VALAMO Parisuhdekurssi

Esitys aiheesta: "VALAMO Parisuhdekurssi"— Esityksen transkriptio:

1 VALAMO Parisuhdekurssi 30.06.2011
KM Jukka Harmainen Primtask Oy Arpiaisentie 12, Äänekoski Jukka Harmainen

2 OLETUKSIA PARISUHTEEN PERUSPROSESSEISTA
SYMBIOOSISTA KUMPPANUUTEEN Symbioosi Kumppanuus Erillisyys Jukka Harmainen

3 Jukka Harmainen

4 Jukka Harmainen

5 Avioliittosopimus Yksilön ilmaistuja tai ei ilmaistuja, tietoisia tai ei tietoisia käsityksiä velvollisuuksistaan aviosuhteessa, sekä hyötyjä joita odottaa saavansa avioliitosta yleensä ja puolisoltaan erityisesti VASTAVUOROISUUS: Mitä kumpikin osapuoli odottaa antavansa ja mitä toivoo vastineeksi saavansa puolisoltaan. (Kaplan)‏ Jukka Harmainen

6 Psykodynaaminen perusidea
PARISUHDE PROJEKTIODEN KENTTÄNÄ (Dicks, Scharff & Scharff)‏ “Psykosomaattinen partnerius” Parisuhteessa elävät varhaiset torjutut lapsuuden kokemukset, tarpeet. Parhaimmillaan parisuhde muodostaa “välittämisen ympäristön”, jossa on mahdollista työstää, tehdä tietoisemmaksi omia ja toisen tarpeita, toiveita. TERAPIA: Tutkitaan tässä ja nyt vuorovaikutusta ja tunteita ja kytketään (tulkinnan avulla) ne varhaisempiin vuorovaikutuskokemuksiin TAVOITE: Tulla tietoiseksi omista tunteista, vuorovaikutustavoista ja sen kautta vapautua kohtaamaan puoliso enemmän ”tässä ja nyt” Jukka Harmainen

7 Ratkaisukeskeinen perusidea (MRI)
Ongelma ei yleensä ole ONGELMA, vaan epäonnistuneet ratkaisuyrityksemme, joihin puolisot juuttuvat (”lisää samanlaista periaate”) Löydettävä uudenlaisia ratkaisutapoja, jopa päinvastaisia aiempiin yrityksiin nähden. Pyritään ”yllättämään ongelmakehä” Ongelmat vuorovaikutuksellisia –ei persoonaan sidottuja! (Perusoletus) Jukka Harmainen

8 KERTOMUKSELLINEN NÄKÖKULMA:
PARISUHDE NEUVOTTELUKENTTÄNÄ Parisuhde on jatkuvaa neuvottelua, jonka kautta tuotetaan - omaa identiteettiä - parisuhdeidentiteettiä (”millainen pari me ollaan”)‏ - toimijuutta - moraalia Ongelmallista on neuvottelun juuttuminen, yksipuolistuminen, tavoitteena jatkuvuus ja joustavuuden lisääntyminen (Jarl Wahlström)‏ Jukka Harmainen

9 PARISUHTEISIIN TUO JÄNNITTEITÄ
KULTTUURISET TEKIJÄT Etninen alkuperä Uskonnollisuus Alakulttuurien jäsenyys Seksuaalinen suuntautuminen Jukka Harmainen

10 Ympäröivä todellisuus
Köyhyys/taloudellinen turvallisuus Työllisyys tai työttömyys Käytettävissä oleva tuki (verkostot) Terveys ja terveyspalvelut (sairaudet,traumat päihteet, käytetäänkö hoitopalveluja vai ei) Kuuluminen yhteisöön Perheen muutosvaiheet Jukka Harmainen

11 MALLIT Parisuhteessa aina läsnä monta avioliittoa
Suvun ja omien vanhempien avioliittomallit, tavat ratkoa asioita, kommunikaatiotyylit Tuovat mukanaan tarpeen sovittaa yhteen monenlaisia käytäntöjä tai niiden puuttumista - esim. Joulunvietto, syntymäpäivät, erimielisyyksien käsittely, läheisyyden kokeminen ja ilmaiseminen, yhteydenpito sukuun, muihin ihmisiin Jukka Harmainen

12 KIELI, MERKITYKSET EMME ELÄ YHTEISTEN MERKITYSTEN MAAILMASSA
Kieli ja kielelliset merkitykset syntyvät aina siinä tilanteessa missä kieltä käytetään. SUKUPUOLITETTU PUHE Naisten ja miesten kielenkäyttö erilaista. Naisille kieli, puhuminen usein liittyy asioiden jakamiseen, miehillä tekemiseen ja päättämiseen. Naiset taitavampia ”lukemaan rivien välistä”, miehet sidoksissa sanojen sisältöön. Jukka Harmainen

13 ”HYVÄ” PARISUHDE ”Riittävän hyvä parisuhde”
”Onnellisuuden este on ideaali onnellisuudesta” (onnellisuustutkijat) Keskeistä puolisoiden keskinäinen suhteen määrittely – minkä he kokevat itselleen hyväksi tai riittävän hyväksi Lapsiperheissä myös huomioitava lasten suotuisa kehitysympäristö Jukka Harmainen

