Lappeenrannan Mielenterveysseura ry Saimaan Kriisikeskus

Esitys aiheesta: "Lappeenrannan Mielenterveysseura ry Saimaan Kriisikeskus"— Esityksen transkriptio:

1 Lappeenrannan Mielenterveysseura ry Saimaan Kriisikeskus
Päivitetty

2 Suomen Mielenterveysseura
SMS on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö (1897). 54 paikallista mielenterveysseuraa, 19 kriisikeskusta, n henkilöjäsentä, 36 yhdistysjäsentä (v.2013). Edistää suomalaisten mielenterveyttä, tekee ennakoivaa mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Tavoitteena on rakentaa hyvän elämän edellytyksiä yhteiskunnassa, osallisuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa, taloudellista perusturvaa sekä elämän kohtuullista ennakoitavuutta. Mielenterveyden alan koulutusta ja tilaisuuksia, kirjallisuutta ja lehtiä, koordinoi mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia lisääviä hankkeita. Lähde:

3 Suomen Mielenterveysseuran arvot ja tavoitteet
Toiminnan perustana on näkemys mielenterveydestä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Mielenterveysseura toimii ihmisten elämän edellytysten ja arkisen selviytymisen turvaamiseksi. TAVOITTEET Tavoitteena on rakentaa hyvän elämän edellytyksiä yhteiskunnassa, mikä tarkoittaa osallisuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa, taloudellista perusturvaa sekä elämän kohtuullista ennakoitavuutta. Lähde:

4 Mielenterveysseuran tavoitteena on toiminnallaan:
edistää mielenterveyttä puolustaa oikeutta henkiseen hyvinvointiin edistää laadukkaita palveluita vaikuttaa mielenterveyden huomioimiseksi yhteiskunnassa tukea ja kehittää vapaaehtoista kansalaistoimintaa kehittää uusia mielenterveystyön sisältöjä ja malleja kouluttaa mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin teemoista tarjota tukea, kriisiapua ja kuntoutusta elämän eri tilanteisiin Mielenterveysseuran toimintastrategian perustana olevat arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vastuullisuus. Lähde:

5 Kansalaistoimintaa Mielenterveysseurassa
Yhdistystoiminta = kansalaistoimintaa - hallitustyöskentely - tukihenkilötoiminta - yleisötilaisuudet - tapahtumat Yleisötilaisuudet, luennot, tapahtumat, varainhankinta, toiminnan esittelytilaisuudet, hyväntekeväisyystempaukset… Yhteistyö - muut järjestöt - kuntatoimijat - yritykset, sponsorit - kansalaisopisto, työväenopisto - lehdet, tiedotusvälineet - koulut ja oppilaitokset Lähde:

6 Lappeenrannan Mielenterveysseura ry
Perustettu vuonna 1975 Rekisteröity Suomen Mielenterveysseura jäsenyhdistykseksi 1992 Jäseniä n.85 (12/2012) Pitkät perinteet vapaaehtoistyössä ja kansalaisvaikuttamisessa Lappeenrannan Mielenterveysseura ry on vuonna 2005 perustetun Saimaan Kriisikeskuksen taustaorganisaatio

7 Lappeenrannan Mielenterveysseura ry
HALLITUS 2013 Antero Aalto, puheenjohtaja Matti J. Kuronen, varapj.: JÄSEN: VARAJÄSEN: Krisitiina Kapulainen: sihteeri Pirkko Vainikka Anne Backman: vapaaehtoistyövastaava Eeva Mononen Sanna Puhakka : kansalaistoimintavastaava Kari Muhonen Raili Haikala: jäsensihteeri Kirsi Ovaska Jaana Stigman: kriisikeskusvastaava Juha Härkönen Leena Korhola, tiedotusvastaava Marja-Leena Lind

8 Kriisikeskus verkosto
19 Kriisikeskusta: Hyvinkää, Jyväskylä, Joensuu, Kemi, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku, Sastamala-Huittinen, Vihti, SOS-keskus Helsinki Kriisikeskusverkosto Suomen Mielenterveys-seuran tuki Kriisikeskuspäivät

