NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka

Esitys aiheesta: "NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka"— Esityksen transkriptio:

1 NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka
NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA TUTKIMUSMENETELMÄT KLIININEN ARVIOINTI AKUUTTI NEUROLOGIA KOHTAUKSELLISET TILAT ETENEVÄT SAIRAUDET KUNTOUTUS

2 Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia. Duodecim 2001
kirjallisuutta Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia. Duodecim 2001 Nyström S. Neurokirurgia, Gummerus 1988 Palo J, Jokelainen M, Kaste M, et al. Neurologia . WSOY 1992 Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A, et al. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY SHKS Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M. Meilahden akuuutti hoito-opas. Duodecim

3 NEUROANATOMIA KESKUSHERMOSTO aivot selkäydin spinaaliganglio (takajuuren hermosolmuke) autonomisen hermoston sentraaliosat ÄÄREISHERMOSTO aivohermot selkäydinhermot (spinaalihermot) autonomisen hermoston perifeeriset osat

4 AIVOT isot aivot (aivokuori, aivo-lohkot, valkea aine, tyvitumakkeet, hemisfäärit, aivokurkiainen, kammiot) väliaivot (3. aivokammio, talamus, hypotalamus, aivolisäke, käpylisäke) keskiaivot (aivonesteviemäri) aivosilta ( 4.aivokammio) pikkuaivot ydinjatke (vasomotorinen keskus,hengityskeskus)

5 AIVOKALVOT dura mater (kovakalvo) verhoaa kalloa muodostaen samalla luukalvon. Verenvuoto luun ja kovakalvon välissä on epiduraalitilassa. Dura työntyy myös isoaivopuoliskojen ja pikkuaivo-puoliskojen väliin keskimmäinen aivokalvo on lukinkalvo (arachnoidea mater), duran ja lukin-kalvon välissä oleva vuoto on subduraalitilassa aivoja verhoaa pia mater (pehmeä kalvo), jonka yllä on aivoselkäydinnesteen täyttämä subaraknoideaalitila

6 SELKÄYDIN selkäydin päättyy I lannerangan korkeudelle jatkuu viuhkamaisena hermosyistä muodostuvana kimppuna (cauda equina) selkäytimestä hermosolukimput lähtevät molemminpuolin edestä ja takaa (etu-ja takajuuri) yhtyen spinaalihermoksi, mitkä kulkevat nikamien välistä

7 AUTONOMINEN HERMOSTO JAKAUTUU SYMPAATTISEEN JA PARASYMPAATTISEEN OSAAN VAIKUTTAVAT SAMOIHIN KOHDE-ELIMIIN SYMPAATISEN HERMOSTON GANGLIOT SIJAITSEVAT NIKAMIEN SIVUSSA PARASYMPAATTINEN HERMOSTO JAKAUTUU KRANIAALISEEN JA KAUDAALISEEN OSAAN

8 AUTONOMISEN HERMOSTON TEHTÄVÄT
SYMPATIKONIA (asetyylikoliini, noradrenaliini) verenkierto vilkastuu hengitystiet laajentuvat ruuansulatus hidastuu ihokarvat nousevat pystyyn mustuaiset laajenevat ejakulaatio ja orgasmi PARASYMPATIKOTONIA (asetyylikoliini) ruuansulatus kiihtyy virtsarakko supistuu verenkierto hidastuu erektio miehillä

9 ÄÄREISHERMOSTO alkio muodostuu segmenteistä, joita tulee hermottamaan yksi pari spinaalihermoja hermosyykimppu sisältää useita hermosoluja; somaattisia ja autonomisia sekä tukisoluja iholla segmettejä nimitetään dermatomeiksi nikamien ulkopuolella spinaalihermot muodostavat hermopunoksia aivohermot lähtevät suoraan aivorungosta

10 AIVOHERMOT I hajuhermo II näköhermo kulkee ristiin näköhermoristissä (chiasma opticus) III n. oculomotorius, IV n. trochlearis, VI n. abducens hermottavat silmälihaksia V kolmoishermo (n. trigeminus) hermottaa kasvoja VII n. facialis hermotta kasvoja

11 VIII tasapaino-kuulohermo
IX kieli-kitahermo osallistuu nielemisrefleksiin X n. vagus muodostuu parasympaattisista hermosyistä, kulkee rinta- ja vatsaonteloon saakka XI lisähermo XII kielen liikehermo

12 HERMOSTON TOIMINTA motoriikka aistitoiminnot
adaptiiviset toiminnat (motoriikan säätely, aistitiedon käsittely, vireystila, lämmönsäätely, endokrinologinen ja immuloginen säätely jne) assosiatiiviset toiminnat (kognitiot)

13 MOTORISET TOIMINNOT liikkeitä ohjaa aivorungon ja selkäytimen alfamotoneuronit liikkeiden säätely tapahtuu pyramiradaston, ekstrapyramidaali-järjestelmän ja pikkuaivojen avulla hermosolut liittyvät lihaksiin hermo-lihasliitoksen avulla ylempi motoneuroni kuuluu keskushermostoon alempi motoneuroni ääreishermostoon

14 REFLEKSI ELI HEIJASTE ärsykkeen aikaan saama tahaton liike yksinkertaisia motoriikan säätelymekanismeja sensorinen ja motorinen hermosolun kytkentä muodostaa refleksikaaren venytysheijasteet, koukistusheijasteet, suojeluheijasteet, ihoheijasteet, asentoheijasteet, primaariheijasteet

15 PYRAMIDIRATA motorinen kuorialue sijaitsee otsalohkon takareunassa tahdonalaisten liikkeiden suunnittelu radaston hermosolut risteytyvät ydinjatkeessa ja selkäytimessä aivojen oikea kuorikerros ohjaa ruumiin vasemman puolen liikkeitä ja päin vastoin

16 EKSTRAPYRAMIDAALIJÄRJESTELMÄ
pyramidaaliradan ulkopuoliset motoriset radat tyvitumakkeet (basaaligangliot), osa talamuksesta, keskiaivojen puna- ja mustatumakkeet tasapainoheijasteiden ylläpito, lihastonuksen säätely, myötäliikkeet, liikesarjat

17 PIKKUAIVOT parillinen aivojen osa aivosillan korkeudella isojen aivojen takaraivolohkojen alla liikkeiden hienosäätö ja rytmittäminen kognitiivisiakin toimintoja

18 LIHASJÄNTEVYYS Lihaksen supistustilaa säätelee lihaskäämi, mikä reagoi lihaksen pituuteen (gammamotoneuroni). Säätely tapahtuu lihaskäämin intrafusiaalisäikeiden jännitystä muuntamalla. Lihastonus on kuormittamattoman lihaksen passiivinen vastus. Tämä aiheutuu lihaskäämin ja lihaksen perustoiminnasta (alfamotoneuroni)

19 Selkäydintasolla tonusta säätelee gammamotoneuroni, jonka aktiivisuutta pikkuaivot ja tyvitumakkeet säätelevät. Alfamotoneuroni saa hermotuksensa motoriselta aivokuorelta pyramiradan välityksellä. - Tonus ongelmat ja leesion lokalisaatio - spastisiteetti >>> pyramidirata rigiditeetti >>> ekstrapyramidaalijärjestelmä hypotonia >>> neuromuskulaarijärjestelmä selkäydin (etusarvi) pikkuaivot

20 Liikkuminen ja tasodiagnostiikka
ontuminen + kipu >>> nivel-jännestatus spastinen kävely >>> ylempi motoneuroni hypo-bradykinesia >>> EP-järjestelmä koreiforminen >>> tyvitumakkeet dyspraktinen/frontaalikävelevy >>> isot aivot ataksia >>> pikkuaivot ääreishermosto vaappuminen >>> proksimaalinen lihaksisto jalkojen läpsyminen >>> ääreishermosto

