Helsingin yliopistosta valmistuvien työllistyminen

Esitys aiheesta: "Helsingin yliopistosta valmistuvien työllistyminen"— Esityksen transkriptio:

1 Helsingin yliopistosta valmistuvien työllistyminen
Helsingin yliopistosta valmistuvien työllistyminen Helsingin yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden kandien ja maistereiden sekä vuonna 2002 valmistuneiden tohtoreiden ja lisensiaattien uraseuranta KT, Dos. Jyri Manninen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto

2 Uraseurantatutkimukset Helsingin yliopistossa
2000 valmistuneet alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kandidaatit maisterit hammas- ja eläinlääketieteen ja lääketieteen lisensiaatit vastaajia 1483 vastausprosentti 54,8 % Yhteistyössä 9 muun yliopiston kanssa 2002 valmistuneet jatkotutkinnon suorittaneet lisensiaatit tohtorit vastaajia 261 vastausprosentti 58 % Oma tilaustutkimus

3 Tavoitteena tutkia miten sijoituttu työelämään viisi / kolme vuotta valmistumisen jälkeen työtilanne työpaikkojen laatu opintoja koskeva palaute, opintojen työelämärelevanssi muu palaute yliopistolle

4 Kokonaiskuva Vuonna 2000 Helsingin yliopistossa tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2004 Tilastokeskuksen sijoittumispalveluaineiston mukaan (Suomessa asuvat)

5 Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
Kandidaatit, maisterit, hammas- ja eläinlääketieteen sekä lääketieteen lisensiaatit

6 Analyysit ryhmittäin ns. Päättyvä kandidaattitutkinto
ns. vanhat alemmat tutkinnot antaa pätevyyden tiettyihin tehtäviin esim. lastentarhanopettaja, farmaseutti ns. Jatkava kandidaattitutkinto alempi kk-tutkinto, joka ei varsinaisesti pätevöitä tiettyihin tehtäviin esim. valtiotieteiden kandi, filosofian kandi Ylempi korkeakoulututkinto maisterit, lääketieteen ja eläin/ hammaslääketieteen lisensiaatit

7 Vastausaktiivisuus tiedekunnittain

8

9 ”Muuta kautta”: - jatkaa samassa työpaikassa, jossa on ollut jo opiskeluaikana - ammattiliittojen, ainejärjestöjen ja laitosten sähköpostilistat ja ilmoitustaulut.

10 Työnantajataho

11 Työn koulutusta vastaavuus?

12 Vaaditaanko työssä kk-tutkinto?

13 Työtehtävien ja koulutusalan vastaavuus?

14

15 Muita syitä… tietoinen valinta (parempi palkka, mielenkiintoinen työ, sopii elämäntilanteeseen) ajautunut kyseiseen työhön (sattumalta tai muuta ei ole ollut tarjolla) tai ”jämähtänyt” vanhoihin tehtäviinsä entisen työnantajan palvelukseen mieltää esim. aineenopettajana toimimisen koulutusalaa (esim. geologia) vastaamattomaksi työksi oman alan esimiestehtäviin siirtyneet kokevat myös tehtävänsä koulutusta vastaamattomiksi, koska koulutus ei valmentanut esimiesasemaan laaja-alaisten ja yleissivistävien tutkintojen osalta vaikea hahmottaa, mikä olisi koulutusta vastaavaa työtä: En tiedä mikä työ vastaisi täysin filosofian alaa. Pk-yrityksiin sijoittuneet joustavat tarpeen mukaan myös tehtäviensä suhteen: Pieni organisaatio, jossa työnjakoa ei voida riittävästi toteuttaa: tehtävä rutiinitöitä myös.

16 Työpaikkojen laatuluokittelu
Ryhmä A: Oman alan akateemiset ammatit korkeakoulututkintoa vaativa, omaa koulutusalaa vastaava työ Ryhmä B: Muut akateemiset ammatit korkeakoulututkintoa vaativa, mutta koulutusalaa vastaamaton työ Ryhmä C: Oman alan uudet työmarkkinat ei vaadi korkeakoulututkintoa, omaa koulutusalaa vastaava työ Ryhmä D: Koulutusta vastaamattomat työt ei vaadi korkeakoulututkintoa, koulutusalaa vastaamaton työ.

17

18

19 Työn laatuluokat tiedekunnittain

20 Palkat Opiskelu kannattaa - keskipalkat olivat
2258 € (päättyvät kandit) 2422 € (jatkavat kandit) 2741 € (maisterit) 3203 € (lisensiaatit) 3483 € (tohtorit) Mutta työn laatu ei korreloi palkan kanssa: B (2894 €) A (2776 €) C (2726 €) D (2328 €, mutta myös suurin hajonta)

21 Tiedekuntakohtaiset tuloerot

22

23

24 Mihin ollut erityisesti tyytyväinen?

25 Mihin ollut tyytymätön?

26

27 Tietotaito-osa-alueiden merkitys työssä ja kehitys yliopisto-opiskelussa

28 Opintojen kesto ja työllistymisen laatu?

29 Työttömyyskokemukset
Työttömänä seurantahetkellä 1,6 % (3,0 %) Vastaajista 26 % eli 364 henkilöä on jossakin vaiheessa valmistumisen jälkeen ollut työttömänä 59 % heistä oli selvinnyt yhdellä työttömyysjaksolla viiden vuoden aikana 67 %:lla työttömyysjakson kesto max 6 kk Toistuvaistyöttömiä n. 5 % työttömyyden kokeneista yleisimmät työttömyyden syyt määräaikaisten tehtävien väliin jäävät katkot sekä alan ja alueen heikko työllisyystilanne

30 Työttömyyden muita koettuja syitä
Kitkatyöttömyys: kesän alusta opettajia ei palkata; suostuin pitämään tauon työsuhteiden välillä; työpaikan vaihdos; työ alkoi vasta 2kk valmistumisen jälkeen; ulkomailla asuminen, ulkomaille muutto, ulkomailta Suomeen palaamiseen liittyvä hapuilu, muutto ulkomaille ja takaisin. Oma valinta: oma valinta/opiskelut/vapaaehtoistyö, kesä, oma halu pitää lomaa; tein samalla past. tutkintoa, en aktiivisesti etsinyt töitä. Taloudelliset syyt: työnantajan talouden tasapainottamisohjelma; työpaikkojen puute; työsuhteen jatkumisen rahoitus lopahti yllättäen; vaikeus saada rahoitusta jatko-tutkimukselle. Osaamisen puute: bristande språkskunskaper. Henkilökohtaiset ominaisuudet: ikä, ikäsyrjintä; sukupuoli nainen. Työssä jaksamattomuus: irtisanoutui burn-outin vuoksi, henkinen kuormittavuus.

31 Jatkotutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Vuonna 2002 valmistuneet lisensiaatit ja tohtorit

32 Palautusprosentit

33

34 Maisterintutkintojen suoritusvuodet ja jatko-opintojen aloitusvuodet ikäryhmittäin
nuorimmat: jatko-opintojen aloitus heti perustutkinnon jälkeen, jatko-opintojen kesto 4 vuotta iän myötä: maisterintutkinnon ja jatko-opintojen aloituksen väli kasvaa, jatko-opintojen kesto tuplaantuu, yksilöllinen vaihtelu lisääntyy

35 Jatko-opintojen aloittamisen motiivit?

36 Avoimia vastauksia: Tehokas rekrytointi laitoksen puolesta. Jatko-opiskelu tuntui helpommalta kuin töihinlähtö kun perheessä oli pieni lapsi. [140] Virkaan vaadittava pätevöitymisedellytys. [222] Helppo vaihtoehto. [224] Päätin jo 11-vuotiaana tulevani tohtoriksi. [244] Työllisyystilanne tutk. aloitus. Tilanne koheni pian mutta kun tuli aloitettua, niin piti viedä loppuun asti. [252] Alallani on tavallista tehdä tohtorin tutkinto. [283]

37

38

39 Tilanne seurantahetkellä
Muut: eläkkeellä, yrittäjä, apurahakirjoittaja, freelancer…

40 Työnantajatahot

41 Työnsuhteen luonne

42 Keskipalkkoja ryhmittäin
Humanistit 2601 € Matemaattis-luonnontieteilijät 3064 € Lääketieteen tohtorit 4234 € Oikeustieteen tohtorit 4357 € Yliopistotyönantaja 3182 € Kuntatyönantaja 4165 € Yritystyönantaja 4276 €

43 Työtehtävien luonne

44 Työn koulutusta vastaavuus?

45 Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa työssä?