9 Kriisikeskusten toimintaperiaatteet
Avun ja tuen lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi. Apua akuuteissa kriisitilanteissa. Tavoitteena asiakkaan tukeminen ja elämänotteen vahvistaminen. Palveluneuvontaa ja ohjausta. Lähetettä ei tarvita, asiakas voi asioida myös nimettömänä. Henkilöstö koostuu kriisityöhön koulutetuista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, vaitiolovelvollisuus.  Kriisikeskuksissa kehitetään kriisiauttamisen muotoja asiakaspalautteen ja uuden tiedon pohjalta. Kriisikeskukset tarjoavat myös vapaaehtoisille mahdollisuuksia päästä mukaan mielekkääseen ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan. Lähde:

10 Saimaan Kriisikeskus Saimaan Kriisikeskus aloitti toimintansa v. 2005
Pormestarinkatu 6A, 5. krs LPR (Viljelystalo) Kriisikeskus auki joustavasti ma-to 9:00-17:00, pe 9:00-14:30 Asiakastapaamiset vain ajanvarauksella Ajanvaraus ma-to 10:00-13:00 p tai sähköpostitse: Ajan saa nopeasti tilanteen niin vaatiessa: matala kynnys, ei lähetettä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia Ensikäynti tavallisesti 1½h, seuraavat käynnit 1h Tarvittaessa ohjaus jatkohoitoon tai muiden palveluiden piiriin Kolme kriisityöhön koulutettua terveysalan ammattilaista (ei lääkäripalveluita)

11 RAHOITUS RAY LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
€ € kehittämisprojekti € € € € € € vakinaistettu toiminta € € € € € € € € € € Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusperiaatteet: Ei rahoiteta kuntien lakisääteistä toimintaa. Ei kilpailun vääristämistä. Tavoite: kuntarahoitus 50%. Ei RAY-rahaa ilman kuntarahaa!

12 Saimaan Kriisikeskuksen palveluluettelo
Ammatillinen kriisityö Muu ammatillinen työ Vapaaehtois- toiminta Kriisitapaamiset Asiakkaan tilanteen kartoitus ja arviointi Kriisi-interventiot Palveluohjaus ja -neuvonta Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät Ammatillinen ohjaus, koulutus ja tuki vapaaehtoisille Yleisötilaisuudet ja tapahtumat Luennot ja alustukset Työnohjaus Tiedotus Mielen-terveyden EA -koulutus Ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa Tehtäviin koulutettuja vapaaehtoisia Valtakunnallinen Kriisipuhelin päivystys Henkisen tuen ryhmä (VAPEPA) RIKU eli rikosuhri-päivystys

13 Ammatillinen kriisityö
Kriisikeskukseen voi ottaa yhteyttä mm. seuraavissa akuuteissa elämän kriisitilanteissa: ihmissuhteisiin liittyvät kriisit menetykset ja pitkittynyt suru ahdistus ja paha olo työelämään liittyvät vaikeudet stressi ja uupumus sairauden aiheuttama kriisi Tapaamisten sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Tapaamiskertoja on keskimäärin viisi. Palvelut ovat maksuttomia, lähetettä ei tarvita. Asiointi myös nimettömänä on mahdollista. Yhteistyössä kanssasi toimivat kriisityön ammattilaiset. Kriisikeskuksessa ei ole lääkärin palveluita.

14 Asiakasohjautuvuus MEILLE OHJATAAN ASIAKKAITA =>
Oma aloite, läheiset Työterveyshuolto (myös yksityiset) Terveyskeskukset / sairaalat Sosiaalitoimi (lastensuojelu, velkaneuvonta, sos. päivystys yms.) Yksityislääkärit, -terapeutit Opiskelijaterveydenhuolto Poliisi, sovittelu Neuvolat MTPA Perheasiain neuvottelukeskus Työvoimatoimisto, TYP Sihti Muut kunnalliset toimijat Muut kriisikeskukset MEILTÄ OHJATAAN => Lääkäri, MTPA, työterveyshuolto, neuvolat Perheasiain neuvottelukeskus Sosiaalitoimi (turvakoti, velkaneuvonta…) Ryhmät elämäntilanteen mukaan mm. eroryhmät, narsistien uhrien tukiryhmä, sururyhmät, AAL, AA Kriisikeskuksen omat ryhmät Päihdeklinikka Poliisi Sihti Muihin järjestöihin: Jussi-työ Muut kriisikeskukset SMS:n varhaiskuntoutusryhmät

