RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA Teppo Vehanen, Aki Mäki-Petäys

Esitys aiheesta: "RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA Teppo Vehanen, Aki Mäki-Petäys"— Esityksen transkriptio:

1 RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA Teppo Vehanen, Aki Mäki-Petäys
Kuvat: Simo Yli-Lonttinen Teppo Vehanen, Aki Mäki-Petäys Ja Panu Orell

2 RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA
(A) VAELLUSKALAT JA KALATIET (B) JOKIKUNNOSTUKSET JA VALUMA-ALUEEN MAANKÄYTTÖ (C) VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN SOSIOEKONOMISET EDELLYTYKSET MITÄ JA KENELLE ? Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimushankkeita – Kalatiestrategia 2012 Monitavoitteista: biologian, vesitekniikan ja sosioekonomian yhdistämistä Päätöksenteon tueksi Kalatalous- ja ympäristöviranomaiset (MMM, YM, ELY-keskukset) Talouselämä, elinkeinojen harjoittajat, vesialueen omistajat, kansalaiset

3 Vaelluskalojen elinkierto
Kutuvaellus jokeen Paluu Kasvu ja sukukypsyys syönnösalueella Kutu jokialueella Poikaset kasvavat joessa Poikasten vaellus joesta syönnösalueelle

4 Viime aikojen tapahtumia rakennettujen jokien vaelluskalakantojen parissa
EU:n vesipuitedirektiivi  Kansallinen lainsäädäntö  Vesienhoitosuunnitelmat Kasvava määrä T&K –hankkeita viimeisen 10 vuoden aikana, eri puolilla valtakuntaa Valtakunnallinen Rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi 2010  RKTL, SYKE, ELY-keskukset, MMM, voimayhtiöt, Energiateollisuus ry HELCOM:n inventaari Itämeren alueen potentiaalisista lohi- ja meritaimenjoista 2011 Rakennettujen jokien tutkimusohjelma Kansallinen kalatiestrategia 2012  2027 Photo: Panu Orell

5 KANSALLINEN KALATIESTRATEGIA
Valtioneuvosto hyväksyi osaksi hallitusohjelmaa Ohjaa kalateiden rakentamista 2020-luvun lopulle saakka. TAVOITE Painopiste kalojen istutuksista luontaisen elinkierron palauttamiseen VISIO Elinvoimaiset vaelluskalakannat, biodiversiteetin säilyminen ja kestävä kalastus. PRIORISOINTI Kalatiet 55 patoon 20 eri joessa

6 KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna
Kalatie rakennettu: - Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 2 Kalatie rakenteilla v. 2013: - Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Peruskoski, Siuntionjoen Munksinkoski Kalatiesuunnitelmat tehty (+lupahakemus): - Kymijoen Korkeakoski, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski, Iijoen voimalat 5 kpl, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Saarijärven reitin Leuhunkoski ja Hietama. Ei toimenpiteitä toistaiseksi Suunnittelu tekeillä: - Ala-Kemijoki, Mäntyharjun reitin Voikoski, Lapväärtin-Isojoki Yleissuunnittelua, vesioikeudellisia prosesseja tms. vireillä: - Juojärven reitti, Kymijoen Ahvenkoski ja Loosari, Virojoen Kantturankoski, Hiitolanjoen voimalat, ©Mikko Koivurinta

7 Rakennettujen jokien tutkimusohjelma: Kalojen nousu
Suuret rakennetut joet: Kymijoki, Oulujoki, Iijoki, Kemijoki - Lohi ja taimen - nykyisten kalateiden toimivuus ja sen parantaminen -- uusien kalateiden suunnittelu - kalojen käyttäytyminen alakanavassa suhteessa hydro-morfologiaan tarvittavien (ympäristö)virtaamien suunnittelu - ylisiirrot --tuki-istutukset Telemetria- antennien sijainti Markku Lahti et al. Fortum Virtaaman vaikutus liittyy läheisesti kaikkiin hankkeisiin

8 KALOJEN NOUSU -TUTKIMUSTULOKSIA
Kasvava virtaama aktivoi vaellusaktiivisuutta Lohien edestakainen liike (nk. ”jojo” –käyttäytyminen) voimalaitosten lyhytaikaissäädön seurauksena: päivällä voimakkaiden virtaamien aikana kalat uivat voimalaitosten lähelle ja virtaamien pienentyessä illalla / yöllä laskeutuvat kauemmas alavirtaan Kalojen nousut lähelle voimalaa keskimäärin lyhyitä ja niiden määrä kasvaa lokakuussa kutuajan lähestyessä Kalatie aiheuttaa yleensä viivettä kalojen nousuun Usean kalatien kautta kutualueilleen pyrkivien kalojen vaellus voi hidastua niin paljon, etteivät kalat pääse lisääntymisalueilleen riittävän aikaisin Selvitystarve mahdollisuuksista säätää voimalaitosten juoksutuksia sellaisiksi, jotka edesauttavat kaloja kalateiden sisäänkäynnin löytämisessä Photos: Panu Orell

9 KALOJEN NOUSU -TUTKIMUSTULOKSIA
Kalatie voi olla valikoiva kalojen koon suhteen Ongelma vaelluskalojen palauttamiselle Esim. Oulujoella >90 % nousijoista yhden merivuoden koiraslohia Selvitystarve mahdollisuuksista kalateiden lisävesityksiin isojen naaraslohien houkuttelemiseksi kalateihin Optimaalinen kalatien sisäänkäynti lähellä nousuestettä, turbiineja ja joen pengertä, jossa ei ole liiallista turbulenssia ja akanvirtoja Kalatien houkutusvirtaama Yleensä 2-5 % joen keskivirtaamasta

10 Ympäristövirtaama, Virtaaman tärkeimmät jaksot, rakennuspalikat
20 40 60 80 100 120 140 160 180 1. jan. 1. feb. 1. mar. 1. apr. 1. mai. 1. jun. 1. jul. 1. aug. 1. sep. 1. okt. 1. nov. 1. des. Vannføring ( m 3 / s ) Naturlig Regulert Luonnontilainen Säännöstelty Virtaama “Tulva, Flushing flows” Poikashabitaatti Smolttivaellus Poikasten kuoriutuminen Mäti ja talvihabitaatti Kutu Kutuvaellus © Jo Halvard Halleraker

11 Alasvaellus, Radiotelemetriaseurannat, Ii- ja Oulujoki
Varsinainen turbiinikuolleisuus 0-17 %/voimala Vaellus pysähtyy voimaloiden yläpuolella  saalistuspaine kasvaa ©Panu Orell

12 Elinympäristöt, elinympäristömallinnus, kunnostukset
Mustionjoen pääuomassa on viisi potentiaalista lohelle sopivaa virtapaikkaa (kuva 1.).

13 Arviointiasetelma Seurantojen kehittäminen
Kriteeri: tarkasteltavan muuttujan (esim. kalakannan) tila paranee mitattavasti Arviointiasetelma

14 TUOTTEITA JA RATKAISUVAIHTOEHTOJA

15 LOHEN POPULAATIOMALLIT

16 Kalataloudelliset velvoitteet nykytiedon varassa

17 KIITOS !