YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 1. luento (Ti 11.1.2011)

Esitys aiheesta: "YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 1. luento (Ti 11.1.2011)"— Esityksen transkriptio:

1 YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 1. luento (Ti 11.1.2011)

2 SOSS220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi  Kurssin aikataulu: Luentosarja (5 x 3 h) ja siihen liittyvät harjoitukset (5 x 2 h) Luennot 11.1.-8.2. Pertti Jokivuori ti 11.1. 9-12 Agora Auditorio 2 ti 25.1. 9-12 Agora Auditorio 2 ti 1.2. 9-12 Agora Auditorio 2 ti 8.2. 9-12 Agora Auditorio 2 Harjoitukset 15.2.-25.3. 2011; 5 ryhmää, ilmoittaudu yhteen ryhmään:  Harjoitusryhmä 1 20/20 ti 15.2.11 14:00 - 16:00 MaD 206 Harjoitusryhmä 120/20ti 15.2.11 14:00 - 16:00MaD 206  Harjoitusryhmä 2 6/20 ke 16.2.11 8:00 - 10:00 MaD 206 Harjoitusryhmä 26/20ke 16.2.11 8:00 - 10:00MaD 206  Harjoitusryhmä 3 20/20 ke 16.2.11 10:00 - 12:00 MaD 206 Harjoitusryhmä 320/20ke 16.2.11 10:00 - 12:00MaD 206  Harjoitusryhmä 4 8/20 to 17.2.11 12:00 - 14:00 MaD 206 Harjoitusryhmä 48/20to 17.2.11 12:00 - 14:00MaD 206  Harjoitusryhmä 5 1/20 pe 18.2.11 12:00 - 14:00 MaD 206 Harjoitusryhmä 51/20pe 18.2.11 12:00 - 14:00MaD 206 Tentti: ke 6.4.2011 10:00 - 12:00 Agora Auditorio Uusintatentti: ke 27.4.2011 10:00 - 12:00 Agora Auditorio 2ke 6.4.2011 10:00 - 12:00ke 27.4.2011 10:00 - 12:00  Kurssin sisältö: Tavoitteena on perehdyttää kvantitatiivisiin, selittävän analyysitason tutkimusmenetelmiin.  Kurssikirjallisuus: JOKIVUORI P. & HIETALA R.: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta.  Kurssin suoritustavat: Luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset. Luentojen yhteydessä suoritetaan teosteos

3 SOSS220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi  Luennon sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia, selittävä analyysi, monimuuttujamenetelmät 2. Kausaalisuuden korrelatiivinen rakenne, ilmiön selittäminen, lineaariset mallit, regressioanalyysi, kaksisuuntainen varianssianalyysi, MCA 3. Sosiaalisten ryhmien tutkiminen: erotteluanalyysi, logistinen regressioanalyysi, kontekstuaalianalyysi 4. Muuttujajoukon tiivistäminen: pääkomponentti- ja faktorianalyysi 5. Kvalitatiivinen tutkimusorientaatio survey- aineistossa. Kuinka painava on painava?

4 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:  Analyysin kolme tasoa: kuvaileva (deskriptiivinen), yhteyksiä havainnoiva ja selittävä taso  Sopivan menetelmän valinta on seurausta jostakin tietystä, jäsennetystä tutkimustehtävästä, aineistolle esitettävästä kysymyksestä

5 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:  Tulokset eivät koskaan kimmahda esiin välittömästi, vaan ne ovat aina tulkittuja tuloksia  Empiirisessä tutkimuksessa menetelmät eivät ole pääasia, eikä aineisto ole yhtä kuin sosiaalinen todellisuus, eivätkä numerot ole sama asia kuin tutkimustulokset  Olennaisempaa kuin se, mitä erilaisilla menetelmillä saa tehdä, on se, mitä niillä voi ja kannattaa tehdä  Empiirinen tutkimus voidaan ymmärtää kolmiona, jonka välttämättöminä sivuina ovat tutkimusongelmat, aineistot ja menetelmät

6 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:  Kvantitatiivisen tutkimuksen tulisi olla teoria- ja käsitevetoista empiiristä tutkimusta, jossa käytetyt käsitteet ovat teoreettisesti perusteltuja. Teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastellaan ja jäsennellään tutkittavaa ilmiötä  Aineiston teoreettinen edustavuus = aineiston käyttökelpoisuus teoreettisesta viitekehyksestä nostettujen kysymysten tarkasteluun  Kvantitatiivisessa tutkimuksessa teoreettinen edustavuus on tärkeämpää kuin tilastollinen edustavuus  Abstraktit käsitteet ja niitä vastaavat empiiriset indikaattorit  Menetelmät eivät milloinkaan voi toimia teoreettisen ajattelun korvikkeina, vaan ainoastaan empiirisen tutkimuksen välineinä

7 Kvantitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia:  Teorian kolme kategoriaa: aikalaisdiagnoosi, yleinen teoria ja tutkimusteoria. Näistä kolmesta vain tutkimusteoria on tulos teoretisoinnista, joka välittömästi koskee tutkimuksen tuottamaa aineistoa  Tutkimusteoriasta voidaan johtaa aineistolle esitettäviä kysymyksiä (tutkimustehtäviä) ja tutkimusteoriaa on mahdollista kehittää aineistoanalyysin tuottamien tulosten pohjalta. Saatuja tuloksia tulkitaan tutkimusteorialla  ”Kaikki ruusut ovat pohjimmiltaan valkoisia. On toki olemassa muunkin värisiä ruusuja, mutta muut värit kuin valkoinen ovat vain valkoisten ruusujen peitevärejä” (Medard Boss)  Kvantitatiivisen tutkimuksen rakennuspalikat: havaintoyksikkö, muuttuja ja (muuttujan) arvo

8 Empiirinen tutkimus – tilastollista vai kvantitatiivista:  Empiirinen tutkimus on aikaisempaan tutkimustietoon ja tutkijan omaan aivotoimintaan nojaavaa teoretisointia sekä mittaustulosten empiiristä analyysiä  Empiiristen tutkimusten kuningaspaikalla on aina tutkimusongelma tai tutkimustehtävä, ja valitun menetelmän tulee olla mielekäs tutkimusongelman ratkaisemiseen  Tutkimuksessa aineistoanalyysin tehtävä on vastata tutkimusongelmaan  Tieteellisen tutkimuksen ei milloinkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että tartutaan ensimmäiseen tarjolla olevaan selitykseen

9 Empiirinen tutkimus – selittävä analyysitaso:  Selittävän analyysitason olennainen osa on todellisten ja näennäisten yhteyksien erottaminen  Pelkkä kahden ilmiön välinen tilastollinen yhteys ei vielä riitä osoittamaan, että niillä olisi todellista yhteyttä keskenään  Todellisen yhteyden toteamiseen on empiirisesti kyettävä osoittamaan, ettei jokin kolmas, kahteen alkuperäiseen muuttujaan yhteydessä oleva tekijä, synnytä tätä yhteyttä  Ilman havaittujen yhteyksien tarkempaa analyysia (elaboraatiota) empiirinen tutkimus voi pahimmillaan olla vain kokoelma tieteellisiä ennakkoluuloja

10 Empiirinen tutkimus – selittävä analyysitaso:  Selittävässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita jonkin ilmiön syistä  Jos kahden ilmiön välillä on todellista yhteyttä, niiden välillä on välttämättä myös yhteisvaihtelua, mutta toisin päin yhtälö ei päde  Selittävän analyysitason peruslähtökohta on, että osoitettaessa jollakin ilmiöllä (muuttujalla) olevan yhteyttä tai vaikutusta toiseen ilmiöön (muuttujaan), on näiden kahden ilmiön (muuttujan) yhteisvaihtelu välttämätön, mutta ei vielä riittävä ehto

11 Selittävä analyysi:  Kuvaileva analyysi (”mitä”, ”kuinka paljon”)  Selittävä analyysi (”miksi”, ”mikä selittää/ennustaa”)  Selittävä analyysi perustuu aina teoriaan  Teorian testaamiseen tarvitaan empiriaa  Metodit muodostavat linkin teorian ja empirian välille

12 Elaboraatio:  Englanninkielessä sana elaboraatio (elaboration) tarkoittaa täsmentämistä, spesifikaatiota ja yksityiskohtaista suunnittelua. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä täsmentämisessä häivytetään kolmannen tekijän vaikutus kahden alkuperäisen muuttujan havaitusta yhteydestä  Muuttujan/muuttujien vakiointi  Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytettävän elaboraatiotekniikan synty sijoittuu 1930-luvun Yhdysvaltoihin, Columbian yliopistoon, Paul Lazarsfeld  Varsinainen läpimurto haastattelu- ja kyselyaineistossa tehtävälle survey-aineiston elaboraatiotekniikalle tapahtui kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana

13 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:  Parhaimmillaan kvantitatiivisen aineiston analyysi muistuttaa klassista tieteellistä koeasetelmaa, johon usein sisältyy ajatus asioiden välisestä syy-seuraussuhteesta, kausaalisuudesta  Koeasetelman mukaista tilannetta mukaillaan usein myös kyselyaineistoilla tehtävissä tutkimuksissa (survey design)  Toisin kuin koeasetelmaa käyttävä tutkija, joka pystyy etukäteen säätelemään ja valikoimaan tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia tekijöitä ja mittauksen kohteena olevia, joutuu kyselyaineistoa työstävä tutkija konstruoimaan vastaavaa tilannetta muistuttavan asetelman jälkikäteen elaboraatiostrategian avulla  Muuttujien välisen todellisen yhteyden perustana on säännönmukainen vaihtelu, jonka havaitseminen edellyttää määrällisin menetelmin ja kriteerein tehtyjä mittauksia

14 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:  Lazarsfeld käytti muuttujaorientoituneen elaboraatiostrategiaa hyödyntävän koeasetelman ongelmanratkaisutilanteesta nimitystä muuttujakieli (variable language)  Lazarsfeldin mukaan kaikki sosiaalitieteellisen tutkimuksen pyrkimykset voidaan kiteyttää kolmeen kysymykseen: 1) Kuinka monta operationalisoitua (teoriasta johdettua kysymystä) muuttujaa sisältyy johonkin tutkittavaan ilmiöön? 2) Millaisia nämä muuttujat ovat? 3) Millä tavoin muuttujien oletetaan olevan yhteydessä toisiinsa?

15 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:  Monimuuttujamenetelmät ovat kvantitatiivisia analysimenetelmiä, joissa tarkastellaan samanaikaisesti useiden muuttujien välisiä vaikutusyhteyksiä  Monimuuttujamenetelmien käytöllä survey-aineistossa pyritään selittävään aineistoanalyysiin, jossa vastataan miten- ja miksi- kysymyksiin  Kausaalisen mallintamisen idea on usein sisäänrakennettu monimuuttujamenetelmiin  Tutkija yrittää aikaisempien tutkimustulosten, teoreettisen tietonsa ja mittaustulostensa avulla saada selville millainen kausaalinen rakenne parhaiten selittäisi ilmiöiden väliset yhteydet

16 Elaboraatio, selittävä analyysitaso ja monimuuttujamenetelmät:  Yksi selitettävä (riippuva) muuttuja ja useita selittäviä (riippumattomia) muuttujia  Muodostetaan selitysmalli, jossa on yksi selitettävä muuttuja (Y) ja monta selittävää muuttujaa (X)  Mallin rakentaminen on usein monivaiheinen prosessi  Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman yksinkertainen mutta samalla kattava malli  Mahdollistaa muuttujien itsenäisen vaikutuksen tarkastelun kun muiden muuttujien vaikutus on vakioitu sekä muuttujien mahdollisen yhdysvaikutusten (interaktioiden) tarkastelun  Useimmiten saadaan myös selitysaste: kuinka paljon selitettävän muuttujan vaihtelusta selittyy mallissa mukana olevilla muuttujilla

17 Kvantitatiivinen on kvalitatiivista:  Yhteiskunta- tai ihmistieteellistä tutkimusta tekevä ei sinänsä ole kiinnostunut analyysin tuottamista tunnusluvuista kuten korrelaatiokertoimista, alfoista, eta- arvoista, standardisoiduista beta-kertoimista  Erilaisten jakaumamuotojen ja tunnuslukujen sijasta ihmistieteellistä tutkimusta tekevä on kiinnostunut niistä ilmiöiden välisistä (kvalitatiivisista) yhteyksistä, joita hän voi todentaa käyttämällä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä  Esimerkiksi pelkästään tilastollisin kriteerein ei näennäiskorrelaation ongelmaa voida koskaan täysin ratkaista  Kun tutkija kykenee empiirisen evidenssin lisäksi esittämään kausaalimekanismin, joka kertoo sen, miksi kaksi ilmiötä (muuttujaa) tosi elämässä korreloivat, alkavat epäilykset näennäisyhteydestä vasta todenteolla hälvetä  Vasta tulosten tulkinta tekee kausaalisuhteita koskevat tulokset tieteellisesti kiinnostaviksi  Kyse on muuttujien välisen yhteyden selittämisestä ja tulkitsemisesta, ”retorisen ja heuristisen viitekehyksen luomisesta lukijoille”

18 Kvantitatiivinen on kvalitatiivista:  Määrällinen tutkimus ei koskaan ole alusta loppuun pelkkiä numeroita, koska sellainen ei ole tutkimusta lainkaan  Läpikotaisin laadullista (kvalitatiivista) sen enempää kuin täysin määrällistäkään (kvantitatiivista) tutkimusta ei ole olemassa  On kylläkin tutkimuksia, joissa käytetään erilaisia aineistoja ja kysytään aineistoilta erilaisia kysymyksiä  Kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyy aina laadullinen komponentti, kuten laadulliseenkin tutkimukseen liittyy aina määrällinen komponentti, esimerkiksi luokittelun muodossa Vasta tulosten tulkinta tekee kausaalisuhteita koskevat tulokset tieteellisesti kiinnostaviksi  Kenneth Howe’n (1988) termein menetelmät ovat toisiinsa ”erottamattomasti yhteenkietoutuneita” (inextricably interweaved)

19 Monimuuttujamenetelmät ja selittävä analyysi:  Selittävä analyysi pyrkii vastaamaan miksi ja miten –kysymyksiin  Ennen siirtymistä monimuuttujamenetelmien käyttöön, tutkijan kannattaa (pitää!) tutustua aineistoon jakaumien, tunnuslukujen ja ”perinteisten” menetelmien avulla  Tietyn ilmiökentän ominaisuudet ja toiminta tunnetaan, tavoite: löytää syy-seuraussuhteita tiettyjen asioiden välillä  Monimuuttujamenetelmät ovat oikeastaan menetelmäpaketteja, joihin liittyy useita eri toimintoja  Monimuuttujamenetelmille on yhteistä se, että niillä käsitellään useita muuttujia samanaikaisesti ja tarkoituksena on havaintoaineiston informaation tiivistäminen jonkin mallin avulla  Selittävä analyysi perustuu aina teoriaan

20 Tieteellinen tieto on:  Koeteltavissa olevaa (vrt. Popper)  Mahdollista vahvistaa ja/tai kumota empiiristen havaintojen avulla  Tutkijasta riippumatonta (objektiivista)  Ei-normatiivista  Yleistävää  Selittävää  Ehdollista