Haiti Pääkaupunki: Port-au-Prince Haitin kielet: Haitin kreoli ja ranska Valuutta: Haitin gourde Pinta-ala: - yhteensä27 750 km² – josta sisävesiä0,7 Väkiluku:9.

Esitys aiheesta: "Haiti Pääkaupunki: Port-au-Prince Haitin kielet: Haitin kreoli ja ranska Valuutta: Haitin gourde Pinta-ala: - yhteensä27 750 km² – josta sisävesiä0,7 Väkiluku:9."— Esityksen transkriptio:

1 Haiti Pääkaupunki: Port-au-Prince Haitin kielet: Haitin kreoli ja ranska Valuutta: Haitin gourde Pinta-ala: - yhteensä27 750 km² – josta sisävesiä0,7 Väkiluku:9 719 932 – väestötiheys335 / km² – väestönkasvu2,45 %

2 HAITIN LIPPU JA VAAKUNA

3 Haiti kartalla Haiti on noin yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä osaa hallitsee Dominikaaninen tasavalta. Haiti on pinta-alaltaan Karibianmeren kolmanneksi suurin valtio ja asukasluvultaan suurimpia.

4 HAITIN ILMASTO Haitissa vallitsee trooppinen ilmasto. Keskilämpötila on lähes aina 21-27 astetta, mutta ennätyshelteet ovat ylittäneet 37 astetta. Maan vuoristoisuus aiheuttaa suuria paikallisia eroja sademäärässä; yleisesti ottaen pohjoisrannalla sataa enemmän kuin etelärannikolla. Atlantin hurrikaanit kulkevat säännöllisesti Haitin yli. Vuonna 2008 maata riepotteli neljä hurrikaania: Fay, Gustav, Hanna ja Ike. Aiemmin voimakkaat hurrikaanit ovat vaurioittaneet maata vuosina 1963, 1935 ja 1954. Syyskuussa 2004 Hurrikaani Jeanne aiheutti sateet, joiden liikkelle saamat mutavyöryt ja tulvat surmasivat yli 2 000 haitilaista. Saman vuoden toukokuussa edelliset tulvat olivat surmanneet tuhatkunta henkeä ja tuhonneet tuhansia koteja

5 LUONTO JA LUONNONSUOJELU Haitissa on yksi maailmanperintökohde, kolmen historiallisen kohteen kokonaisuus Haitin historiallinen kansallispuisto. Lisäksi maassa on kaksi kansallispuistoa, Pic Macayan kansallispuisto maan eteläosassa ja La Visiten kansallispuisto maan kaakkoisosassa. La Visitessä on havumetsiä ja ruohikkoa, ja siellä tavataan monia harvinaisia lintulajeja. Pic Makayassa on maan viimeiset sirpaleet pilvimetsää, joka on monen uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin koti. Koska väestön enemmistön ensisijainen kotitalousenergian lähde on polttopuu, Haitin luonnonmetsät katoavat nopeasti: vuonna 1923 maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää vajaa kaksi prosenttia. Metsien katoaminen aiheuttaa maaperän eroosion kiihtymistä, joka pienentää satoja ja aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä. Puuton maaperä ei pidätä vettä, joten rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä. Esimerkiksi syksyllä 2004 hurrikaani Jeannen aiheuttamat tulvat ja mutavyöryt hukuttivat Haitissa tuhansia ihmisiä, metsäisessä naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa vain 18 henkeä. Metsäkadon osasyynä on Haitin maailman neljänneksi heikoin omistusoikeuden suoja, minkä vuoksi metsillä ei ole omistajia, joiden kannattaisi hillitä hakkuita ja istuttaa hakatun tilalle uutta metsää.

6 HAITIN VÄESTÖ Heinäkuussa 2011 Haitin väkiluvuksi arvioitiin 9 719 932.[1] Haitilaista 95 % lasketaan rodultaan mustiin. Uskonnoista kristinusko on yleisin, katolisia on 80 %, ja pienempiä ryhmiä baptistit, helluntailaiset ja adventistit. CIA:n arvion mukaan puolet haitilaisista harjoittaa myös voodoota. Voodoosta tuli virallinen uskonto vuonna 2003. Haitilaisten mielestä sitä voi hyvin harjoittaa kristinuskon rinnalla. Ranska on toinen virallisista kielistä, mutta vain kymmenesosa väestöstä puhuu sitä sujuvasti. Toista virallista kieltä, kreolia, puhuvat käytännössä kaikki. Espanjaa ja englantia käytetään koulutettujen piirissä. Terveyspalvelut saavuttavat sangen pienen osan väestöstä: Amerikan terveysjärjestön (PAHO) mukaan 40 % väestöstä on ilman perusterveydenhuoltoa, 76 % synnytyksistä tapahtuu ilman asiantuntevaa apua, yli puolella väestöstä ei ole lääkkeitä saatavilla ja puolet lapsista on rokotettu. Väkivalta ja yleinen turvattomuus estää laajalti perusterveydenhuoltopalvelujen viemisen koko väestölle. Haitia on pitkään uhannut kansainvälinen epäonnistuneeksi valtioksi (failed state) julistaminen. Vuonna 2008 arvioitiin, että useimmat YK:n vuosituhattavoitteista jäävät Haitissa saavuuttamatta. Ainoana todennäköisenä pidettiin tavoitetta 3, "Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa", ja lisäksi mahdollisena tavoitetta 2, "Ulottaa peruskoulutus kaikille". Koulutus sinänsä on ilmaista, mutta köyhillä perheillä ei silti ole varaa kirjoihin, koulupukuihin ja muihin varusteisiin. Kuusivuotista pakollista alakoulua käy noin 65 % ikäluokasta, ja heistä vain noin 35 % käy sen loppuun. Vuoden 2006 väestönlaskennassa 56 % aikuisista oli lukutaitoisia

7 KULTTUURI Haitilaiseen yhteiskuntaan on sen itsenäistymisestä asti kuulunut kaksi luokkaa: pääosin mulateista muodostuva eliitti, joka on säilyttänyt ranskan äidinkielenään, ja laaja musta väestönosa, joka vaalii afrikkalaisia juuriaan, kreolia ja voodoota. Tyypillisissä haitilaistaloissa on kaksi huonetta ja kuisti. Kuivilla alueilla ne tehdään kivestä tai savesta ja rapataan tai kalkitaan. Etelässä rakennusmateriaalina käytetään mäntypuuta, muualla paikallista palmua. Ne joilla on varaa maalaavat tai rappaavat talonsa pastelliväreillä, koristelevat mystisillä symboleilla ja räystäslautoihin kaiverretuilla kuvioilla. Haitilaiset syövät päivän pääaterian yleensä iltapäivällä. Kaupungeissa syödään riisiä ja papuja, maalla perusruokaa ovat bataatti, maniokki, jamssi, maissi, riisi, pavut, leipä ja kahvi. Niiden kanssa on käytännössä aina papuja jossain muodossa ja useimmiten myös joko kanaa, kalaa tai vuohenlihaa, harvemmin sikaa tai nautaa. Hedelmät ovat suosituja välipaloja.

8 HAITIN TALOUS Haiti on yksi maailman köyhimpiä valtioita ja läntisen pallonpuoliskon köyhin ja vähiten kehittynyt maa. Vuonna 2006 Haiti oli maailman korruptoitunein valtio. Maailmanpankin mukaan Haitissa on maailman neljänneksi vaikeinta perustaa yritys (sija 180/183). Omaisuudensuoja on maassa äärimmäisen heikko ja byrokratia on työlästä. Monet investoinnit vaativat erityisluvan, ulkomainen maanomistus on rajoitettua ja valtionomaisuuden yksityistäminen hidasta. Hallitus sääntelee hintoja jonkin verran. Suurin osa haitilaisista myös asuu taloissa, joita ei omista kukaan, minkä vuoksi taloja ei kannata rakentaa niin järistyskestäviksi kuin omistettuja taloja rakennettaisiin. Talot saattaa nimittäin menettää toiselle eikä niitä ehkä voi edes myydä. Maatalous työllistää 38% työvoimasta ja tuo neljänneksen bruttokansantuotteesta. Maatalouden tuotteita ovat mangot, kahvi, sokeri, riisi, maissi ja hirssi. Vuonna 2010 arvioitiin työttömyysasteeksi 40%. Myös vajaatyöllistyminen on yleistä. Haitin merkittävimmät luonnonvarat ovat bauksiitti, kupari, kalsiumkarbonaatti, kulta, marmori ja vesivoima. Merkittävimmät vientituotteet ovat vaatteet, mangot, tuotantoteollisuuden tuotteet, kahvi ja kaakao. Yli 90 prosenttia viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Tekijä: Kaisa V