Lohiasetuksen tarkastelu 2009 Lohiasetuksen antamisen yhteydessä valtioneuvosto antoi lausuman. Lausuman mukainen seuranta perustuu tietoihin lohikantojen.

Esitys aiheesta: "Lohiasetuksen tarkastelu 2009 Lohiasetuksen antamisen yhteydessä valtioneuvosto antoi lausuman. Lausuman mukainen seuranta perustuu tietoihin lohikantojen."— Esityksen transkriptio:

1 Lohiasetuksen tarkastelu 2009 Lohiasetuksen antamisen yhteydessä valtioneuvosto antoi lausuman. Lausuman mukainen seuranta perustuu tietoihin lohikantojen tilasta ja kalastuksesta. Jäljempänä on esitetty keskeiset tulokset, jotka perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tietoihin 2008 ja 2009 •Jokipoikaset ja vaelluspoikaset •Jokisaaliit ja lohien nousu jokiin •Nuorten lohien eloonjäänti •Merisaaliit

2 Jokipoikastiheydet Tornionjoessa Lohen kesänvanhojen (0+) ja vanhempien (>0+) poikasten keskitiheydet Tornionjoessa vuosina 1986 – 2009 (Lähde: RKTL).

3 Vaelluspoikasmäärät Tornionjoesta Tornionjoesta vuosina 1987 – 2009 vaellukselle lähteneet lohen luonnonpoikasmäärät 95 %:n todennäköisyysvälillä (Lähde: RKTL).

4 Lohilaskuri Tornionjoessa Kattilakosken luotainten kattamalla alueella ylävirtaan uineet päivittäiset yli 60 sentin lohen lukumäärät. Tämän kokoluokan lohia oli n. 25 000 kpl (Lähde: RKTL).

5 Lohilaskuri Tornionjoessa Kattilakosken luotainten kattamalla alueella ylävirtaan uineet päivittäiset 45 - 60 sentin lohien lukumäärät. Näitä kosseja havaittiin n. 6 000 kpl (Lähde: RKTL).

6 Lohilaskuri Tornionjoessa •Kattilakosken ohi nousi siten noin 30 000 lohen kokoista nousukalaa. Pääteltäessä, minkä verran Tornionjokeen nousi kokonaisuudessaan merestä lohta, täytyy ottaa huomioon että, –osa jokeen nousseista lohista jäi kudulle alajuoksulle luotauspaikasta alavirtaan –osa nousulohista kalastettiin alajuoksulla ennen kuin ne ennättivät luotauspaikalle –luotauspaikan syvintä keskiuomaa ei saatu havainnoitua kattavasti. •Näistä syistä lohien kokonaismäärä joessa oli edellä mainittua lukua jonkin verran suurempi (lähde: RKTL).

7 Lohisaalis Tornionjoessa Tornionjoen suomenpuoleisten lohisaaliiden ja saalislohien keskipainon kehitys vuosina 1982 – 2008 (Lähde: RKTL). Saalistieto v. 2009 valmistuu talvella 2010.

8 Jokipoikastiheydet Simojoessa Lohen kesänvanhojen (0+) ja vanhempien (>0+) luononpoikasten keskitiheydet (yksilöä/aari) Simojoessa vuosina 1982 – 2009 (Lähde: RKTL).

9 Vaelluspoikasmäärät Simojoesta Simojoesta merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten määrä 1979-2009 (Lähde: RKTL).

10 Lohilaskuri Simojoessa Simojokeen nousseiden emolohien määrät 2003 – 2009 kaikuluotainseurannan perusteella arvioituna (Lähde: RKTL).

11 Nuorten lohien eloonjäänti Luonnonlohien ja istutettujen lohien eloonjäänti Itämeressä (Lähde: ICES 2009). Viimeisen vuoden tieto alustava, tarkentuu normaalisti paremmaksi.

12 Suomen lohisaaliit Itämerellä Suomen lohisaalis meren eri rajoitusvyöhykkeillä (pois lukien Suomenlahti). Vuoden 2009 saalis lokakuun alkupuolen kertymän perusteella. Saalista kertyy pääaltaan siimapyynnissä vielä loppuvuoden aikana.

13 Suomen lohisaaliit Pohjanlahdella Suomen lohisaalis meren eri rajoitusvyöhykkeillä Pohjanlahdella. Rannikkokalastuksen saalis v. 2007 n. 20 000 lohta, v. 2008 n. 31 000 lohta ja v. 2009 n. 33 000 lohta.

14 Suomen lohisaalis avomerellä ja rannikolla Suomen lohisaalis meressä (pois lukien Suomenlahti). Vuoden 2009 saalis lokakuun alkupuolen kertymän perusteella. Saalista pääaltaan siimapyynnistä kertyy vielä loppuvuonna 2009. Ajoverkkokalastuskielto (alkaen 2008) vähensi avomerisaaliita vuodesta 2007 vuoteen 2008 n. 23 000 lohella.

15 EU:n jäsenvaltioiden lohisaalis EU jäsenvaltioiden lohisaalis Itämeressä (pois lukien Suomenlahti). Vuoden 2009 saalis lokakuun alkupuolen kertymän perusteella. Ajoverkkokalastuskielto (alkaen 2008) vähensi lohisaaliita n. 25 000 lohella. Suomen ja Ruotsin yhteisosuus noussut lähelle 90 prosenttia.

16 Suomen lohisaaliit Itämerellä ja Tornionjoessa Suomen lohisaaliin osuudet meressä (pois lukien Suomenlahti) ja Tornionjoessa. Vuoden 2009 saalistiedot valmistuvat talvella 2010.

17 Lohiasetukseen liittyvät ponnet Hallitus seuraa hallitusohjelmassa lohiasetuksen uudistamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja nyt päätetyn lohiasetuksen vaikutuksia. Seuranta perustuu parhaaseen tutkimustietoon. Ensimmäinen tarkastelu tehdään vuonna 2008 kerättävän tutkimusaineiston pohjalta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tiedot kesä-syksy 2008-09 •Jokipoikaset ja vaelluspoikaset •Jokisaaliit ja lohien nousu jokiin •Nuorten lohien eloonjäänti •Merisaaliit

18 Lohiasetukseen liittyvät ponnet Mikäli luonnonlohikantojen tila ei odotetulla tavalla vahvistu, hallitus ryhtyy luonnonlohikantojen tilan edellyttämiin toimiin. Mikäli luonnonlohikantojen tila, istutettujen lohikantojen kehitys tai ajoverkkokalastuksen kiellon myönteiset vaikutukset puoltavat rannikon ammattikalastusta koskevien rajoitusten lieventämistä, hallitus tällöinkin ryhtyy tilanteen edellyttämiin toimiin. •Tornuonjoen luonnonlohikanta kehittynyt tavoitetasolle (MSY taso) ja Simojoen luonnonlohikanta lähelle MSY tasoa. •Ajoverkkokalastuksen kielto vaikuttanut luonnonlohikantojen tilaan myönteisesti •Luonnon ja istutettujen nuorten lohien eloonjäänti parantunut

19 Lohiasetukseen liittyvät ponnet Hallitus pyrkii turvaamaan kalastuselinkeinon jatkuvuuden. Lohenkalastuksesta laaditaan sosio-ekonominen selvitys. Sen tulee kattaa sekä ammatti- että virkistyskalastus, kalastus- matkailuyrittäminen mukaan luettuna. •Lohenkalastuksen rajoitukset ovat kalastuselinkeinon jatkuvuuden turvaamisen kannalta keskeisiä Pohjanlahdella. Lohi muodostaa keskeisen osan tämän alueen rannikkokalastajien saaliin arvosta. •Nykyisessä järjestelmässä lohisaalis saadaan lyhyen ajan sisällä, jolloin lohen markkinahinta alenee ja rannikkokalastajien toimeentulo heikkenee. •RKTL on lausumakohdan mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella tehnyt lohenkalastusta koskevan sosio-ekonomisen esiselvityksen. Selvityksen mukaan merialueen lohenkalastajien sekä Tornionjoen ja Simojoen vapaa-ajankalastuksen tuotantovaikutukset ovat laskentatavasta riippuen samaa suuruusluokkaa.

20 Lohiasetukseen liittyvät ponnet Eteläisen rajoituksista vapaan alueen vaikutusta luonnonlohi- kannan kehitykseen selvitetään ja aluerajaukseen tältä osin palataan tarvittaessa vuoden päästä. •Soveltamisalan muutoksella ei ollut vaikutusta luonnonlohikantoihin. Tämän alueen lohisaalis aikaisemmalla huhti-kesäkuun kieltoaikana säilyi vuosina 2008-09 samalla noin 1 500 lohen tasolla kuin vuonna 2007. Hallituksen tavoitteena on, että Tornionjokeen ja Simojokeen asennetaan lohilaskurit nousevien lohien määrien seuraamiseksi. •RKTL on maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella ottanut Tornionjoessa käyttöön kalojen laskentaan soveltuvat uudet kaikuluotaimet. Lohilaskurilla saatiin tiedot kesän 2009 noususta.

21 Keskeiset havainnot •Sekä nuorten poikasten että vaelluspoikasten tuotanto on korkealla tasolla. ICES katsoo Tornionjoen poikastuotannon olevan MSY tavoitetasolla, Simojoki lähellä. Nuorten lohien eloonjäänti on parantunut. •Lohilaskurin mukaan Tornionjokeen nousi n. 30 - 35 000 lohta •Lohisaaliit Tornionjoella olivat korkealla tasolla vuonna 2008, 2009 ? •Lohen kokonaissaaliit Itämeressä ovat ajoverkkokiellon seurauksena vähentyneet ja Suomen ja Ruotsin osuus niistä lähenee 90 prosenttia •Pohjanlahden rannikkokalastuksen lohisaalis on ajoverkkokiellon jälkeen jonkin verran suurentunut •Esiselvityksen mukaan merialueen lohenkalastajien sekä Tornionjoen ja Simojoen vapaa-ajankalastuksen tuotantovaikutukset ovat laskentatavasta riippuen samaa suuruusluokkaa.

22 Havaintojen perusteella kehitettäviä asioita •Havainnot osoittavat kehityksen kulkevan hallitusohjelman ja lohiasetuksen tavoitteiden suuntaisesti •Tornionjokea koskeva rajajokisopimus tukee kehitystä ja saattaa lohenkalastuksen meren sopimusalueella lohiasetuksen mukaiseksi •RKTL tutkii kesällä 2010 Kemijoen terminaalialueelta otettavia näytteitä alueella kalastettavien lohien alkuperän selvittämiseksi •Rannikkokalastuksen rajoitusten välttämättömyys ja oikeasuhteisuus lohikannan tilaan nähden (perusoikeudet, ihmisoikeussopimus, ponnet) •Oikeasuhteisuutta koskevat ratkaisut voidaan hakea rannikko- kalastuksen pyyntiponnistuksen tasaamismallin pohjalta.