Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Managment – SCM)

Esitys aiheesta: "Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Managment – SCM)"— Esityksen transkriptio:

1 Tilaus-toimitusketjun hallinta (engl. Supply Chain Managment – SCM)
Tarja Jokinen, HAAGA-HELIA

2 Miksi se on tarpeen? Kun markkinoinnissa on tehty jokin asiakaslupaus eli luvattu jokin tarjooma, joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, on tietysti ”vastattava huutoonsa” eli kyettävä täyttämään tuo lupaus. Siinä tilanteessa on siis hoidettava asiat oikein eli tuotannollisessa yrityksessä oikea tavara oikeaan aikaan ja oikein asiakkaalle toimitettuna ja palveluyrityksessä taas palvelun tuottaminen oikea-aikaisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Tarja Jokinen

3 Tarja Jokinen Lähde: IMS Finland

4 Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Päämäärä
(toivon mukaan ei siis vain arvo!) Esimerkki valmistavasta yrityksestä: Tavoite – eli on mitattavissa! Lähde: Mitä hyötyä prosessikuvauksista? viitattu

5 Esimerkki valmistavasta yrityksestä:
Mikä kaikki voi ”mennä pieleen”? Verratkaa omia kokemuksianne asiakkaana. Lähde: Mitä hyötyä prosessikuvauksista? viitattu

6 Tilaus-toimitusketjun esimerkki – miten saadaan tuotteet asiakkaille ajallaan ja mitä asiakirjoja liikkuu? Lähde: viitattu

7 Aiheeseen liittyy muitakin käsitteitä ja teoriamalleja…
Toiminnanohjaus = kuinka kokonaisuutta hallitaan IT:n avulla! Logistiikka = kokonaisvaltaista materiaali- ja tietovirtojen hallintaa. Se voidaan jakaa Porterin arvoketjuajattelun mukaan tulo- ja lähtölogistiikkaan, mutta myös tuotannossa ja kierrätyksessä logistiikalla on merkittävä rooli. Kuljettaminen ja varastointi ovat merkittävin osa logistiikkaa. Prosessit = ajattelu- ja toiminnan kehittämisen tapa, jossa todellisuutta ja töitten kulkua yrityksessä kehitetään. Hankinnat = Porterin arvoketjuajattelun mukaan tukitoiminto, mutta usein myös tosi merkittävä osa kokonaisuutta. Tuotanto = ne erilaiset tekniset, fysikaaliset, kemialliset tms toimenpiteet, joilla tuote syntyy. Puhutaan myös palvelutuotannosta eli siitä, miten palvelu syntyy. Tarja Jokinen

8 Toiminnanohjaus Liiketoiminnan kokonaisuuden hallintaan on ensin isoille ja sittemmin myös pienemmille yrityksille tullut tarjolle IT-ratkaisuja, joita kutsutaan toiminnanohjausjärjestelmiksi. Toiminnanohjaukseen (ERP eli Enterprise Resource Planning) liittyy hyvin usein myös asiakkuuksien hallinta tietoteknisesti (CRM eli Customer Relationship Management). Tunnetuimpia isojen yritysten järjestelmä ovat SAP ja SAS. Pienemmät voivat käyttää esim. Microsoftin alustalle tehtyjä versioita (MS Nav). Sitä käytetään opinnoissa HH:ssa! Ideana on, että on joukko ohjelmistokumppaneita, jotka palvelevat pieniä yrityksiä ja toimivat Microsoftin lisenssinhaltijoina. Järjestelmät pohjautuvat siten samaan alkuperään  ovat myös helposti opittavissa vaikkapa työpaikkaa vaihtaessa tai yrityksen vaihtaessa yhteistyökumppania.

9 Logistiikka vaikuttaa menoihin
varastointikustannuksia eri vaiheissa kuljetuskustannuksia eri vaiheissa sisäisiä materiaalinkäsittelyn kustannuksia pakkauskustannuksia hallinto- ja informaatiokustannuksia usein n. 5 – 10 % liikevaihdosta (Lähde: Tanskanen, TKK tämä + 2 seur. mukaillen)

10 Logistiikka voi myös vaikuttaa tuloihin
Saatavuuden parantaminen vähentää menetettyä myyntiä eli kasvattaa myyntituloja. Paremmalla asiakaspalvelulla lisätään asiakkaiden pysyvyyttä.  voidaan saavuttaa jatkuvaa tasaista tulovirtaa. Logistinen palvelu voi myös vaikuttaa hintaan. Veloitetaan siis asiakkaalta syntyviä kustannuksia! Edellyttäen että asiakas on valmis maksamaan saamastaan lisäpalvelusta! Esim. kotiinkuljetuksesta.

