Sydän-avohoidon suuntaviivat Riktlinjer för den öppna hjärtvården

Esitys aiheesta: "Sydän-avohoidon suuntaviivat Riktlinjer för den öppna hjärtvården"— Esityksen transkriptio:

1 Sydän-avohoidon suuntaviivat Riktlinjer för den öppna hjärtvården
Pehr Löv

2 Esityksen sisältö Suurimmat sydänpotilasryhmät avohoidossa Haasteita
Laatukysymyksiä Tulevaisuuden ennusteita

3 Esityksen sisältö Riskitekijät: Kohonnut kolesteroli
Kohonnut verenpaine Sairaudet: Sepelvaltimotauti ja sen ilmentymät Akuutti sepelvaltimotautikohtaus Sydämen vajaatoiminta, oireet ja omahoito Sekundaaripreventio ja kuntoutus

4 Suurimmat sydänpotilasryhmät
Kohonnut verenpaine /kolesteroli Yli lääkekorvaus verenpaineeseen Kolesterolilääkkeitä käyttää yli Sepelvaltimotauti Lääkekorvaus (potilaita yli ) Sydämen vajaatoiminta Lääkekorvaus yli , keski-ikä 76 vuotta, puolet yli 80-vuotiaita Eteisvärinä Lääkekorvaus ”kroooniset rytmihäiriöt” yli

5 Tulevaisuuden kehityslinjoja
Sepelvaltimotauti Siirtyy vanhempiin ikäluokkiin Akuutti koronaarioireyhtymä yleistyy, klassinen sydäninfarkti vähenee Diabetes lisääntyy: x2 vuoteen 2010 mennessä Eurooppalainen selvitys: vain yhdellä kolmesta 1. sydäninfarktin sairastaneella potilaalla on normaali sokeriaineenvaihdunta, yhdellä on diabetes ennestään ja yhdellä se todetaan sokerirasituskokeessa Sydämen vajaatoiminta lisääntyy Arvioitu kasvu +20 % vuoteen 2020 mennessä Sairaalahoidot vastaavasti +40%-50% Kustannuksista % hoito sairaalassa Eteisvärinä yleistyy ikääntymisen myötä Rytmi- ja sykekontrolli + ak-hoito ovat samanarvoisia

6 Haasteet Väestö lihoo Diabetes lisääntyy ja sydänsairaudet sen mukana
Seerumin kolesteroliarvojen lasku on pysähtynyt Sydäninfarktipotilaiden jatkohoito ontuu Sekundaaripreventio ja kuntoutus Vain joka kymmenes saa

7 Yleistä Prevention, tehostuneen hoidon ja väestön ikääntymisen johdosta sydänsairauksien määrä lisääntyy Painopiste siirtyy vanhempiin ikäryhmiin Toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät

8 Riskiyksilöiden etsintä
Osana korkean riskin strategiaa Metabolisen oireyhtymän tunnistaminen ja hoito Perusterveydenhuoltoon uudentyyppinen väestövastuuhoitajajärjestelmä Sairauksien ehkäisy ja hoidon seuranta osittain Vastuut ja koulutus on vahvistettava KTL:n asiantntijatyöryhmän raportti

9 Toimenpidetarpeita Lääkärin väestövastuun koko suositusten mukaiseksi (1.500 asukasta per lääkäri) Lääkehoidon paremmaksi suuntaamiseksi riskilaskuri (tulossa sähköiseen potilastietojärjestelmään) Ryhmäohjaus /ITE-ryhmät osaksi normaalia toimintaa täydentämään yksilöohjausta Järjestöjen vertaistukitoiminnan käyttö

10 Toimenpiteitä 2 Kunnallinen terveyden edistämisen eri toimijoista koostuva elin Alueen ensiapu- ja sairaankuljetusjärjestelmän kytkeytyminen lähimpään päivystävään ensiapuun (mm liotushoidon toteuttaminen)

11 Toimenpiteitä 3 Julkisen terveydenhuollon ja yksityisen työterveyshuolon yhteistyön kehittäminen, esim. riskitekijöitten kartoitus mahdolliseksi myös yksityissektorin lähetteellä + joustavat mahdollisuudet ryhmäohjauksiin ja erikoissairaanhoidon konsultaatiopalveluiden käyttöön

12 Toimenpiteitä 4. Akuuttien sydänkohtausten hoidon keskittäminen alueellisesti Trombolyysihoirto ja sydänvalvonta ympärivuorokautiseksi suurimmissa toimintayksiköissä, jonne keskitetään myös kotiutumisen jälkeinen hoito EKG:n sähköinen diagnostiikka tukemaan ambulanssissa aloitetua trombolyysihoitoa Infarktiopkl-toiminta esh.ssa tai keskitetysti avohoidossa

