taloussuunnitelmat vuosille

Esitys aiheesta: "taloussuunnitelmat vuosille"— Esityksen transkriptio:

1 taloussuunnitelmat vuosille 2017-2018
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Jari Koskinen

2 Yhteenveto vuoden 2016 tilinpäätösarvioista
Kuntien vuoden 2016 tilinpäätösarviot odotetun kaltaisia Tiedot vastaavat viime syksyn VM:n Kuntatalousohjelman kehitysarviota Toimintakulut kasvoivat maltillisesti, reilun prosentin Toimintatuotot edellisen vuoden tasolla Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) odotusten mukaisia Vuosikate parani koko maan tasolla, mutta kuntakohtaiset erot edelleen suuria Tilikauden tulos negatiivinen 111 kunnassa Investointimenot maltilliset Lainakannan kasvu hidastunut Jari Koskinen

3 Vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Toimintakulut kasvoivat maltillisesti, reilun prosentin Palkkasopimusten vaikutus hyvin maltillinen, keskimäärin 0,6 % Kunnat jatkoivat edelleen henkilöstökulujen sopeutusta, mikä hidasti toimintakulujen kasvua KT:n kyselyn mukaan noin 357 milj. euroa Toimintakulujen kasvua hidasti myös kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksesta johtuva vuoden 2017 lomapalkkavelan pieneneminen, noin 150 milj. euroa Matala inflaatio (+0,4 %) vaimensi ostojen kasvua Toimintakuluja kuitenkin kasvatti mm. ikärakenteen tuomat paineet, lisääntynyt maahanmuutto, korkealla tasolla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys Toimintatuotot edellisen vuoden tasolla Toimintatuottoja kasvattivat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotukset (vaikutus VM:n mukaan 150 milj. €, Kuntaliiton arvio 90 milj €) Toimintatuottojen kasvua hidastivat mm. valtionavustusten pieneneminen kuntien palvelujen järjestämiseen (palkkatukikokeilu, ryhmäkoon pienentäminen, perusopetuksen laadun parantaminen) Jari Koskinen

4 Vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 1,4 %, eli 300 milj. euroa Kunnallisverotulot kasvoivat 2,0 %, sillä ansiotulojen kehitys vaimeaa Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2016 korotti vain 45 kuntaa Veroperustemuutokset laskivat kunnallisveroja noin 260 milj. euroa. Kuntien yhteisöverotulot laskivat 6,3 % (noin 100 milj. €), vaikka koko maan kertymä kasvoi 5,8 % Kuntien yhteisöverotulot laskivat koska kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyi viime vuonna (vaikutus -258 milj. €), Kiinteistöverot kasvoivat 4,1 % Valtionosuudet kasvoivat 7 % eli lähes 600 milj. euroa Kustannustenjaon tarkistus lisäsi valtionosuuksia 270 milj. euroa Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä valtionosuuksia 260 milj. € Valtionosuusleikkaukset (40 milj. €) sekä indeksijäädytys (40 milj. €) pienensivät valtionosuuksia 80 milj. euroa Yhteenlaskettu verorahoituksen muutos riitti hyvin kattamaan toimintakatteen muutoksen, joten vuosikate vahvistui 450 milj. euroa Jari Koskinen

5 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2010-2016
Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. 1) %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista = Investointimenot – Maa- ja vesialueiden hankinta – Osakkeiden ja osuuksien hankinta - Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Vuosi 2010 sisältää HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. €. Vuosi 2014 sisältää liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja noin 1,7 mrd. € Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan. Jari Koskinen

6 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2015 ja 2016 (ml. liikelaitokset)
1) Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot ilman maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaa Lähde: Tilastokeskus. Vuoden lukuihin on lisätty Kuntaliiton arvioimat Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tiedot. Jari Koskinen

7 Kuntien toimintakatteen ja verorahoituksen
muutos Manner-Suomen kunnissa kuntakoon mukaan, % Kunnan asukasluku (ennakkotieto) 1) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, mikä jää katettavaksi verorahoituksella Lähde: Tilastokeskus, vuosi tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

8 Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan
Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

9 Kuntien vuosikatteet 2000-2016, €/as.
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

10 Kuntien poistonalaiset investoinnit1) 2000-2016, €/as.
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

11 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain
vuosina Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

12 Kuntien lainakannan muutos 2000-2016, milj. €
1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

13 Kuntien lainakanta 31.12.2000-2016, €/as.
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

14 Kuntien lainakanta maakunnittain
vuosien 2015 ja 2016 lopussa, €/asukas Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan Jari Koskinen

15 Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat
Tilastokeskus toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 talousarvioista sekä vuoden 2018 taloussuunnitelmista. Tiedustelun perusteena oli kuntatalousohjelman asettamat paineet kuntatalousennusteille ja talouden seurannalle sekä maakuntauudistuksen siirtolaskelmissa tarvittavien tietojen kerääminen. Tiedusteluun vastasivat kaikki Manner-Suomen 295 kuntaa ja yhtä lukuun ottamatta kaikki Manner-Suomen kuntayhtymät. Jari Koskinen

16 Vuoden 2017 talousarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa toimintamenoja vuonna 2017 noin 700 milj. euroa. Siirto tehtiin kustannusneutraalisti, joten toimintatulot ja valtionosuudet yhteensä supistuvat saman verran. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kiky-sopimus supistaa kuntasektorin toimintamenoja vuonna milj. euroa: - Työnantajamaksujen alentaminen -281 milj. € - Lomarahojen leikkaus – 309 milj. euroa - Työajan pidennys -93 milj. euroa Kiky-sopimuksen epäsuorat vaikutukset vähentävät kuntien verotuloja vuonna VM:n mukaan yhteensä 394 milj. euroa. Valtionosuudet vähenevät 379 milj. euroa. Kiky-sopimuksen nettovaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan vuonna 2017 on yhteensä -90 milj. euroa. Kiky-sopimuksen nettovaikutus, jos otetaan mukaan vos-indeksin muutos (-78 milj. €) on vuonna 2017 yhteensä -168 milj. euroa. Jari Koskinen

17 Vuoden 2018 taloussuunnitelmien tulkinnassa huomioitavia seikkoja
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kiky-sopimus supistaa kuntasektorin toimintamenoja vuonna 2018 vuoteen 2016 verrattuna 913 milj. euroa: - Työnantajamaksujen alentaminen -413 milj. € - Lomarahojen leikkaus – 312 milj. euroa - Työajan pidennys -188 milj. euroa Kiky-sopimuksen epäsuorat vaikutukset vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2018 vuoteen 2016 verrattuna VM:n mukaan yhteensä 531 milj. euroa. Valtionosuudet vähenevät 500 milj. euroa. Kiky-sopimuksen nettovaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan vuonna 2018 vuoteen 2016 verrattuna on yhteensä -118 milj. euroa. Kiky-sopimuksen nettovaikutus, jos otetaan mukaan vos-indeksin muutos (-78 milj. €) on vuonna 2018 vuoteen 2016 verrattuna yhteensä -196 milj. euroa. Jari Koskinen

18 Kuntatalouden kehitys 2015-2018 Kunnat ja kuntayhtymät
TP mrd.€ Vuosimuutos, % 2016 TPA 2017 TA 2018 TS Toimintatulot 9,19 0,3 1 2 Toimintamenot 36,75 1,3 1 Toimintakate -27,56 1,6 Verorahoitus yhteensä 30,00 1,9 -2 1½ siitä: Verotulot 21,77 1,4 -1½ 2½ Valtionosuudet 8,23 7,0 -3½ -0 Vuosikate 2,70 16,7 -22 14 Bruttoinvestoinnit 4,42 -4,3 20 1½ Lainakanta 16,53 3,6 7½ 9 Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

19 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2015-2018, mrd. €
Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

20 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2015-2018, mrd. €
Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

21 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1997-2018, mrd. €
TPA TA TS 1) Investointimenot – Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Investointimenot ilman maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaa Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

22 Kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja investointien rahavirta
sekä lainakannan muutos , mrd. € TPA TA TS 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto

23 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1997-2018, mrd. €
TPA TA TS Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto