Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen.

Esitys aiheesta: "Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen."— Esityksen transkriptio:

1 Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen on tärkeää.

2 Filosofian juuret ovat antiikin Kreikassa
Filosofian juuret ovat antiikin Kreikassa. Sen ajattelun katsotaan syntyneen sen maan vaurastumisen aikana. Kreikkalaiset pyrkivät selittämään maailmankaikkeudellisia kysymyksiä. He käyttivät apunaan myyttejä, jotka kertoivat maailman synnystä, onnettomuuksista ja luonnonilmiöistä.

3 Jooniassa, nykyisen Turkin alueella kehittyi ajattelutapa, jota kutsutaan luonnonfilosofiaksi. Siinä pyrittiin selittämään, miksi maailma on sellainen kuin se on. Luonnonfilosofiasta syntyi pikkuhiljaa monimutkaisempia ajatusrakennelmia. Thales oli ensimmäinen tunnettu luonnonfilosofi, mutta hänen jälkeensä vaikutti useita tunnettuja filosofeja, jotka pohtivat ennen kaikkea ihmistä maailmankaikkeuden sijaan.

4 Sokrates Ateenassa ensimmäinen merkittävä viisauden opettaja oli Sokrates, jonka mielestä hyve on tietoa ja epäeettiset teot johtuvat pääasiassa tiedon puutteesta. Hän ei itse kirjoittanut mitään, joten hänen ajatuksiaan tunne- taan vain muiden teoksista.

5 Platon Platon oli Sokrateksen tähtioppilas, joka opetti, millaista on hyvä elämä ja millainen on hyvä valtio. Hän kirjoitti dialogiseen muotoon filosofiset teoksensa ja perusti Ateenaan oman filosofikoulunsa, Akatemian.

6 Aristoteles Aristoteles opiskeli Platonin Akatemiassa
Hän on oppi-isänsä ohella merkinnyt länsimaiselle enemmän kuin kukaan muu, sillä hän loi tieteen peruskäsitteet Hänen tuotantonsa on monipuolista sekä säilynyt hyvin, ja hänen teoksiaan onkin luettu paljon myös antiikin jälkeen. Keskiajalla hän oli oppineille ylin auktoriteetti, ja Aleksanteri Suuren kotiopettajana työskenneltyään hän perusti oman koulunsa, Lykeionin

7 Nämä kolme suurta filosofia elivät yhteiskunnassa, jossa kaikilla poliksen miesasukkaalla oli mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. Demokratia kuitenkin muuttui yksinvaltiudeksi ja he halusivat auttaa kansalaisia löytämään mielenrauhan, vaikka eivät enää voineet kontrolloida maailmaansa. Sen seurauksena kehittyi kaksi uutta filosofista koulukuntaa, epikurolaisuus ja stoalaisuus

8 Epikurolaisuus opetti, että ihminen vapautuu pelosta, kun tiesi millainen maailma on. Päämäärä elämässä oli nautinto, mutta sen tavoittelussa piti pysyä kohtuudessa. Stoalaisuuden mukaan ihminen tuli onnelliseksi, kun ymmärsi ja sopeutui todellisuuden olemukseen