13 Syitä huonoon hoitotulokseen
Verenpaineen lähtötaso korkea, Hoito aloitetaan myöhään Mittausten epätarkkuus - diagnoosi viivästyy Hoidon kohdentaminen (kokonaisriskin arvio) Lääkkeet: NSAID, nuhalääkkeet, e-pillerit, syklosporiini Puutteellinen hoito elintavat: suola, alkoholi, tupakka, lakritsi lääkeyhdistelmät vajaakäytössä puutteellinen hoitomyöntyvyys

14 Hoidon organisointi ja hoitotiimit
Esim Helsingissä vuosittain lähes 650 tuhatta mittausta (joista 500 tuhatta th:t) = 1/3 avohoidon työpanoksesta Hoitotulokset keskimäärin huonoja Paikallisesti sovitaan terveydenhoitajan ja lääkärin työnjako muitten vaaratekijöitten kysely ja kirjaaminen mittausten seurannat milloin laboratorio- ym tutkimuksia

15 Yksilöllinen ohjaus ja ryhmäohjaus
Erityisryhmät ongelmittain ja motivaation mukaisesti: ravinto ja liikunta painonhallinta tupakoinnista vierotus Moniammatillisesti: lääkäri, hoitaja, fysio- ja ravitsemusterapeutti ITE-ryhmät Ammattilainen +Vertaistuki

16 Kotimittaukset Opastus ja koulutus
Tulos 5 mmHg toimistomittauksia matalampi Laitteiden kalibrointi esim. vastaanotolla Rannemittarit eivät ole riittävän luotettavia

17 Kotimittausten edut Antaa luotettavan verenpainetason Edullinen
Sitouttaa hoitoon ja parantaa hoitomyöntyvyyttä – vaarana liiallinen omahoito Hoidon seurannan ja diagnostiikan apuväline

18 Toimistomittausten edut
Viitearvot perustuvat toimistomittauksiin Hoitokokeiden aloitus- ja tavoitetasot perustuvat toimistomittauksiin Diagnostiikassa etusijalla, kotimittaukset ovat diagnostiikan tukena

19 Psykososiaaliset tekijät
Terapeuttinen yhteistyösuhteen luominen Omalääkäri vs keikkalääkäri Muutoksen esteiden tunnistaminen Potilaan osallistuminen vaaratekijöitten tunnistamiseen ja valintaan Oma vastuu Muutosvaiheen arviointi ja vahvistaminen

20 Psykososiaaliset tekijät muutosten esteenä
Sosiaalisesti tai taloudellisesti heikko asema Vaikea työ- tai perhetilanne Yksinasuvat Ilman sosiaalista tukea jäävät Negatiiviset tunteet (ahdistus, depressio, vihamielisyys)

21 Sepelvaltimotauti Vuosina 2001 ja 2002 sepelvaltimotautia sairastaville tehty kirjekysely Kehityskohteita: Miehistä päivittäin tupakoi edelleen viidennes Huomattavan ylipainoisten osus oli korkea Naisten sairautta hoidetaan vähemmän invasiivisesti kuin miesten Diabeetikkojen hoito oli puutteellista Taudin vaikeusaste, riskitekijät ja elämänlaadun heikkenemine kuormitti erityisesti alempia sosioekonomisia ryhmiä – myös hoidon laadussa vastaavat erot Huomiota yhdenvertaiseen saatavuuteen Lääkehoidon kustannukset vaikeuttavat hoitojen toteutumista Stakes: Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus

22 SV-KUNTOUTUKSEN TARVE
Sairaalassa hoidetaan vuosittain sv-potilasta. Näistä kuntoutusta tarvitsevat ainakin: uudet sv-potilaat (16 300) ohitusleikatut (4100) pallolaajennetut (4600) Puolet tarvitsee kuntoutusta. Puolet tarvitsevista jää kuntoutusta vaille. Ulla-Riitta Penttilä /

23 KUNTOUTUKSEN TARJONTA
sydänjärjestö 6 000 terveydenhuolto 1 000? Kela Ulla-Riitta Penttilä /

24 SYDÄNJÄRJESTÖN KUNTOUTUS
tietokursseja hoidonopetus- ja sopeutumisvalmennuskursseja seniorien virkistys- ja toimintakursseja ohjattuja liikuntakuntoutusryhmiä kuntoutusohjausta (yksilö- ja ryhmäneuvontaa) kuntoutuksen toimintamalleja ja –kokeiluita kuntoutussuosituksia vertaistukitoimintaa koulutusta terveydenhuoltohenkilökunnalle Ulla-Riitta Penttilä /

