PS1 3.4.2017 Tutkijan etiikka Psykologian alalla on paljon ilmiöitä, joita ei eettisistä syistä voida tutkia. Mieti esimerkkejä ja perustele! Tutkimusaiheen.

Esitys aiheesta: "PS1 3.4.2017 Tutkijan etiikka Psykologian alalla on paljon ilmiöitä, joita ei eettisistä syistä voida tutkia. Mieti esimerkkejä ja perustele! Tutkimusaiheen."— Esityksen transkriptio:

1 PS1 Tutkijan etiikka Psykologian alalla on paljon ilmiöitä, joita ei eettisistä syistä voida tutkia. Mieti esimerkkejä ja perustele! Tutkimusaiheen valinnassa eettiset tekijät huomioon. Tutkittavien kohtelu: suostumus, informointi ja luottamuksellisuus. Vältetään epärehellisyyttä kaikissa vaiheissa. Anne Rongas Anne Rongas

2 Psykologian tutkimusmenetelmät
Tiedonkeruumenetelmät: havainnointi (observointi), eläytyminen haastattelu kyselylomake testi fysiologinen mittaus Tutkimustavat: kokeellinen tutkimus kenttätutkimus tapaustutkimus Anne Rongas

3 Tutkimustavat (tutkimusotteet)
Kokeellinen tutkimus: laboratorio-olosuhteet, tutkija kontrolloi tilannetta, tarkat mittaustulokset Kenttätutkimukset: luonnolliset olosuhteet, tutkija tarkkailijana tai osallistujana (toimintatutkimus), pyritään keräämään monipuolista aineistoa, ei tarkkoja tuloksia Tapaustutkimus: keskitytään muutamaan ihmiseen, haastattelut, henkilökohtaiset dokumentit Anne Rongas

4 Tiedonkeruumenetelmät
Havainnointi: havaintopäiväkirja, videointi, tutkijan rooli havaintotilanteessa voi vaihdella (huom. tutkimuksen etiikka). Haastattelu: henkilökohtainen keskustelutilanne, joka yleensä nauhoitetaan (videoidaan). Haastattelu voi olla avoin, puolistrukturoitu tai strukturoitu. Strukturointi tarkoittaa kysymysten muotoilua etukäteen. Anne Rongas

5 Tiedonkeruumenetelmät
Kyselylomake: voi olla valmiiksi annetut vaihtoehdot, joista vastaaja valitsee tai avokysymyksiä tai näiden yhdistelmä tilastollinen analyysi, avovastauksissa myös laadullinen analyysi Testit: älykkyystestit, sensoriset testit (aistien toiminta), motoriset testit, tiedolliset testit, asennemittaukset, motivaation tai mielenkiinnon testaaminen, persoonallisuustestit, projektiiviset testit (esim. Rorschachin mustetahratesti) