SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Yhteiskuntasopimus Työmarkkinaseminaari

Esitys aiheesta: "SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Yhteiskuntasopimus Työmarkkinaseminaari"— Esityksen transkriptio:

1 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Yhteiskuntasopimus Työmarkkinaseminaari 18.8.2015

2 yhteiskuntasopimus Uuden hallituksen tavoitteita talouden ja työllisyyden parantamiseksi: työllisyysaste 72 prosenttiin työllisten määrän lisääminen 110 000:lla teollisuuden investoinnit poistoja korkeammalle tasolle ”edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joista työelämän uudistukset ovat keskeisiä” SAK/Lauri Lyly

3 yhteiskuntasopimus ”Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaatii kilpailukyvyn merkittävää parantamisesta yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa.” ”Hallitus tavoittelee YHTEISKUNTASOPIMUKSELLA 5 prosentin kilpailukykyhyppyä.” kesäkuun aikana käytiin keskusteluja hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa valmiuksista yhteiskuntasopimukseen 3.8. hallitus esitti järjestöille prosessin aloittamista 21.8. järjestöt vastaavat hallitukselle valmiudestaan Työmarkkinakierrosta ollaan käynnistämässä poikkeuksellisella tavalla SAK/Lauri Lyly

4 yhteiskuntasopimus 21.8. mennessä yritetään sopia:
täsmällisistä tavoitteista työmarkkinaosapuolille ottaen huomioon hallituksen reunaehdot kilpailukyvyn ja muutosturvan parantamisesta prosessista – väliseksi ajaksi asialistasta eli käytännön keinoista tavoitteen saavuttamiseksi täsmällisestä aikataulusta ja välitavoitteista SAK/Lauri Lyly

5 Paljon on jo tehty… Työmarkkinoilla Poliittisella puolella
2011 raamisopimus, talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen 2012 työurasopimus, jolla linjattiin mm. eläkeuudistuksen valmistelu 2013 työllisyys- ja kasvusopimus: sopimuskaudella yksikkötyökustannukset kasvavat 3 % hitaammin kuin Saksassa 2014 eläkeratkaisu, jolla eläkkeellesiirtymisiän odote nousee sovitusti vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä (vuodesta 2009 nousua 3 vuotta) ja kestävyysvaje supistuu yhdellä prosenttiyksiköllä 2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko Poliittisella puolella työnantajien kansaneläkemaksu poistettu, vaikutus 800 miljoonaa euroa vuodessa yhteisöveroa alennettu lähivuosina kuudella prosenttiyksiköllä (26 > 20), vaikutus yli 1 miljardi vuodessa veroratkaisujen vaikutus investointeihin ja työllisyyteen?  SAK/Lauri Lyly

6 Sak:N LÄHTÖKOHDAT YHTEISKUNTASOPIMUKSEEN
sopimus neuvoteltava tasapuolisesti ja huolella toimenpiteiden vaikutukset tiedettävä ennen sopimuksen syntyä toimenpiteitä ei pelkästään palkansaajien harteille kilpailu koostuu monista asioista, yhteiskuntasopimus ratkaisee vain osan: tuotevalikoima tuottavuus investoinnit osaaminen innovaatiot johtaminen tekniikan hyödyntäminen tapa tehdä työtä jne… SAK/Lauri Lyly

7 yhteiskuntasopimus Yhteiskuntasopimus on käytännössä työmarkkinasopimus > siksi palkansaajien on tärkeä olla mukana neuvottelemassa SAK tuo neuvotteluun muun muassa: työmarkkinaratkaisut tuottavuus investointien lisääminen työaikapankit ja työaika-autonomia muutosturvan irtisanomistilanteiden paremman käsittelyn osaamisen vahvistamisen henkilöstön aseman pätkätyöntekijöiden aseman omistajien ja yritysjohdon vastuu SAK haluaa neuvottelupöytään myös hallitusohjelmassa olevat työelämäuudistukset, muun muassa työttömyysturvan ja paikallisen sopimisen SAK/Lauri Lyly

8 Vielä ratkaisematta tavoite ja asialista
hallitusohjelman muut asiat: paikallinen sopiminen, työttömyysturvan leikkaus, työlainsäädäntö mittaaminen leikkaukset vs. työelämän kehittäminen ja turva SAK/Lauri Lyly

9 yhteiskuntasopimus SAK:n hallitus koolla ja 21.8., jolloin ratkeaa SAK:n mukanaolo prosessissa Työnantajille prosessi on monta kertaa palkansaajia helpompi, koska hallituksen esillä pitämät asiat ovat yhtä kuin työnantajien tavoitteita/keinoja Varsinainen pääneuvottelu käydään lähellä työehtosopimusten päättymistä, vrt. EK:n liittokierrospuheet Joka tapauksessa Suomen heikon talouden ja työllisyyden hyväksi jotain pitää tehdä SAK/Lauri Lyly

10 Työllisyys- ja kasvusopimuksen kaudella Suomen kustannuskilpailukyky paranee suhteessa saksaan
Palkansaajakorvaukset nousevat Saksassa selvästi Suomea nopeammin… 2014 2015 2016 yht. Saksa 2,5 % 3,0 % 2,7 % 8,5 % Suomi 1,4 % 1,1 % 0,9 % 3,2 % …toisaalta myös tuottavuuden ennustetaan kasvavan Saksassa nopeammin… 2014 2015 2016 yht. Saksa 0,7 % 1,1 % 1,3 % 3,2 % Suomi 0,2 % 0,6 % 1,0 % …Silti yksikkötyökustannukset nousevat Saksassa selvästi Suomea nopeammin eli Suomen kustannuskilpailukyky paranee 2014 2015 2016 yht. Saksa 1,8 % 1,4 % 5,1 % Suomi 1,1 % 0,8 % 0,3 % 2,2 % Työllisyys- ja kasvusopimuksen aikana yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa n. 3 % vähemmän kuin Saksassa. SAK/Lauri Lyly Lähde: tukuseto kesä 2015, Euroopan komission ennuste

11 Esim 1. Saksan IG-Metallin sopimuskorotukset ovat huomattavasti Tyka-sopimuksen korotuksia suuremmat
IG-metallin sopimuskorotukset metalli- ja elektroniikkateollisuudessa : 3,4 % : 2,2 % : 3,4 % € kertaerä maaliskuussa (sopimuskausi 12 kk) Vrt. työllisyys- ja kasvusopimuksen korotukset Ensimmäisen jakson ensimmäinen korotus 20 €/kk (2014) (kustannusvaikutus n. 0,7 %) Ensimmäisen jakson toinen korotus 0,4 % (2015) Toisen jakson korotus 16 €/kk tai vähintään 0,43 % (2016) tyka-sopimuksen sopimuskorotukset ovat vuositasolla keskimäärin lähes 3 % alhaisemmat kuin IG-metallin vastaavat sopimuskorotukset. SAK/Lauri Lyly

12 Esim 2. Ruotsin IF-metallin sopimuskorotukset
IF-metallin teknikavtalet (vastaa Suomen teknologiateollisuutta) Kustannusvaikutus 6,8 %, sopimuskausi 36 kk Ensimmäinen korotus : 1,7 % (kustannusraami) Toinen korotus : 1,7 % Kolmas korotus : 1,9 % Lisäksi osa-aikaeläkejärjestelmää kehitetään, kustannusvaikutus 0,6 %. Vrt. työllisyys- ja kasvusopimuksen korotukset Ensimmäisen jakson ensimmäinen korotus 20 €/kk (2014) (kustannusvaikutus n. 0,7 %) Ensimmäisen jakson toinen korotus 0,4 % (2015) Toisen jakson korotus 16 €/kk tai vähintään 0,43 % (2016) SAK/Lauri Lyly