25 Euroaspire-selvitys sydänpotilaiden riskitekijätasoista
1995/ /00 Tupakointi 12,8% 21,6% Lihavia 29,6% 33,3% Kohonnut verenpaine 55,7% 53,9% yli 140/90 Kohonnut kolesteroli 83,3% 42,6% yli 5 ja LDL yli 3,5 mmol/l

26 TULPPA-PROJEKTI SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAIDEN RYHMÄKUNTOUTUSOHJELMA
PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Ulla-Riitta Penttilä /

27 TAVOITTEET lisätä sydänkuntoutusta terveyskeskuksissa
tehostaa sekundaaripreventiota kehittää käyttökelpoinen ja edullinen toimintamalli jatkohoitoon ja kuntoutukseen lisätä sydänpotilaiden sosiaalisia verkkoja Ulla-Riitta Penttilä /

28 OMINAISPIIRTEET Avainvaaratekijän valinta
(teor. taustana empowerment –lähestymistapa) Ryhmänohjaajien koulutus Sydänpotilaat vertaisohjaajina Ohjaajien seurantatapaamiset Ohjelmarungon muunneltavuus ryhmän mukaan Kuntoutujakohtainen tavoitteiden asettaminen ja seuranta Ulla-Riitta Penttilä /

29 Suositusten enimmäisrajat ylittäneiden osuus 0 kk ja 12 kk (%)
ns. p=.065 39 57 46 68 Vyötärö>100 cm mieh. ja >90 nais. -avaintekijänä 78 95 82 97 Liikapaino (BMI>25) p<.001 p<.05 28 47 42 72 Kohonnnut RR (>140/85) p<0.05 34 35 43 70 Kohonnut kolesteroli (>5 mmol/l) Ulla-Riitta Penttilä /

30 HOITOJÄRJESTELMÄN PUUTTEITA
    - nykyinen hoidon ja kuntoutuksen malli ei riittävä - yhteys sairaalan ja terveyskeskuksen välillä huono, jolloin hoidon jatkuvuutta ja luottamuksellista hoitosuhdetta ei synny - tieto omasta kunnosta ja hoito-ohjeet puutteellisia - potilaat jäävät jatkohoidossa yksin ja ilman tukea - ongelmia psykososiaalisessa selviytymisessä (Hannele Lukkarinen. Sepelvaltimotautia sairastavien elämänlaatu ja elämänkulku. Väitöskirja. Oulun Yliopisto 1999.) Ulla-Riitta Penttilä /

31 Vuonna 1984 laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista
lääkinnällinen kuntoutus säädettiin terveyspalvelujärjestelmän, sairaaloiden ja terveyskeskusten tehtäväksi 1991 uudet kuntoutuslait. Lakien mukaan kuntoutuksen laiminlyönti tai poisjättäminen on hoidon keskeyttämistä tai riittämätöntä hoitoa. Lain mukaan sydänpotilaiden neuvonta kuuluu kuntoutukseen, jonka toteuttamisessa on selviä puutteita. HH / 2003

32 SYDÄNKUNTOUTUKSEN HAASTEET
preventio elämäntapojen muutos, erityisesti tupakoimattomuus liikunnan lisääminen depression tunnistaminen ja hoitaminen sosiaalisen tuen riittävyys Prof. Barry Franklin, Pohjoismaisessa Sydänkuntoutuskongressissa 2002 U-R P / HH

33 Sydämen vajaatoiminta
Diagnostiika ja hoito edellyttävät lääkärien ja hoitajien tehostettua koulutusta Vaikean vajaatoiminnan hoito kardiologeille Vajaatoimintahoitaja hoitoketjun tueksi Kustannussäästävää tutkimusten mukaan Potilaiden sitoutumista lääkehoitoon ja annettuihin ohjeisiin tulee tehostaa

34 Sydämen vajaatoiminta
Diagnostiika ja hoito edellyttävät lääkärien ja hoitajien tehostettua koulutusta Vaikean vajaatoiminnan hoito kardiologeille Vajaatoimintahoitaja hoitoketjun tueksi Kustannussäästävää tutkimusten mukaan Potilaiden sitoutumista lääkehoitoon ja annettuihin ohjeisiin tulee tehostaa

35 Eteisvärinä Selkeä alueellinen hoitoketju toimintamalliksi
Sykekontrollin etu iäkkäiden potilaiden hoidossa rytmikontrolliin verrattuna Antitromboottisen hoidon käyttööoton tehiostaminen

36 Avainkohtia Hoidon kohdentaminen Hoidon varhainen aloitus
Sitouttaminen Omat mittaukset Elintapojen soveltaminen Lääkekombinaatiot

37

38