46 Tarvitaanko työssä tutkinto?

47 Työn laatuluokat

48 Työpaikkojen laatuluokat (tohtorit)
KYLLÄ B 25 (14,1%) A 96 (54,2%) yliopettaja yo-lehtori erikoistutkija professori osastopäällikkö tiet.koordinaattori tohtoriassistentti yliopettaja Vaaditaanko jatjotutkinto? D 26 (14,7%) C 30 (16,9%) software engineer ylitarkastaja pastori tuotepäällikkö Amanuenssi Rikoskemisti Proviisori tuotekehitysjohtaja EI EI KYLLÄ Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa?

49

50

51 ”Olen saanut vakinaisen paikan + olen saanut luennointi/asiantuntijatehtäviä”
”Vaikeampi työllistyä kun on "ylikoulutettu" ja pelkkä tutkijan tausta” ”Kateutta”

52 Tohtorintutkinnon tarjoama hyöty työnhaussa

53 Tohtorintutkinnon koetut haitat työmarkkinoilla?

54 Epilogi Korkeakoulutuksen retoriikkaa – ylituotanto, tulva, hukkakoulutus… vai investointia osaamiseen, kehitykseen ja sivistykseen?

55 Kilpailevat diskurssit
”Tohtoreita koulutetaan aivan liikaa ja turhaan työttömiksi” ”Tohtoritulva!” ”Sisäänottomääriä pienennettävä!” Työttömiä alle 3 %, selvästi muita koulutusryhmiä vähemmän Työllistyminen hyvää tasoa sekä määrällisesti että laadullisesti Kyseessä enemmänkin ”tohtorikaste”

56 Kilpailevat diskurssit (2)
”Koulutus ei vastaa työelämän tarpeisiin” ”Suomessa ei tarvita noin paljon xxxx:siä” ”Ylikoulutus on turhaa” 34 % sijoittuu uusiin työpaikkoihin, 23 % nostaa työvoiman osaamistasoa ”työelämän tarpeet” hyvin sumea ja häilyvä ilmiö (Korkea)koulutuksella myös muita tehtäviä kuin kapea nykyisiin työpaikkoihin kouluttaminen

57 Koulutuksen suhde muutokseen
MUUTOSTA TUOTTAVA KOULUTUS tavoitteena innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen minkälainen osaaminen tuottaa uusia työpaikkoja? yleinen osaamistason nosto innovatiivinen, uutta luova lähestymistapa ENNAKOIVA KOULUTUS pohjautuu ennakoituihin tarpeisiin minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? miten monta lääkäriä tarvitaan 2010? proaktiivinen, ennakoiva lähestymistapa SOPEUTTAVA KOULUTUS hätäapua akuutteja tarpeita tyydyttämään paikkaillaan ongelmia, sopeutetaan työvoimaa reaktiivinen, sopeuttava lähestymistapa

58 Lisää luettavaa aiheesta:
Manninen, J Akateemiset työttömät työnhakijat - elämäntilanne ja työvoimakoulutus. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 137. Manninen, J Kadonneen aarteen metsästäjät? Akateemisille työnhakijoille tarkoitettujen yksilöllisten täydennyskoulutusohjelmien vaikuttavuus. Helsinki: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Lindqvist, J. & Manninen, J Asiantuntijat tulevaisuuden tekijöinä. Asiantuntijapalveluyritysten tulevaisuuskuvat. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, raportteja ja selvityksiä no. 29. Manninen, J (toim.) Aikuiskoulutus modernin murroksessa. Näkökulmia työllistymistä edistävän koulutuksen ja ohjauksen merkityksiin ja vaikuttavuuteen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 158. Manninen, J, Labour market training strategies in a late modern society. In: Walther, A. & Stauber, B. (eds.) Lifelong learning in Europe / Lebenslanges lernen in Europa, Vol. 1, Options for the integration of living, learning and working. Tubingen: Neulig Verlag.

59 Lisää luettavaa aiheesta:
Manninen, J. & Hobrough, J Skill gaps and overflows? A European perspective of graduate skills and employment in SME’s. Industry and Higher Education, February 2000. Manninen. J Työllistyminen yliopistojen tuloksellisuuskriteerinä. Keskustelupaperi. OPM. Manninen, J. & Luukannel, S Humanistit työelämäpoluilla. Helsingin yliopistosta valmistuvien humanistien työelämäorientaatio, osaaminen ja työllistyminen. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta: Julkaisuja 1/2002. Niska, T. & Manninen, J. & Rentola-Hemmi, P Onko Akateemisista Iloa Pk-sektorilla? Teoksessa Ulos ja Tulos. Korkeakoulupoliittisia kestoahdistuksia. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta.