Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet v. 2015 Lähde: VM31.12.2014 ja 4.12.2015; OKM 31.12.2014 ja 17.12.2015 (Suomen Kuntaliitto 1.2.2016)

Esitys aiheesta: "Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet v. 2015 Lähde: VM31.12.2014 ja 4.12.2015; OKM 31.12.2014 ja 17.12.2015 (Suomen Kuntaliitto 1.2.2016)"— Esityksen transkriptio:

1 Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet v. 2015 Lähde: VM31.12.2014 ja 4.12.2015; OKM 31.12.2014 ja 17.12.2015 (Suomen Kuntaliitto 1.2.2016)

2 Valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2015 valtionosuusrahoituksesta kesäkuussa 2014. Laskelmia on päivitetty syyskuussa ja marraskuussa 2014. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehtiin 31.12.2014. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito esiopetus ja perusopetus kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. Päätös vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuuden tasauksesta: VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta​ vuonna 2015: OKM/56/221/2014, 31.12.2014

3 Vuoden 2015 valtionosuusrahoituksen lopulliset tiedot Vuoden 2015 valtionosuusrahoitukseen tehtiin joulukuussa 2015 kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos liittyy valtion vuoden 2015 IV lisätalousarvioon, jolla muutettiin kuntien ja valtion yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitusta. Muutoksen euromääräinen vaikutus ei ollut suuri, 550 000 euroa koko maan tasolla, mutta muutos vaikutti kaikkien kuntien vuoden 2015 valtionosuusrahoituksen määrään. Toinen vuoden 2015 valtionosuusrahoitukseen joulukuussa tehty muutos liittyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen tarkistamiseen. Kummankin päätöksen vaikutus on otettu huomioon 1.2.2016 päivitetyssä laskelmassa ”Valtionosuusmaksatus yhteensä 2015”. Laskelmassa on eritelty omiksi sarakkeikseen kaikki valtionosuusmaksatukseen sisältyvät erät: kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus (VM) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuusrahoitus (OKM) ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset (VM).

4

5