14 Toimivan parisuhteen perusta (M. McGoldrick)‏
LÄHEISYYS-HUOLENPITO Lämpö, huolenpito, yhdessä vietetty aika, fyysinen läheisyys, jatkuvuus AVOIN VIESTINTÄ Avoimuus, kyky tarkastella itseä – omaa toimintaa suhteessa, kyky kohdata ristiriitoja ja puolisoiden erilaisuutta ERITYNEISYYS, RAJOJEN KUNNIOITUS Kunnioitetaan toisen tarvetta yksityisyyteen, omaan aikaan. Eroahdistus, mustasukkaisuus, omistamisenhalu eivät hallitse suhdetta Luottamus toisen kykyyn ratkoa omia ongelmiaan ja korjata omia virheitään. Ei uskota siihen, että voi tietää toisen tunteet ja tarpeet paremmin kuin hän itse Kyky välttää aggressiivista kritiikkiä, loukkauksia ja mitätöintiä Vältetään yrityksiä hallita,dominoida toista erimielisyyksien suhteen Jukka Harmainen

15 Jukka Harmainen

16 Parisuhteen ulottuvuuksia (Monica McGoldrick)‏
Jukka Harmainen

17 PARISUHTEEN ONGELMIEN RATKOMISTA EDISTÄÄ
Gottman: ongelmien ratkaisu perustui pehmeään lähestymiseen, jossa nainen ilmaisi itseään ja mies antoi hänen vaikuttaa itseensä onnistunut ratkaisemattomien ongelmien lähestyminen perustui niiden hyväksymiseen, niiistä puhumiseen, kompromissivalmiuteen, affektien vähentämiseen ja huumorin käyttöön Jukka Harmainen

18 PARISUHTEEN ONGELMIEN RATKOMISTA EDISTÄÄ 2
Lisää löydöksiä: vaikeus ratkaista ongelmia perustuu attribuutio-virheeseen: ‘ongelma olet sinä ja sinun persoonallisuutesi’ ongelmien ratkaisu perustuu niiden näkemiseen kumpaakaan sinänsä liittymättöminä, keskusteltavina ja neuvoteltavina asioina naiset ovat yleensä hyväksyvämpiä kuin miehet, siksi miesten myöntyminen on ongelmien käsittelyssä keskeistä Jukka Harmainen

19 ONGELMALLISTEN PARISUHTEIDEN PIIRTEITÄ
Asioiden havaitsemisessa: (Gottman)‏ kielteiset havainnot ‘alaviitteissä’ olemassaolevaa myönteistä ei nähdä puolison persoonallisuuden kielteisenä näkeminen avioliiton historiakertomuksen kielteisyys etäisyys- ja eristäytymisjatkumo: tunteiden valtaama ongelmat nähdään vakavina parasta ratkaista ongelmat yksin rinnakkaiset elämät yksinäisyys Jukka Harmainen

20 Ongelmalliset parisuhteet 2
Fysiologisessa reagoinnissa: (Gottman)‏ jatkuva epämääräinen fysiologinen virittäytyminen kyvyttömyys rauhoittaa itseään kyvyttömyys rauhoittaa puolisoa jatkuva heikentynyt vastustuskyky VÄKIVALTA TAI VÄKIVALLAN PELKO vie mahdollisuudet parisuhteen kehittymiseltä (ja myös estää pariterapian onnistumisen) Jukka Harmainen

21 KOTIKONSTEJA TUNTEIDEN merkitys ”termostaattina”; kertovat vuorovaikutussuhteen laadusta ja korjaavien liikkeiden tarpeesta Oman toimijuuden miettiminen: ”Mitä voisin tehdä itse” Riitelykaavan tunnistaminen ”Tässä sitä taas mennään” PUHEEKSI OTTAMINEN JA TARKISTAMINEN ”Nyt alkaa tuntua aika kireältä – mitä nyt meille oikein on tapahtunut – mitä Sinulle/minulle kuuluu?” HYVÄT TAVAT: ”Kiitos”, ”Anteeksi, en tahtonut loukata” Jukka Harmainen

22 RIITOJEN YLLÄTTÄMINEN
Jos puhuminen ei onnistu – koettakaa kirjoittamista/sähköpostia: Esim.1) Mitkä asiat minulle ongelmallisia/surettavat tässä tilanteessa ja 2) Mitä haluaisin tapahtuvan tästä eteenpäin ja mitä itse olen valmis tekemään sen eteen? Sopikaa tapaaminen johonkin vieraaseen, neutraaliin paikkaan (kahvila, kirkko, luostari, kauppatori….) Kotona kuviot ”jämähtää” herkästi. Kertokaa lapsille, että nyt on kireää, mutta vika ei teissä – huolehdimme ja välitämme teistä joka tapauksessa. Jukka Harmainen

23 KOTIKONSTEJA Suhteen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
Arvostuksen/huomioimisen osoittaminen Yhteinen huumori Rituaalien rakentaminen ja vaaliminen (ruokailu, siivous, ulkoilu, nautinnot, matkat ym) Jukka Harmainen

24 YHTEENVETOA VAHVISTAKAA POSITIIVISTA (”kivijalka”)
KOETTAKAA EROTTAA NE ASIAT MIHIN VOI VAIKUTTAA NIISTÄ JOIHIN EI VOI VAIKUTTAA RAKENTAKAA PARI-JA PERHERITUAALEJA (ylläpitävät vuorovaikutusta) Riidat houkuttelevat yksinpuheluun – älkää alistuko sille vaan ponnistelkaa VUOROPUHELUN JA KUUNTELEMISEN suuntaan Jukka Harmainen