15 Asiakkaan polku kriisityössä
AMMATILLINEN KRIISIVASTAANOTTOTYÖ Työn periaatteena asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen ja asiakkaan omien voimavarojen kunnioittaminen Avun tarve Ensi-kohtaaminen Elämän-tilanteen kuuleminen Kriisityö Kriisityön päätös SKK:ssa Asiakas hakeutuu palvelujen piiriin kriisin takia. Yhteydenotto: itse läheinen yhteistyötahon ohjaamana Asiakas hakeutuu palvelujen piiriin yksin tai läheisen kanssa elämän-tilannekriisin takia. Yhteydenotto: - itse - läheinen - yhteistyötahon ohjaamana< Asiakas hakeutuu palvelujen piiriin yksin tai läheisen kanssa elämän-tilannekriisin takia. Yhteydenotto: - itse - läheinen - yhteistyötahon ohjaamana< Asiakas hakeutuu palvelujen piiriin yksin tai läheisen kanssa elämän-tilannekriisin takia. Yhteydenotto: - itse - läheinen - yhteistyötahon ohjaamana< Asiakas hakeutuu palvelujen piiriin yksin tai läheisen kanssa elämän-tilannekriisin takia. Yhteydenotto: - itse - läheinen - yhteistyötahon ohjaamana< Asiakkaan tilanteen alkukartoitus puhelimessa  ajanvaraus kriisityöntekijälle Asiakkaan tilanteen alkukartoitus puhelimessa  ajanvaraus kriisityöntekijälle Asiakkaan tilanteen alkukartoitus puhelimessa  ajanvaraus kriisityöntekijälle Asiakkaan tilanteen alkukartoitus puhelimessa  ajanvaraus kriisityöntekijälle Asiakkaan tilanteen alkukartoitus puhelimessa Ajanvaraus kriisityöntekijälle tai ohjaus muiden palveluiden piiriin 1. tapaaminen kriisityöntekijän kanssa Yhteinen tilannearviointi voimavarat tavoitteet menetelmät suunnitelma 1. tapaaminen kriisityöntekijän kanssa  yhteinen tilannearviointi, kriisituen tavoitteet 1. tapaaminen kriisityöntekijän kanssa  yhteinen tilannearviointi, kriisituen tavoitteet 1. tapaaminen kriisityöntekijän kanssa  yhteinen tilannearviointi, kriisituen tavoitteet Tapaamisia 1-10 kertaa asiakkaan tarpeen mukaan  jatkuva asiakkaan tuen tarpeen arviointi Tapaamisia 1-10 kertaa Erilaiset kriisityön menetelmät asiakkaan tarpeiden, voimavarojen ja suunnitelman mukaan Jatkuva arviointi Tapaamisia 1-10 kertaa asiakkaan tarpeen mukaan  jatkuva asiakkaan tuen tarpeen arviointi Akuutin kriisiavun tarve päättynyt Tarvittaessa ohjaus muiden palveluiden piiriin Asiakkaan toimintakyvyn paraneminen kriisiä edeltäneelle tasolle

16 Alkukartoitus ja arviointi
Akuutti kriisi Vointi / oirekuva Nykyinen elämäntilanne (perhe, työ…) / sosiaalinen verkosto Asiakkaan kriisi- ja traumahistoria Nykyiset ja aiemmat hoitokontaktit mielenterveys- tai muihin palveluihin Asiakkaan selviytymiskeinot ja voimavarat 16

17 Työskentely Menetelmät (käytetään soveltaen eri terapiasuuntausten osia) Ammatillisuus Vuorovaikutus ja läsnäolo Yhteistyö / verkostot Vakauttaminen Voimavarojen vahvistaminen Psykoedukaatio 17

18 Lopetus Toimintakyvyn palautuminen kriisiä edeltäneelle tasolle
Jatkohoitoon tai muiden palveluiden piiriin ohjaus Asiakas ”pärjää” omillaan / kriisi on ohi tai hallinnassa Vahvistuneet voimavarat elämään ja elämän tuleviin vastoinkäymisiin 18

19 Tilastotietoa V 2012 käyntejä keskimäärin 3,76 asiakas
Vaihteluväli 1-10 käyntiä / asiakas Tapaamisten kesto 45min-2h, tavallisimmin n. 1h/käynti Vuositasolla noin eri asiakasta. Ryhmissä tällä hetkellä noin 50 eri asiakasta / vuosi. Asiakkaista vain alle 10% ohjattu jatkohoitoon tai muiden palveluiden piiriin.

20 Ammatillisen kriisityön tuloksellisuuden arviointi
ASIAKKAIDEN SUBJEKTIIVINEN ARVIO: Kriisikeskukseen tullessa 3,13, kriisityön päättyessä 8,01 (v. 2012) Asiakkaalta pyydetään palautetta lopetuskerran yhteydessä. Samalla kysytään omaa arviota tilanteestaan tulovaiheessa ja kriisityön päättyessä asteikolla 1-10. (1= erittäin huono, 10 = erittäin hyvä) TYÖNTEKIJÄN TEKEMÄT HAVAINNOT –valtakunnalliseen tilastointiohjelmaan on mahdollista tilastoida myös työntekijän arvio kriisityön vaikuttavuudesta työntekijän arvioimana YHTEISTYÖTAHOILTA SAATU PALAUTE SISÄINEN ITSEARVIOINTI (hallitus, työntekijät) RAY edellyttää vaikuttavuuden monitahoista arviointia rahoittamassaan toiminnassa. Tutkittua tietoa: RAY avustustoiminnan raportteja 2009, Teemu Ollikainen: Tuloksellinen kriisityö

21 Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmän Saimaan Kriisikeskuksessa
Delfins –vertaistukiryhmä lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille ”Uusia näkökulmia kriisin jälkeen” -vertaistukiryhmä Syömishäiriöön sairastuneiden läheisten vertaistukiryhmä ”Murrosikäinen nuori- haaste vanhemmuudelle” vanhempien vertaistukiryhmä

22 Delfins ryhmä Avoin vertaistukiryhmä lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä / väkivaltaa kokeneille aikuisille ja heidän läheisilleen. Ohjaajana kriisikeskuksen työntekijä. Kokoontumispaikkana Saimaan Kriisikeskus Ryhmä kokoontuu kerran kuussa. Lisätietoa Delfins ryhmistä

23 ”Uusia näkökulmia kriisin jälkeen” Ammatillisesti ohjattu suljettu vertaistukiryhmä.
Tavoite: tunteiden ja kokemusten jakaminen omien näkökulmien laajentaminen ja ymmärtäminen psyykkisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen löytää selviytymiskeinoja, voimavaroja ja tulevaisuuden näkymiä auttaa selviytymään muuttuneen elämäntilanteen jälkeen Menetelmät: Keskustelut, lyhyet alustukset, luovat menetelmät.

24 Syömishäiriöön sairastuneiden läheisten vertaistukiryhmä
Onko läheisesi sairastunut syömishäiriöön? Haluaisitko tietää tarkemmin mistä on kyse? Haluaisitko tukea omaan jaksamiseen? Läheisten ryhmä on avoin kaikille syömishäiriöön sairastuneista läheisistään huolta kantaville henkilöille, jotka haluavat keskustella ja vaihtaa kokemuksiaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä voi käydä ilman sitoutumista, oman valinnan mukaisilla kerroilla. Syömishäiriöön liittyy paljon epätietoisuutta ja häpeän tunteita. Läheiset tarvitsevat ymmärrystä, toivoa ja tukea. Vertaistuen voima perustuu yhteisen ongelman ymmärrykseen sekä kokemusten, ajatusten ja tunteiden jakamiseen.

25 ”Murrosikäinen nuori- haaste vanhemmuudelle” vanhempien vertaistukiryhmä
Saimaan Kriisikeskus ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perheasioiden yksikkö/ lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut tarjoaa yhteistyönä vertaistukiryhmätoimintaa murrosikäisten nuorten vanhemmille. Ryhmän tavoitteena ja tukea vanhemmuutta ja antaa ajatuksia ja välineitä vanhemmuuden haasteisiin. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 2 viikon välein. Mukana olevien vanhempien toivotaan olevan läsnä kaikilla kokoontumiskerroilla. Kokoontumispaikkana Saimaan Kriisikeskus Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Seija Heikkeri puh

26 Saimaan Kriisikeskuksen ryhmäkäynnit
Delfins Syömishäiriöön sairastuneet Syömishäiriöön sairast. läheiset Äitiryhmät Uusia näkökulmia kriisin jälkeen Murrosikäisten nuorten vanhemmat YHTEENSÄ Uusia ryhmiä : ”Löydä oma tarinasi” -nuorten ryhmä ”Uusia näkökulmia kriisin jälkeen”

27 Muu ammatillinen työ kriisikeskuksessa
Luennot ja alustukset esimerkiksi eri järjestöille, ja opiskelijaryhmille. Yleisötilaisuudet ja tapahtumat Toiminnan esittely Työnohjaus Tiedotus Mielen-terveyden EA-koulutus

28 Verkostoituminen Tärkeimmät verkostoitumistahot:
Kaakkois-Suomen verkosto-osaajat Etelä-Karjalan Psykoterapiaseura Delfins ry Syömishäiriöliitto Eksote /ehkäisevä lastensuojelu Kriisikeskusjohtajien verkosto Sovitteluneuvottelukunta MARAK –moniammatillinen riskinarviointi Seurakuntien erityisnuorisotyö Opiskelijaterveys

29 Vapaaehtoistyön ammatillinen koordinointi
Ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, Tehtävään koulutetut vapaehtoiset Kriisityöntekijät osallistuvat vapaaehtoisten peruskoulutukseen (valintahaastattelut, koulutus, palautekeskustelut…) Täydennys- ja jatkokoulutusta vapaaehtoisille Vapaaehtoisten työnohjaus ja purkukeskustelut Kehityskeskustelut Vapaaehtoistyön resursseista huolehtiminen (tilat, laitteet, riittävä määrä toimijoita, sopimukset yms.)

30 Vapaaehtoistyö Saimaan Kriisikeskuksessa
Ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, Tehtävään koulutetut vapaehtoiset Valtakunnallinen kriisipuhelin VaPePa /Henkisen tuen ryhmä Rikosuhripäivystys (RIKU) Lappeenrannassa ja Imatralla Kaikkia em. vapaaehtoistyön muotoja ohjaavat valtakunnalliset toimintaperiaatteet ja yhteistyösopimukset. Ryhmätoiminta Ammattilaisten työparina tai täysin vapaaehtoisvoimin

31 Valtakunnallinen kriisipuhelin
Valtakunnallinen kriisipuhelinnumero Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallista kriisipuhelinta päivystetään yhdeksällätoista paikkakunnalla ympäri Suomea. Puhelimitse voi lähestyä auttajaa nimettömänä. Puhelinauttamisen tavoitteena on helpottaa asiakkaan henkistä hätää tarjoamalla hänelle mahdollisuus puhua yllättävästä tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja tukevassa ilmapiirissä. Saimaan Kriisikeskuksen vapaaehtoiset päivystävät 3-4 päivänä / viikko, pääosin työtä tehdään pareittain. Kriisipuhelinpäivystäjät ovat saaneet koulutuksen ko. tehtävään. He osallistuvat vapaaehtoistyön työnohjaukseen ja saavat jatkuvasti lisäkoulutusta vapaaehtoisena toimiessaan. Lähde: Suomen Mielenterveysseura

32 Henkisen tuen ryhmä Toiminta alkoi Saimaan Kriisikeskuksen vapaaehtoistyön toimintamuotona syksyllä 2011 8 koulutettua vapaaehtoista, 1 häly-ryhmä, uusia toimijoita pyritään saamaan tähän toimintaan mukaan Hälytykset 2011: 2 2012: 3 Keskeinen osaaminen on henkinen tuki, lisänä ensihuolto. Koulutuksia mm. mielenterveysseuran oma (valtakunnallisen mallin mukainen) vapaaehtoistyön peruskurssi, vapepa-peruskurssi, henkisen tuen kurssi, ensihuollon kurssi, etsintäkurssi…. Vapepa/ Henkisen tuen toiminta kasvamassa Suomen Mielenterveysesuran paikallisseuroissa

33 Rikosuhripäivystys =RIKU
Lappeenrannan palvelupiste, yhdyshenkilö Maarit Kuntola 6 koulutettua tukihenkilöä Lappeenrannassa ja Imatralla Tukea ja neuvontaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Keskustelua kokemuksista, apua rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa, tarvittaessa ohjausta muun avun piiriin. Tukihenkilö voi tilanteesta riippuen olla apuna myös poliisilaitoksella, lähestymiskielto- ja korvaushakemusten laatimisessa, oikeusapu- ja asianajotoimistossa, oikeudenkäynnissä, muissa rikosasiaan liittyvissä tilanteissa Toteutus yhteistyössä: Suomen Punainen Risti, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Setlementtiliitto, Kirkkohallitus ja Naisasialiitto Unioni.