11 Logistiikka vaikuttaa myös sitoutuneeseen pääomaan
Logistiikan vaatimaan käyttöomaisuuteen sitoutuu pääomaa varastorakennukset varaston laitteet kuljetuskalusto Vaihto-omaisuuteen sitoutuu myös pääomaa raaka-aineet puolivalmisteet valmiit tuotteet Mihin halutaan pääomaa sitoutuvan? Ulkoistetaanko?

12 MATERIAALIN OHJAUS VARASTOISSA
- yrityksen/arvoketjun läpi kulkevan materiaalivirran ohjaus ja suunnittelu - varastonvalvonta/lisähankinnat (ostaminen) merkittävä työsarka, jotta turvataan palvelutaso ja optimoidaan pääoman sitoutuminen HUOM: Varastoiminen taloudenhoidon näkökulmasta: varasto = yrityksen koko vaihto-omaisuus teollisuusyrityksissä niitä ovat raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastot kaupallisessa/palveluyrityksessä taas myytävien/palvelun tuottamisessa tarvittavien tuotteiden varastot

13 VALMISTUS Valmiste- varasto
LOGISTIIKAN KOKONAISUUS Lähde: Sakki, Jouni Tilaus-toimitusketju hallinta. Mukaillen. TULOLOGISTIIKKA LÄHTÖLOGISTIIKKA Tuotannon logistiikka VALMISTUS Valmiste- varasto Keskus- varasto Jakelu- eli terminaali varasto Toimittajat Asiakkaat Raaka- aine- varasto KIERRÄTYSLOGISTIIKKA Tavara- virta Maksuvirta (ei logistiikkaa!) Tieto- virta

14 Kuljetusten suunnittelu
Mitä kuljetusmuotoja ja niiden yhdistelmiä käytetään? Reitityksen ja kuljetusten yhdistämisen suunnittelu Kuljetusten seuranta ja ohjaus (Tanskanen)

15 Hankintaprosessin päätöksiä
Usein ostojen ja varastoinnin välistä ”talouden optimointia”. Varastoon sitoutuvaa pääomaa pyritään minimoimaan, toisaalta ostoissa voidaan kenties säästää isommissa erissä ostaen.  Optimaalinen ostoerä? Mikä on oikea tilausajankohta? Vähittäiskaupassa iso osa tuosta on automatisoitu (automaattiset tuotetäydennykset). On olemassa erilaisia tuoteryhmiä palvelutason turvaamiseksi. Esim. vakiotuotteet, joiden loppuminen on haitaksi palvelukuvalle. Mitä esim. päivittäistavarakaupassa?

16 Hankintaprosessin vaiheet
Tuotteen hankintaratkaisu Tuotteen hankinta Tarpeen määritys Tietojen keruu Vaihtoehtojen vertailu Toimittajan valinta Vaihtoehtojen vertailu Ostopäätös Tietojen keruu Oston toteutus Tilaus MITEN ORGANISAATIOT eli mm. YRITYKSET OSTAVAT, (b-to-b –kauppaa) Toimituksen valvonta Tavaran vastaanotto

17 Hankintojen juridiikkaa
Kauppaa tehdään yritysten välisenä (eli ei ole kuluttajansuojaa, vaikka olisi vain elinkeinonharjoittaja)! Kauppasopimuksen syntyminen merkittävä seikka. Voi syntyä pelkästään rutiinitilaamisessakin, jos perustiedot on ennalta neuvoteltu esim. vuositasolla. Useimmiten kauppasopimus syntyy eri asiakirjojen myötä: tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, tilausvahvistus. Määritellään kaupan kohde hintaa ja maksua koskevat kauppatavat sekä toimitusaikaa ja paikkaa koskevat kauppatavat. On olemassa valmiita ”standardinomaisia” kauppatapalausekkeita. Ovat erilaiset kotimaankaupassa (Finnterms) ja ulkomaankaupassa (Incoterms).

18 Tuotannon keskeiset tavoitteet
Tuotannon tehtävänä on valmistaa ja toimittaa tuotevalikoimaan kuuluvia tuotteita haluttuina aikoina ja määrinä, sekä laadultaan tarkoituksenmukaisina mahdollisimman pienin kustannuksin. Perustavoitteet 1. toimituskyky 2. laatu 3. kustannukset

