(...) se, mitä voitaisiin kutsua yhteiskunnan “biologisen moderniuden kynnykseksi”, saavutetaan, kun lajin elämä on panoksena sen omissa poliittisissa.

Esitys aiheesta: "(...) se, mitä voitaisiin kutsua yhteiskunnan “biologisen moderniuden kynnykseksi”, saavutetaan, kun lajin elämä on panoksena sen omissa poliittisissa."— Esityksen transkriptio:

1 (...) se, mitä voitaisiin kutsua yhteiskunnan “biologisen moderniuden kynnykseksi”, saavutetaan, kun lajin elämä on panoksena sen omissa poliittisissa strategioissa. Vuosituhansien ajan ihminen oli sellainen kuin Aristoteleelle: elävä eläin, jolla on lisäksi poliittisen olemassaolon kyky. Moderni ihminen on eläin, jonka elämän hänen politiikkansa elävänä oliona asettaa kyseenalaiseksi. * Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia, s. 102

2 Biopolitiikan ulottuvuudet paljaan elämän politiikka (Agamben) paljaan elämän politiikka (Agamben) thanato- eli kuolemanpolitiikka thanato- eli kuolemanpolitiikka elämän politiikka eli varsinainen biopolitiikka (Foucault) elämän politiikka eli varsinainen biopolitiikka (Foucault)

3 Biovallan käsite suuntaa katseemme kolmeen elementtiin, jotka liittyvät mihin tahansa transformaatioon – elintärkeitä elämän- proseseja koskevaan tietoon, valtasuhteisiin, jotka ottavat kohteekseen ihmiset elävinä olentoina sekä subjektivoitu- misen muotoihin, joiden kautta subjektit työstävät itseään elävinä olentoina. * Paul Rabinow & Nikolas Rose: ‘Biopower today’ (2006), s. 215

4 Biovalta  Biopolitiikka elämää ja eläviä koskeva tieto elämää ja eläviä koskeva tieto Elämään sekaantuva valta Elämään sekaantuva valta henkilökohtainen elämä henkilökohtainen elämä tietoa ja totuutta sekä tiedon tuotantoehtoja koskeva kamppailu tietoa ja totuutta sekä tiedon tuotantoehtoja koskeva kamppailu kamppailu siitä, mihin elämään tulisi sekaantua ja miten suunnata ja voimistaa kamppailu siitä, mihin elämään tulisi sekaantua ja miten suunnata ja voimistaa kamppailu omasta elämästä kamppailu omasta elämästä

5 (...) Lääketiede (medicine) on kenties vanhin alue, jossa voidaan havaita totuuspelien, vallan ja etiikan olevan suhteessa subjektiin sekä hyvän elämän tai kukoistavan elämän, kuten antiikin kreikkalaiset olisivat sanoneet, mahdollisuuksiin. (...) Lääketiede (medicine) on kenties vanhin alue, jossa voidaan havaita totuuspelien, vallan ja etiikan olevan suhteessa subjektiin sekä hyvän elämän tai kukoistavan elämän, kuten antiikin kreikkalaiset olisivat sanoneet, mahdollisuuksiin. * Paul Rabinow & Nikolas Rose: ‘Biopower today’ (2006), s. 200 * Paul Rabinow & Nikolas Rose: ‘Biopower today’ (2006), s. 200

6 ’Elämä’ biopolitiikassa runsaus ja moninaisuus runsaus ja moninaisuus aktiivisuus, ”luovuus” aktiivisuus, ”luovuus” muuttuvuus ja muokattavuus = historiallisuus muuttuvuus ja muokattavuus = historiallisuus

7 Syytä siihen, miksi asetettiin kysymys ihmisestä – erityisesti ihmisestä elävänä olentona, jolla oli erityinen suhde muihin eläviin olentoihin – on etsittävä historian ja elämän suhteen uudesta muodosta, tuosta elämän kaksoisasemasta. Elämä sijoittuu samanaikaisesti historian ulkopuolelle – sen biologisena kehyksenä – ja inhimillisen historian sisäpuolelle, jonne sen tieto- ja valtatekniikat pystyvät tunkeutumaan. Syytä siihen, miksi asetettiin kysymys ihmisestä – erityisesti ihmisestä elävänä olentona, jolla oli erityinen suhde muihin eläviin olentoihin – on etsittävä historian ja elämän suhteen uudesta muodosta, tuosta elämän kaksoisasemasta. Elämä sijoittuu samanaikaisesti historian ulkopuolelle – sen biologisena kehyksenä – ja inhimillisen historian sisäpuolelle, jonne sen tieto- ja valtatekniikat pystyvät tunkeutumaan. * Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia, s. 102 * Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia, s. 102

8 Elämän politisoituminen – näkökulmia elämä teknologian kohteena elämä teknologian kohteena arkielämän eli elämän ”välttämättömyyksien” politisoituminen arkielämän eli elämän ”välttämättömyyksien” politisoituminen elämä ja elävät talouden ja politiikan risteyskohdassa elämä ja elävät talouden ja politiikan risteyskohdassa

9 Elämän politisoitumisen tasot väestö väestö yksilöt yksilöt molekyylit molekyylit

10 Väestö – elämän politiikan kollektiivinen ulottuvuus keksittiin 1600- ja 1700-luvun merkantilismin, kameralismin ja poliisitieteen puitteissa keksittiin 1600- ja 1700-luvun merkantilismin, kameralismin ja poliisitieteen puitteissa tiedollinen tiedollinen koostuu yksilöistä koostuu yksilöistä vaurauden ja valtion voiman mitta vaurauden ja valtion voiman mitta politisoi elävyyden politisoi elävyyden linkittää talouden ja politiikan linkittää talouden ja politiikan Biopolitiikan välttämätön toimenpide on elämän ja elävien väestöllistäminen.

11 Yhteiskunnallisen lääketieteen juuret Kulkutautien lääketiede, tartuntatautihallinnot; 1700-l.  Valtiolääketiede, terveyspoliisi; 1750-l.  kliinisen lääketieteen ja modernin sairaalan synty; 1700- ja 1800-luvun vaihde 

12 Yhteiskunnallinen terveydenhallinta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa (1) Valtiolääketiede (state medicine) – –Saksa: 1700-luvulta 1800-luvun alkuvuosiin – –kameralistinen hallintotaito & poliisitiede (Medizinische Polizei)   terveysvalvontajärjestelmä, väestötietojärjestelmä (Statistik)   ammatinharjoituksen standardointi ja valvonta   terveydenhoitovirkamiehistö – –valtio ja sen väestö – –kuolleisuus, syntyneisyys, sairastavuus Kaupunkilääketiede (urban medicine) – –Ranska: 1800-luvun alkupuolelta alkaen – –“sanitointiperiaate”   kaupunkitilan jaottelu- ja eristämistekniikat (karanteeni)   insinööritaito: viemäröinti- ja vesijohtojärjestelmät – –kaupunkirahvas ja sen elinympäristö – –Elinolot ja -ympäristöjen tekeminen “terveellisiksi”, erityisesti kaupunkien ilman ja veden kiertokulku

13 Yhteiskunnallinen terveydenhallinta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa (2) Työvoimalääketiede (labour force medicine) – –Englanti: 1800-luvun loppupuolelta – –Köyhät – –sosiaalimedisiina   terveyteen vaikuttavat talodellis-sosiaaliset tekijät, “terveysriskit”   suojelu, ennaltaehkäisy   kolme sektoria: i) sosiaaliapumedisiina; ii) terveysvalvonnan ja ennaltaehkäisyn hallinto; iii) yksityinen sairaanhoito – –yhteiskunnan ja sen jäsenten elinvoiman vaaliminen

14 # kulkutautikontrollil # vaaralliset ihmiset ja ympäristöt # ympäristöhygieniset ja sosiaaliset reformit # väestö, ”luokka” # sairausvakuutus, kansalliset terveyden- hoitojärjestelmät # kansalaiset, yhteiskunnan jäsenet # health management # henkilökohtaistuminen 1700-luku 1800-luvun puoliväli  1930-luvulta 1970-luvulle 1980s  Julkisen terveydenhoidon kerrostumat

15 Terveyden politiikka tänään (Suomessa) yksilöllistyminen yksilöllistyminen henkilökohtaistuminen henkilökohtaistuminen yksilö riskikontrolli oikeusvastuu Terveyskansalainen * oikeutettuna oleminen * kuuluminen kansaan asiakas kuluttaja potilas- aktivisti