Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Loppuraportti Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 25. Acta nro 245.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA – Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Loppuraportti Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 25. Acta nro 245. Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen, Joakim Zitting & Juha Kinnunen Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Itä-Suomen yliopisto & Suomen Kuntaliitto
2
1. ARTTU – SOTEPA –loppuraportin tiivistelmädiat
Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa ARTTU-SOTEPA-tutkimustuloksia SOTEPA- tutkimusryhmä: Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen, Joakim Zitting ja Juha Kinnunen, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Internet:
3
2. Teemadiojen sisältö 1-2. Esittely ja sisältö 3. SOTEPA- tutkimuksen tutkimusasetelma vuosina , tutkimuskysymykset ja tutkitut palvelut sekä tutkimusaineisto 4 .Uudistusten vaiheita ja kuntien erilaisia rakenneratkaisuja 5-7. Vanhuspalveluiden käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa; kotihoito ja laitoshoito sekä näiden palvelumuotojen kustannusten kehitys eri kokoisissa kunnissa Lastensuojelupalveluiden käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa; avohuollon tukitoimien piirissä olevat alle 18-vuotiaat lapset 9. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa 10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten kehittyminen eri kokoisissa tutkimuskunnissa v Pohdinta 12. ARTTU-SOTEPA –julkaisut ja tutkimusryhmä © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
4
sosiaali- ja terveys-palvelut:
3. Tutkimusasetelma: sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunta- ja palvelurakenneuudistusten tavoitteet sekä tutkimusaineisto Tutkimuskysymykset: 1. Millaisia muutoksia tutkimuskuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisella tasolla, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmissä on tapahtunut? 2. Millaisia muutoksia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa on tapahtunut? 3. Kuinka valittujen kohdepalveluiden, perusterveydenhuolto, lasten ja perheiden palvelut sekä vanhuspalvelut, käyttö ja kustannuskehitys ovat muuttuneet? Tutkimusaineisto: Vuosien hallitusohjelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset kehittämisohjelmat peruspalvelu-ohjelmat ja peruspalvelujen arviointiraportit Kohdepalveluihin liittyvä lainsäädäntö Tutkimuskuntien kunta- ja palvelustrategiat Perus- ja perustamis-sopimukset, johto- ja hallintosäännöt, Arviointikertomukset SOTKAnet-tilastotiedot Altika-aluetietokanta ARTTU tutkimusohjelman VILU-kysely (ÅA) Strategiset tavoitteet ja suunnitelmat Päätöksenteon eheys ja paikka Tutkitut sosiaali- ja terveys-palvelut: Vanhuspalvelut Lapsiperheiden palvelut/ lastensuojelu Perusterveyden-huolto/ lääkäripalvelut STRATEGINEN TASO Organisaatioiden rakenteet ja palveluverkostot ORGANISAATIO-TASO Palveluiden saatavuus, saavutet- tavuus ja käyttö Kustannukset TOIMINNALLINEN TASO © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
5
ja sote-rakenneuudistuksen mahdolliset kehityssuunnat
4. ARTTU-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten vaihtoehdot ja monisuuntainen liike (Niiranen ym. 2013, 54) Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Lähtökohtatilanne 2007: sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omana tuotantona Ei näkyviä uudistuksia kunta- tai palvelurakenteessa Uudistuksia kuntaorganisaation sisällä Palvelujen tuottaminen yhteistoiminta-alueena Kuntaliitos Päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Palvelurakenteen uudistaminen Uudet palvelualuemallit Isäntäkuntamalli Kuntayhtymämalli Yhteistoiminta-alue purkautumassa Uusi yhteistoiminta- alue? Kuntaliitos? Oman kunnan palvelutuotanto? Kunnalliset liikelaitokset? Kuntauudistuksen ja sote-rakenneuudistuksen mahdolliset kehityssuunnat Toteutunut uudistus Yhtäaikainen uudistaminen Mahdollinen uudistus © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
6
5. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet (%) suhteessa kaikkiin 75-vuotta täyttäneisiin vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012) = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä. © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
7
6. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä (%) suhteessa kaikkiin 75-vuotta täyttäneisiin vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012) = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä. © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
8
7. Vanhusten kotipalvelun sekä vanhusten laitoshoidon nettokäyttökustannusten kehittyminen kuntakokoluokkien mukaan jaetuissa tutkimuskunnissa 2007–2010. (Altika 2012). © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
9
8. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevat 0-17 –vuotiaat suhteessa kaikkien lapsiperheiden määrään vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012). = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä. © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
10
9. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 1000 asukasta kohden suhteessa sairastavuusindeksiin vuonna 2010, ARTTU –tutkimuskunnat Hirvensalmea ja Pudasjärveä lukuun ottamatta. N038 (Sotkanet 2012) = syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat, =muut kunnat-ryhmä © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
11
10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten kehittyminen kuntakokoluokkien mukaan jaetuissa tutkimuskunnissa (Altika 2012). Kustannukset (euroa/asukas) kohosivat tarkastelukauden aikana kaikissa kuntakokousluokissa, ja korkeimpia ne olivat asukkaan kunnissa. Kuntakoko erottelee sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kuntia selkeämmin kuin Paras-kuntaluokittelun mukainen ryhmäjako. © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
12
11. POHDINTA: KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMINTA- JA ORGANISAATIORAKENTEIDEN KEHITYS JA NIIDEN OHJAUS PARAS-HANKKEEN AIKANA Paras-hanke loi edellytyksiä kunta- ja palvelurakenteiden uudistuksille ja osin mahdollisti, osin myös pakotti kuntia uusiin ratkaisuihin. Valtionohjaus tiivistyi. VM:n Peruspalveluohjelma sekä STM:n Tavoite- ja toteuttamisohjelmat sekä Kaste-ohjelma tukivat Paras-hankkeen tavoitteita. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintarakennetta koskevat ratkaisut olivat sisällöltään erilaisia; osa säilytti palvelujen rakenteen entisellään, osa teki kuntaliitoksia ja erilaisia yhteistoimintaratkaisuja. Kunnat sekä purkivat Paras-hankkeen aikaan tekemiään yhteistoimintaratkaisuja että perustivat tai suunnittelivat uusia yhteistoiminta-alueita. Vuoden 2012 lopussa puolet ARTTU-tutkimuskunnista oli sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta mukana kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio syveni ja eheytti palveluja toimialan sisällä, mutta samalla kuntien yhteistoiminta-alueratkaisut myös muuttivat kuntien päätöksenteon rakenteita monitasoisemmiksi ja paikoin eriyttivät sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan muista palveluista. Terveyskeskusten lääkäreiden vastaanottopalvelujen ulkoistamista tapahtui pakosta, ratkaisuna lääkäreiden rekrytointiongelmiin, ei sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ja palveluissa säilyi niiden olennainen sisältö, mutta toimipisteissä tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen valikoima pieneni osassa kuntia. Lähipalveluiden käsite ei selkeytynyt. © ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
13
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Vastuullinen tutkimustaho: Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Modulin johtajat: Professori Vuokko Niiranen ja professori Juha Kinnunen Päätutkija: Alisa Puustinen Muut tutkijat: Joakim Zitting Loppuraportti (2013): Lähtökohtatilanteen raportti (2010): Väliraportti (2011):
Samankaltaiset esitykset
