tauveron 2006.) Oppilaissa halutaan herättää ”tulkitseva asenne”, luokassa herätetään ”tulkitsevia konflikteja, jotka vaativat argumentoivaa yritystä”. Lukeminen ei ole yksin ajattelua vaan dialogia. Ymmärtäminen on löytää tekstistä kysymys, johon se tuottaa oman vastauksen. Tekstin lukeminen luokassa ei saisi olla vastaamista dialogia estävän kolmannen osapuolen (opettajan tai oppikirjan) kysymyksiin, koska ne vieroittavat intiimistä teksti/lukija-dialogista ja sen jatkuvuudesta. (Tauveron 2006.)
9
Hamletin lukemisen alkumotivointi Jake kävi seitsemän viikon ajan näytelmän tekstin läpi sanasta sanaan keskittyen lingvistisen refleksiivisyyden käsitteisiin ja modernismin kysymyksiin. Hän antoi tehtäväksi yksinpuheluiden syväanalyyseja ja tekstiotteiden ulkoa opiskelua. Lähestymistapaa voisi kutsua filologiseksi. Jake käsitteli näytelmää niiden virikkeiden pohjalta, mitä hän oli saanut opiskeluaikanaan yliopistossa. Jake kävi seitsemän viikon ajan näytelmän tekstin läpi sanasta sanaan keskittyen lingvistisen refleksiivisyyden käsitteisiin ja modernismin kysymyksiin. Hän antoi tehtäväksi yksinpuheluiden syväanalyyseja ja tekstiotteiden ulkoa opiskelua. Lähestymistapaa voisi kutsua filologiseksi. Jake käsitteli näytelmää niiden virikkeiden pohjalta, mitä hän oli saanut opiskeluaikanaan yliopistossa.
10
Stevenillä ei kertonut, mitä kirjaa käsiteltäisiin. Hän pyysi oppilaita kuvittelemaan tilannetta, jossa heidän vanhempansa ovat juuri eronneet ja heidän äitinsä on ottanut itselleen uuden miehen. Uusi mies on saanut itselleen heidän isänsä työpaikan ja on huhuttu, että hänellä on jotain tekemistä isänne syrjäyttämisen kanssa Stevenillä ei kertonut, mitä kirjaa käsiteltäisiin. Hän pyysi oppilaita kuvittelemaan tilannetta, jossa heidän vanhempansa ovat juuri eronneet ja heidän äitinsä on ottanut itselleen uuden miehen. Uusi mies on saanut itselleen heidän isänsä työpaikan ja on huhuttu, että hänellä on jotain tekemistä isänne syrjäyttämisen kanssa
11
Steven pyysi oppilaita ajattelemaan tilannetta, joka saisi heidät niin vihaiseksi, että he harkitsisivat toisen ihmisen tappamista. Vasta kun oppilaat olivat pohtineet näitä asioita ja laatineet joitakin kirjoitelmia niiden pohjalta, Steven esitteli näytelmän, jonka he lukisivat. Stevenin motivointi suuntautui lukijan eläytymiseen. Steven pyysi oppilaita ajattelemaan tilannetta, joka saisi heidät niin vihaiseksi, että he harkitsisivat toisen ihmisen tappamista. Vasta kun oppilaat olivat pohtineet näitä asioita ja laatineet joitakin kirjoitelmia niiden pohjalta, Steven esitteli näytelmän, jonka he lukisivat. Stevenin motivointi suuntautui lukijan eläytymiseen.
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.