19 Kustannustehokas vs. ketterä toimitusketju
Kustannustehokas (lean) toimitusketju tähtää suunnittelun ja optimoinnin avulla ohueen, ehyeen ja tasaiseen materiaalivirtaan, jossa kaikki tuhlaus on eliminoitu  Sopii tilanteeseen, jossa tuotantomäärät ovat suuria tuotevariaatioita on vähän ja tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä kysyntä käyttäytyy ennustettavasti esim. terästehdas, sellutehdas Ketterä (agile) toimitusketju puolestaan tähtää herkän markkinatuntuman ja nopean reagoinnin avulla vastaamaan olosuhteiden muutoksiin siten, että asiakaspalvelu on jatkuvasti korkealla tasolla. Vaatii ehkä myös strategialta ketteryyttä! kysynnän vaihtelut ovat suuria ja vaikeasti ennustettavia tuotevariaatioita on paljon ja tuotteiden elinkaaret ovat lyhyitä esim. kaikki muotituotteet (tässä ulkomaiset ketjut ovat hyviä)

20 Tuotannon vaatimuksia
Joillain aloilla on tiukkoja ympäristömääräyksiä. Joillain aloilla (esim. elintarvikkeita valmistettaessa ja myytäessä) on taas tiukkoja laatumääräyksiä: omavalvonta yhteiseurooppalaisen HACCP-järjestelmän mukaan apuna myös tuoteturvallisuussertifikaatti BRC/IFS tai uusi ISO –sertifikaatti (Atrian Nurmon tehtaiden esimerkki) Standardin avulla valmistajat ja kauppa voivat helpommin varmistua lakisääteisten vaatimusten täyttämisen ja suojella kuluttajaa turvallisuusriskeiltä. Ei ole sama asia, kuin 90-luvulta peräisin oleva yleisempi laatujärjestelmän sertifiointi (ISO 9000) tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (ISO14000). Niistä enemmän Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta –opintojaksolla. Joillain aloilla on myös erityisiä vaatimuksia työturvallisuuden osalta.

21 Kapasiteetti (enimmäistuotantomäärä)
- Kapasiteetin mahdollisimman täydellinen käyttö mahdollistaa investoinnin tehokkaan hyödyntämisen ja tuottaa samalla myös kustannusetuja. - Työn tai tilauksen mahdollisimman nopea läpäisyaika mahdollistaa asiakkaan tehokkaan palvelun ja tuottaa samalla differointietuja. Molempia ei voine saada yhtä aikaa, on päätettävä kumpi on tärkeämpi? Valinnan sanelee ensisijaisesti yrityksen strategia - ei esim. markkinointi- tai laskentaosasto, sillä näillä on kummallakin oma intressinsä!

22 Tuotantomuodot (lue lisää Viitala-Jylhän kirjasta)
Jako tuotteen perusteella (vakio-/tilaustuotteet) Jako valmistusaloitteen perusteella * varastotuotanto (tehdään varastoon) * asiakasohjautuva tuotanto (tehdään vasta tilauksesta) tyypillisesti räätälöitäviä tilaustuotteita, mutta myös vakiotuotteita tällöin tuotanto käynnistyy vasta, kun tietty määrä tilauksia on koossa tai tiettynä aikana, kuten leipomoissa aamuyöllä Jako prosessin jatkuvuuden perusteella (kappaletavara-/prosessituotanto). ja tuotantoerän koon perusteella (yksittäis-, sarja- tai yhtenäistuotanto).

23 Tuotannonohjaus Tavoitteet kapasiteetin korkea kuormitusaste
 pääoman tuottavuus sitä suurempi, mitä suurempi tuotanto on vaihto-omaisuuden minimointi  tavoitteena, että raaka-aineisiin, keskeneräiseen työhön ja lopputuotevarastoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa toimituskyky varasto-ohjautuva tuotanto: riittävä palvelutaso asiakasohjautuva tuotanto: luvattu toimitusaika lyhyt läpäisyaika  tuotantoon sitoutuu vähemmän pääomaa

24 Miten nämä asiat projektissa?
Tietysti sen mukaan, mitä yritys tekee: Tuotannollisessa yrityksessä käsitellään sekä hankintoja, tuotantoa että logistiikkaa (varastointia ja kuljetuksia). Palveluyrityksessä taas palvelun tuotantoa ja siihen liittyviä hankintoja sekä mahdollista logistiikkaa! Tarja Jokinen

25 Entä jatkossa? Toiminnanohjauksesta ja logistiikasta molemista pakolliset 3 opintopisteen opintojaksot. Logistiikasta 15 opintopisteen kokonaisuus Logistiikka ja toimitusketjun hallinta International Business and Logistics ASOssa.  Valittavissa myös valinnaisiksi opinnoiksi! Keväällä yrittäjyyden ASO-opintojen yhteydessä Keskon tarjoama ketjuliiketoiminnan ja kauppiasyrittäjyyden luentopaketti.  Tarkkaile MyNetin tiedotteita ja tule mukaan  Tarja Jokinen