21 KOGNITIIVISET TOIMINNOT
puhe ja kielelliset taidot, tarkkaavaisuus, muisti, hahmottaminen, aktiivisuuden säätely jne aivokuoren sensoriset alueet ovat moni-mutkaisessa yhteistyössä aivokuoren assosiatiivisten alueiden ja aivokuorten alaisten alueiden mm. talamuksen kanssa Brocan ja Wernicken alue ovat tärkeitä kielellisiä assosiatiivisia alueita

22 LATERALISAATIO VAS. PUOLI: sanat ja foneemit aritmeettiset taidot visuokonstruktiiviset taidot OIK. PUOLI: visuospatiaaliset taidot neglet melodia taju kasvojen ja ilmeiden tunnistus

23 LIMBINEN JÄRJESTELMÄ ohimolohkosta, väliaivoista ja aivokurkiaista ympäröivästä kudoksesta muodostuva toiminnallinen kokonaisuus vaikuttaa käyttäytymiseen ja motiiveihin yhteys hypotalamuksen kautta endokrinologiseen säätelyyn

24 NEUROLOGINEN ARVIOINTI
kliininen arviointi aivoselkäydinnesteen analysointi aivopaineen mittaus neurofysiologiset tutkimukset kuvantamistutkimukset

25 aivoselkäydinnesteen arviointi
solut proteiinit mikrobit igG-indeksi ja oligoklonaalinen IgG glukoosi ja laktaatti ACE, ADA, NSE

26 NEUROFYSIOLOGISET MENETELMÄT
elektroenkefalografia (EEG) elektroneuromyografia (ENMG) herätevasteet (VEP, SEP, BAEP) transkraniaalinen magneettistimulaatio (MEP) unipolygrafia ja SCSB

27 KUVANTAVAT TUTKIMUKSET
natiiviröntgentutkimukset angiografiat (AC,DSA, MA) tietokonetomografia (TT=CT) magneettikuvaus (MK=MRI) ultraäänitutkimukset isotooppitutkimukset (PET,SPECT)

28 KLIINISET ERIKOISALAT
lastenneurologia neurologia neurofysiologia neurokirurgia (neuroradiologia) (neuropatologia)

29 KLIINISET ERITYISALAT
neuropsykologia puheterapia toimintaterapia fysioterapia (genetiikka) (psykiatria) (ortopedia)

30 AKUUTTI NEUROLOGIA tajuttomuus ja sekavuus kohonnut aivopaine
kouristukset aivovammat aivokuolema aivoverenkiertohäiriöt selkäydinvammat infektiot intoksikaatiot

31 TAJUTTOMAN ENSIHOITO VITAALITOIMINTOJEN TURVAAMINEN (ABC)
O2, NESTEINFUUSIO, GLUKOOSIPIKAKOE TAJUNNAN TASON ARVIO (GLASGOW'N ASTEIKKO) ESITIEDOT SILMINNÄKIJÖILTÄ MONITOROINTI KULJETUKSEN AIKANA INTUBOINTI TARVITTAESSA (LÄÄKITYS) JOS TAJUTTOMUUDEN SYY SELVILLÄ, ALOITETAAN PERUSSAIRAUDEN VÄLITÖN ENSIHOITO

32 TASODIAGNOOSI AIVOPERÄINEN: meningiitti epileptinen status trauma
SAV tai aivoverenvuoto aivoinfarkti tai basilaari-tromboosi kohonnut aivopaine aivorunko-oireet SYSTEEMINEN SYY metabolinen häiriö intoksikaatio hemodynamiikan häiriö yleisinfektiot respiratoriset tekijät

33 TILAN ARVIO YLEISSTATUS trauman merkit
ihon tarkastelu (väri, turgor, petekkiat) hengitys (tuoksu, tiheys) auskultaatio vatsan palpaatio NEUROLOGINEN STATUS tajunta neuro-oftalmologinen status (staassipapilla, mustuaiset, silmän liikkeet) meningiaaliset oireet aivorunkostatus motoriikka tuntotestaukset

34 NEURO-OFTALMOLOGINEN STATUS
katsedeviaatio hemipareesin kontralateraalipuolelle viittaa isoaivo-hemisfäärin vaurioon, katsedeviaatio ipsilateraalipuolelle viittaa aivorunkovaurioon pienet valolle reagoivat mustuaiset >>> aivosilta (pons) suurentuneet valolle reagoimattomat mustuaiset >>> keskiaivot hyvin laajat mustuaiset viittaavat kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen normaalisti valolle reagoivat mustuaiset ja muutoin poikkeava aivorunkostatus viittaa metaboliseen syyhyn

35 TAJUTTOMAN POTILAAN HOITO
neurokirurgin konsultaatio jos SAV tai muu tilaa vieväprosessi intuboidun rauhoittamiseen lyhyt vaikutteisia lääkkeitä kouristusten tehokas hoito kohonneessa aivopaineessa normoventilaatio, tarvittaessa deksametasonia, mannitolia tai glyserolia tiamiinia i.v 100mg jos alkoholisti tai ali ravitsemustila elektrolyytihäiriön korjaus (hyponatremia hoidetaan hitaasti >>>ponsin myelinolyysi riski) hyperglykemian hoito kuumeen alentaminen ja kivun hoito neurologisen pot. kohonnutta verenpainetta alennetaan varovasti (labetaloli)

36 DELIRIUM (ÄKILLINEN SEKAVUUSTILA)
alentunut attentio ja vigilanssi illuusiot, hallusinaatiot, deluusiot häiriintynyt uni-valverytmi ahdistuneisuus, ärtyisyys, pelkotilat, depressiivisyys, apatia, tahdottomuus (abulia), euforia vapinaa, ataksiaa, myoklonioita autonomisen hermoston oireita

37 EROTUSDIAGNOSTIIKKA DEMENTIA (huom. yleissairaudet voivat laukaista myös dementoituneen ihmisen deliriumin) psykiatriset häiriöt (tajunnan taso yleensä normaali, neurologisessa statuksessa ei juurikaan poikkeavuutta, kuuloharhat yleisempiä ja harhat loogisempia kuin deliriumissa)

38 KALLONSISÄINEN PAINE paineeseen vaikutta itse aivokudos, likvor ja aivojen veritilavuus veritilavuus vaihtelee, esim. CO2 -osapaineen nousu kiihdyttää aivoverenkiertoa ja nostaa painetta systeemiverenkierron valtimopaineen ja kallonsisäisen paineen ero >>> 70 mmHg (perfuusiopaine) kallonsisäinen paine on norm. <<<10 mmHg

39 KALLONSISÄISEN PAINEEN KOHOAMINEN
KUDOKSEN LISÄÄNTYMINEN (kasvain, hematooma, infektiopesäke) veritilavuuden kasvu (infektio, inflam-maatio, hypoksia, laskimopaluun estyminen) johtaa AIVOÖDEEMAAN LIKVORKIERRON ESTYMINEN

40 AIVOPAINE-OIREISTO aamupainotteinen päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu näön hämärtyminen, näkökenttä-puutokset, kaksoiskuvat LÖYDÖKSINÄ ataksia, oculomotorius- ja abducens-pareesi, staasipapilla komplikaationa herniaatio

41 DIAGNOSTIIKKA pään TT- tai MRI- kuvaus
likvortilojen laajentuminen näkyy kammioiden koon kasvuna vuoto näkyy parhaiten TT-kuvassa aivoödeema näkyy sekä TT- että MRI -kuvissa tuumorin kuvauksessa käytetään varjoainetehostetta suora aivopaineen monitorointi paineanturilla

42 HYDROKEFALUS imeväisiässä ennen saumojen sulkeutumista hydrokefalus johtaa päänympäryksen kasvuun OBSTRUKTIIVINEN HYDROKEFALUS (virtauseste sivuaivokammioiden ja III aivokammion välissä, aivonesteviemärissä tai IV aivokammion ulosvirtausaukoissa) KOMMUNIKOIVA HYDROKEFALUS (likvorkierto estynyt aivokammiojärjetelmän ulkopuolella) NORMAALIPAINEINEN HYDROKEFALUS (ei paineoireita) >>> dementia, kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi PSEUDOTUMOR CEREBRI (idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio) >>> normaalit likvortilat, päänsärky, staasipapilla. HUOM! likvorpunktio kuuluu hoitoon

43 AIVOPAINEEN HOITO turvataan riittävä perfuusiopaine
verenpainetasoa ei saa laskea liian alas ( / mmHg), tarv. labetaloli pään kohoasento laskimopaluun vuoksi kuumeen alentaminen kivun, pahoinvoinnin ja kouristusten hoito riittävä nesteytys hyperventilaatio, vähentää verenvirtausta aivoissa, mutta voi aiheuttaa iskemiaa aivoödeemaa vähennetään mannitolilla tai glyserolilla deksametasoni tai beetametasoni tuumorin, abkessin ja meningiitin hoidossa ventrikulostomia ja suntti

44 KOURISTUKSET KOURISTUS = motorisella aivokuorella tapahtuva poikkeava sähköinen purkaus, mikä johtaa nopeasti toistuviin lihasten fleksio-ektensio liikkeisiin

45 SANASTO TOONIS-KLOONINEN = stereotyyppiset toistuvat fleksio-ekstensio liikkeet joihin liitty jäykistelyä MYOKLONUS = äkillinen voimakas yksittäinen tai sarjoittainen lihasnykäys EPILEPTINEN KOHTAUS = poikkeavasta aivojen sähköisestä purkauksesta johtuva kohtauksellinen tila

46 KOURISTUKSEEN LIITTYMÄTTÖMIÄ PAKKOLIIKKEITÄ
TIC = nopea streotyyppisenä toistuva lihasnykäys MYOKYMIA = näkyvä lihassäikeiden faskikulaatio DEKEREBRAATIO = raajojen ojentajalihasten jäykistely PARATONIA (gegenhalten) = passiivisten liikkeiden vastustaminen OPISTOTONUS = vartalolihasten ektensio-rigiditeetti

47 EPILEPTINEN KOURISTUS
suoraan yleistyvä, jolloin tajunta katoaa välittömästi, johtaa toonis-klooniseen kouristukseen (Grand Mal; jälkiuni, inkontinenssi, voimakas syljeneritys, kieleen pureminen) fokaalinen kohtaus, jossa tajunta säilyy ainakin osittain, jolloin kouristus voi olla rajoittunut (pot. muistaa osittain tilanteen, jälkioireet voivat puuttua) fokaalinen kohtaus voi yleistyä

48 KOURISTUS POTILAAN ANAMNEESI
silminnäkijöiden lausunto alkoholi -ja päihteiden käyttö lääkitykset (insuliini, anti-konvulsiivit, neuroleptit) valvominen, välkevalon vaikutukset trauma, TIA-kohtaukset onko kohtauksessa fokaalisia piirteitä vai yleistyikö kohtaus suoraan?

49 EI-EPILEPTISET KOURISTUKSET
synkopee ja kollapsi TIA-kohtaukset tetaaninen kouristus elektrolyyttihäiriöt (hypoglykemia!!!) narkolepsiaan liittyvä katalepsia dopamiini - ja serotoniini välittäjäaineisiin vaikuttavien lääkkeiden provosoima EP-oireisto konversio ja simulaatio

50 AIVOVAMMAT aivovamma on kaikista vammoista yleisin yksittäinen kuolinsyy (n /v) pysyvä haitta n /v sairaaloissa hoidetaan n pot. /v päähän kohdistuneen vamman vuoksi 2/3 aiheutuu liikenneonnettomuuksista

51 kontakti- tai liikevamma:
PRIMAARIT VAURIOT kontakti- tai liikevamma: kallofraktuurat penetroivat vammat paikalliset aivovammat diffuusit aivovammat

52 KALLONSISÄISET VAURIOT
primaarit parenkyymivauriot: - diffuusi aksonivaurio - kortikaalinen kontuusio - subkortikaalinen harmaan aineen vaurio - aivorunkokontuusio aivojen ulkopuoliset kertymät: subduraalihematooma - epiduraalihematooma - subaraknoidaaliverenvuoto

53 DIFFUUSI AKSONIVAURIO
aiheutuu eri tiheyttä olevien kudosten liikkestä toisiinsa nähden hermosolu eli aksoni vaurioituu suuri energisissä vam-moissa kiihtyvyyden muutosten seurauksena (esim. liikenkenneonnettomuudet) vaurio on vaikeasti kuvannettavissa (TT :ssa pieniä verenpurkaumia aivojen keskiosissa) kliinisesti voi aiheuttaa pitkän tajuttomuuden voi aiheuttaa ns. posttraumaattisen vegetatiivisen tilan

54 KORTIKAALINEN KONTUUSIO
syntyy aivopoimujen iskeytyessä kalloa vasten syntyy herkimmin otsa- ja ohimolohkon kärki- ja pohjaosiin kontuusiopesäkkeitä on yleensä useampia joskus tilan voi liittyä aivokudokseen tapahtuvaa verenvuotoa (intrasebraalihematooma) TT:ssa pieniä verenpurkaumia ja turvotusta

55 subkortikaalinen harmaan aineen vaurio
pienet verenvuodot tyvitumakkeissa ja talamuksessa yleensä yhdessä diffuusin aksonivaurion yhteydessä syntyy pienten perforanttisuonten vaurioituessa ennuste yleensä huono

56 AIVORUNKO-KONTUUSIO yleensä keskiaivojen ylä-lateraaliosissa
syntyy aivorungon iskeytyessä aivoteltan (tentorium) reunaa vasten TT:ssa vaurio näkyy harvoin

57 SUBARAKNOIDEAALI-VERENVUOTO
liittyy usein muihin kallonsisäisiin vammoihin verta aivokuoren uurteissa (sulcus),hemisfäärien eli aivopuoliskojen välissä ja aivoteltan (tentoriumin) päällä toipuminen yleensä huonoa

58 SUBDURAALIHEMATOOMA syntyy kortikaalisen laskimon repeämisestä
TT:ssa näkyy aivojen pinnan muotoinen tiivis sirppimäinen kertymä, usein nähtävissä ns. keskiviivasiirtymä akuutit oireet tunneissa tai vuorokausissa, subakuutit oireet 2:ssa viikossa, krooniset oireet viikkojen tai kuukausien kuluttua

59 OIREET päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia
kognitiivisia muutoksia ja psyykkisiä oireita vireystilan vaihtelua, deliriumia, tajunnan heikentymistä hemipareesi mahdollinen, jopa parapareesi

60 EPIDURAALI-HEMATOOMA
usein kallomurtuman yhteydessä yleensä sijaitsee temporo-parietaalisesti yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla TT:ssa aivojen ulkopuolinen "linssimäinen" muutosalue oireet nopeasti, koska valtimovuoto (päänsärky, levottomuus) vammamekanismi usein lieväenerginen

61 KALLOFRAKTUURAT KALLONPOHJAN MURTUMA (sekä lievissä että vaikeissa aivovammoissa) aivohermovauriot tavallisia -likvorvuoto nenästä tai korvasta (hajuaistin menetys) -luomihematooma (Brillen-hematooma) IMPRESSIOMURTUMA -luu kappalei painuu kallon sisään (dura repeytyy, kortikaalinen kontuusio)

62 SEKUNDAARISET VAURIOT
patofysiologinen ”kaskadi” seuraa primaaria aivovauriota: a) systeemiset b) intrakriaaliset sekundaarivauriot hypotensio ja hypoksia tavallisimmat systeemivaurioden aiheuttajat >>> iskemia ja aivoinfarkti anemia pahentaa iskemiaa

63 INTRAKRANIAALISET SEKUNDAARIVAURIOT
kallon sisäiset hematoomat voivat nostaa aivopainetta aivödeema ja hyperemia nostavat aivopainetta, heikentävät aivoverenkiertoa ja aiheuttavat iskemiaa kohonnut kallonsisäisen paineen nousu voi aiheuttaa aivojen herniotumisen, aivorungon ja aivovaltimoiden puristumisen

64 KLIININEN ARVIOINTI aivotärädyksen (commotio cerebri) liittyy enintäin 30 min. tajuttomuus, ei puutosoireita, enintäin tunnin mittainen muistikatkos. Pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä ja huimausta voi esiintyä vuorokausiakin. tajunnan tason seuranta (Glasgow Coma Scale) pupillin laajeneminen ja muuttuminen valojäykäksi>>> kallonsisäinen hematooma humalatilan aiheuttama tajunnantason muutos ei kestä yli 8 tuntia fokaalilöydökset,kouristukset, delirium ja heikkenevä tajunnan taso viittaavat aivokontuusioon pään TT on ensisijainen ja välttämätön tutkimus kontuusiota epäiltäessä

65 AIVOVAMMAPOTILAAN ENSIHOITO
vitaalitoimintojen turvaaminen tajuton intuboitava, sedaatio >>>intubaatio nostaa kallonsisäistäpainetta mahd.verenvuotosokki hoidetaan iv-nesteytyksellä jos kallonsisäinen ekspansio >>> 15% mannitolia ml (alentaa aivopainetta) pyritään estämään sekundaarivaurioiden kehittyminen (hypoksia, hypotensio)

66 KOMPLIKAATIOT hydrokefalus 40%:lla vaikean aivovamman jälkeen
epilepsia 5%:lla sairaalassa hoidetuista potilaista hemipareesi ja afasia korjaantuvat usein hyvin näkökenttäpuutos, anosmia ja ataksia ovat usein pysyviä kognitiiviset ja neuropsykiatriset oireet

67 HUUMEET JA TOKSISET ENKEFALOPATIAT
kokaiini amfetamiini opiaatit kannabis

68 KOKAIINI aivoatrofia alentaa kouristuskynnystä
lisää alkoholin toksisuutta aivoverenvuodot, SAV vaskuliitit aivo- ja selkäydininfarkti psykoosi

69 CRACK (kokaiinialkaloidi)
iskeemiset aivoverenkiertohäiriöt aivoverenvuodot "crack dancing syndrome" vaskulaarinen päänsärky herkkyys dystonia oireistoille kasvaa

70 AMFETAMIINI aivoverenvuodot aivoinfarktit aivoverisuonten vaskuliitit
kehon lämpötilan kohoaminen

71 EKSTAASI koreoatetoosi kouristelu rabdomyolyysi "jerking syndrome"
"Punding syndrome"

72 HEROIINI (opiaattijohdannainen)
leukoenkefolopatia (kävelyvaikeudet, ataksia, dysartria, bradykinesia, puhumattomuus) spongiforminen enkefalopatia toksinen amblyopia parkinsonismi polyneuropatia

73 KANNABIS lähimuistin vaikeudet käytöshäiriöt
pahentaa skitsofrenian oireita aivoinfarkti