Yliopistojen infrastruktuuristrategia Tuula Teeri 7.11.2012.

Esitys aiheesta: "Yliopistojen infrastruktuuristrategia Tuula Teeri 7.11.2012."— Esityksen transkriptio:

1 Yliopistojen infrastruktuuristrategia Tuula Teeri 7.11.2012

2 Tutkimus 1.Perusinfrastruktuurit: laitteet, aineet ja tarvikkeet (kemikaalit, materiaalit). 2.Suuret infrastruktuurit, yli 0,5 MEUR/v, investoinnit (poistot), käyttökulut, ylläpito ja päivitykset; tilakulut, tekninen henkilöstö. 3.Megaluokan infrastruktuurit (kansalliset/kansainväliset): Paikalliset: kuten yllä mutta huomattavasti kalliimpia; Etänä: osallistumismaksut, käyttömaksut, matka- ja asumiskulut. Opetus 4.Kuten yllä sekä opetuslaboratoriot, laitteet, aineet ja tarvikkeet, sekä teknistä opetushenkilökuntaa kaikkien erilaisten infrojen käytön opettamiseen ja käytön tukemiseen. Kokeellisen (ml taiteellisen) tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurit yliopistoissa

3 Tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurien rahoittaminen Aalto-yliopistossa M Airila 29.10.2012

4  Pääsääntöisesti kukin koulu vastaa toiminnallisesti ja taloudellisesti omista tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuureistaan.  Rahoitusmallissa käytetään koulukohtaisia ”tenure track slot” –hintoja, jotka ottavat huomioon alakohtaisia eroja infrastruktuuritarpeissa.  Lisäksi yliopisto voi osallistua muutaman suuren infrastruktuurin ylläpitokustannuksiin perusrahoituksen kautta ja mittaviin investointeihin strategiarahoitusta käyttämällä. Perusperiaatteet

5 . Eri alojen toiminnallisista eroista johtuvat vaikutukset kustannuksiin Erikoistilojen osuus tiloista Professorin "slotihinta" Taide ja muotoilu27 %521 Tekniikka43 %482 Luonnontieteet16 %482 Kauppatieteet0 %256 Tulos vs panos; laadukkaat infrastruktuurit ovat korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen edellytys

6  Suuresta infrasta muodostetaan tavoitteellinen 5 - 7 vuoden projekti, jonka käyttöä, yhteistyötä, kustannuksia ja tuloja seurataan vuosittain ja tuloksia arvioidaan määrävuosin.  Yliopisto ja koulu(t) sitoutuvat rahoittamaan yhdessä ne kustannukset, joita ei saada katetuksi ulkopuolisen käytön maksuilla. Yliopiston osuus vaihtelee esimerkiksi välillä 50 % - 70 % riippuen saavutettavista tuloksista, käyttäjien lukumäärästä, yhteistyöstä ja ulkopuolisten käyttäjien sitoutumisesta.  Kaikkia Aalto-käyttäjiä kohdellaan tasapuolisesti mm. käyttäjämaksujen suhteen. Veloituksen tulee kannustaa korkeaan käyttöasteeseen ja yhteistyöhön. Suurten infrastruktuurien projektimalli

7  Infrastruktuuri on koululle välttämätön tiekartan 2020 perusteella.  Infra on kustannuksiltaan merkittävä (> 0,5 M€ vuodessa) ja kustannukset kyetään erittelemään läpinäkyvästi ja irrallaan koulun muista kuluista.  Infralle on voitava asettaa selkeitä tulostavoitteita, joiden toteutumaa kyetään arvioimaan.  Potentiaalisia käyttäjiä pitää pääsääntöisesti olla enemmän kuin yksi tutkimusryhmä.  Infra on avoin kaikille kiinnostuneille Aalto-käyttäjille ja sopimuksen mukaan muille käyttäjille.  Koululla on asettaa projektille vastuullinen johtaja, joka raportoi infran toiminnasta ja taloudesta dekaaneille ja rehtoraatille. Projektiksi hyväksymisen kriteerit

8 Tutkimus 1.Perusinfrastruktuurit: n. 3 % yliopiston kokonaiskuluista/v 2.Suuret infrastruktuurit: n. 6 % yliopiston kokonaiskuluista/v. 3.Megaluokan infrastruktuurit (kansalliset/kansainväliset): n.a. Opetus 4.Opetuslaboratoriot, laitteet, aineet ja tarvikkeet, teknillinen opetushenkilö- kunta: jopa 30% yhteistä perusopetusta antavan laitoksen kokonaiskuluista. Rahoitusmallin alakohtaisen momentin ja valtakunnallisten tehtävien kautta saatu rahoitus kattaa n. 11 % yliopiston kokonaiskustannuksista, eli kompensoi esim nykytason perus- ja raskaan infrastruktuurin kustannus- vaikutukset mutta vain osan megaluokan ja opetuksen infrastruktuurien kustannuksia eikä riitä korjaamaan aiemmin kertynyttä teknologiavelkaa. Esimerkki kokeellisten infrastruktuurien vaikutuksista yliopiston vuosikustannuksiin

9 Tutkimus (käyttäjiä n 2 700) 1.Perusinfrastruktuurit: mallin alakohtainen osuus 2.Suuret infrastruktuurit: mallin alakohtainen osuus, osittain 3.Megaluokan infrastruktuurit (kansalliset/kansainväliset): FIRI tiekartta ja haut. Opetus (käyttäjiä n 10 000) 4.Opetuslaboratoriot, laitteet, aineet ja tarvikkeet, teknillinen opetushenkilökunta jopa 30% perusopetusta antavan laitoksen kokonaiskuluista – ? Kokeellisten infrastruktuurien rahoitus Suomessa

10 1.Isojen paikallisten infrojen ja kansainvälisten infrojen käytön aiheuttamat kulut osana hankerahoitusta, sekä Suomen Akatemia että TEKES – myös infrarahoitus myönnetään tutkimuksen laadun ja relevanssin perusteella. 2.Opetuksen infrojen kustannusten kompensaatio: alakohtaiset hintalaput eri alojen tutkinnoille. Oikeassa suhteessa opiskelijoiden määrään ja opintojen sujuvuuteen. Vaihtoehtoisia täydentäviä rahoitusmalleja

11 1.Perusinfoilla ei onnistuta. 2.Opetuksen laatua ei kyetä pitämään elinkeinoelämän tarpeiden tasalla ilman jatkuvaa opetusinfran päivitystä. 3.Edelläkävijyys erottelee jyvät akanoista - suuret infrat (ostetut ja itse luodut) sekä osallisuus megainfroihin avain maailmanluokkaan. 4.Investointeja, työtä ja hyvinvointia Suomeen Miten maailmanluokkaan?