Vaellussiikakantojen nykytila ja tutkimus

Esitys aiheesta: "Vaellussiikakantojen nykytila ja tutkimus"— Esityksen transkriptio:

1 Vaellussiikakantojen nykytila ja tutkimus
Erkki Jokikokko Luonnonvarakeskus Ii,

2 Vaellussiikasaaliit Siikoja aletaan pyytää niiden ollessa g painoisia (= 3-5 vuotiaita) Vaellussiiat joutuvat saaliiksi jo ennen kuin ne ehtivät käydä kudulla Saaliskalat ovat kutistuneet koko Pohjanlahden alueella Naaraiden osuus kudulle nousevissa kannoissa pienentynyt aiemmin Verkkokalastus tärkein tekijä koon pienentymiselle

3 Tornionjoen siika Keskipainon ja merialueen verkkokalastuksen määrän välillä riippuvuussuhde Saaliit seuraavat istutuksia

4 Hankalat elukat Hylje Merimetso
Resurssin - kalavarojen jakajia kalastajien kanssa Usein siellä, missä parhaat apajat ovat Vaikka kalantuotanto kasvaisi – päätyisikö siitä kalastajille asti saaliiksi? Nettovaikutus siikakannalle? Mervi Kunnasranta

5 Siian poikastuotannon kartoitus rannikon joissa 2014

6 Yhteensä 48 jokea kartoitettu
30 joessa havaittu luontaista lisääntymistä

7 Perämeri omassa luokassaan – siikakalojen poikasmäärät

8 SIMOJOEN KAIKULUOTAINSEURANTA

9

10

11 Mätisumputuskokeita Tornionjoella, Perhonjoella ja
Kokemäenjoella

12 ELOONJÄÄNTI: Tornionjoki 68% Perhonjoki 39% Kokemäenjoki 61% Verrokki Keminmaan laitoksella 69%

13 Siianmädin imurointia Tornion- ja Kokemäenjoella kutualueiden löytämiseksi 2014

14 Kokemäenjoella imurointi tuloksellista

15

16 Kesäsiika takaisin-interreg-projekti Tornionjoella 2016-2018
Suomalais-ruotsalainen EU-rahoitteinen (65%) projekti, Suomesta Luonnonvarakeskus, Ruotsista Norrbottenin lääninhallitus ja Övertorneån Kansankorkeakoulu sekä paikalliset kalastuskunnat Tornion alajuoksulla Hankkeen syynä huoli kesäsiian katoamisesta (siikojen myöhentynyt nousu, pienentynyt keskikoko ja myös vähentynyt määrä) Kuva. Markku Vaaraniemi

17 Telemetriaseuranta -Kumpanakin kesänä merkitään 50 siikaa radiolähettimin -Seurataan käsipaikannuksin joen molemmilta rannoilta ja kiintein loggerein -Tavoitteena löytää kesäsiian kutualueet ja tarkemmat kutupaikat

18 Nousevien siikojen Carlin- ja t-ankkurimerkinnät 2016-2018
Jokeen nousevia siikoja merkitään Kukkolankosken alapuolella yhteensä 1000 yksilöä ulkopuolisella Carlin- ja t-ankkurimerkillä elokuussa. Joesta ja merestä saatavien merkkipalautusten perusteella arvioidaan siikojen vaellusta ja elinalueiden laajuutta ja siikoihin kohdistuvan kalastuksen tehokkuutta.

19 Luontaisen poikastuotannon määrän arviointi
- Emosiikojen keruu heinä- elokuussa ja lypsy 2016 ja 2017 - Vk-poikasten merkintä alitsariinilla ja istutus Kukkolankoskelle 2017 ja 2018

20 Merkittyjen poikasten etsintä poikaslippouksin ja
smolttiruuvipyynnillä Merkittyjen osuuden perusteella arvioidaan luonnontuotannon määrää

21 Tornionjokeen 22.5.2015 istutettujen alitsariinimerkittyjen (250 000) vk-poikasten takaisinsaanti
26.6. Merkittyjä poikasia 8, luonnonpoikasia 12 2.6. Merkittyjä poikasia 2, luonnonpoikasia 143 1 km 26.6. Merkittyjä poikasia 18, luonnonpoikasia 61 2.6. Merkittyjä poikasia 7, luonnonpoikasia 109 2.6. Merkittyjä poikasia 3, luonnonpoikasia 126 17,5 km

22 Kemijoen luonnontuotannon arviointi 2016
Keväällä 2014 Kemijoelta löytyi luonnonpoikasia runsaasti, Tornionjoen onnistunut alitsariinikokeilu Alitsariinivärjättyjen poikasten istutus keväällä Isohaaran alapuoliselle alueelle ja pyynti lippoamalla (Luke), poikaset Kemijoki Oy:n