Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos

Esitys aiheesta: "Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos"— Esityksen transkriptio:

1 Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos Mira.kalalahti@helsinki.fi Teollisuuskatu 23 (PL26) 00014 Helsingin yliopisto

2 Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi2 Tutkimusidea ● Henkilökohtainen kiinnostus, mahdollisuus oppia uutta ● Kasvatustieteellisyys (koulutus, oppiminen) ● Aiheen merkityksellisyys ● Aiheen tutkittavuus ● Mitoitus kurssin puitteisiin

3 Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi3 Teoria Lyhyesti ja arkikielisesti ilmaistuna teoria voidaan ajatella eräänlaiseksi perspektiiviksi johonkin ilmiöön; tiivistykseksi siitä, miten ko. ilmiö voidaan nähdä. Tutkimuksessa puhutaan usein teoreettisesta viitekehyksestä, teoriakatsauksesta tai teoriataustasta. Tässä merkityksessä teoriaa käytetään luomaan pohjaa tutkimukselle; osoittamaan tutkimuksen "paikka" muiden tutkimusten joukossa ja suuntaamaan tutkimuksen tekemistä. Teorian tulisi myös kytkeytyä tutkimusongelmaan, eli teorian ja empirian välillä tulisi olla looginen jatkumo.

4 Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi4 Tutkimusongelma Tutkimusongelmassa esitetään mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti mitä tutkimuksessa tutkitaan: millaisiin ongelmiin tai kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia. Pääongelma on usein yleisluonteinen kysymys, joka ilmaisee tutkimuksen punaisen langan. Täsmentäminen ja analysointi tuottaa alaongelmia tai -tutkimuskysymyksiä, joiden selvittäminen antaa edellytykset vastata pääongelmaan. Tutkimusongelma muotoillaan yleensä kysymysmuotoon.

5 Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi5 Tutkimusongelma Auttaa tutkimusprosessin aikana fokuksen pitämisessä Rajaa mahdolliset tutkimusmenetelmät Kertoo lukijalle, mitä tarkkaan ottaen tutkitaan

6 Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi6 Operationalisointi Usein käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa tarkastellaan abstrakteja käsitteitä (älykkyys, onnellisuus, tasa-arvo). Tutkijat määrittävät käsitteet eri tavoilla: Käsite tulee määritellä analyyttisesti niin että sitä voidaan mitata. Tätä kutsutaan operationalisoinniksi, jossa abstraktit käsitteet puretaan auki kyselylomakkeen kysymyksiksi. Abstrakteista käsitteistä luodut mittarit ymmärretään yleensä kysymys- tai väittämäpatteristoiksi.

7 Likert-asteikollinen muuttuja Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Kl2011 Mira KalalahtiKvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille7

8 Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi tiedoksi. Mieti, missä 'en osaa sanoa' -vaihtoehdon paikka on Likert-asteikolla. Jos 'en osaa sanoa' -vaihtoehto on mukana, onko mittaustaso edelleen järjestysasteikko? Kl2011 Mira KalalahtiKvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille8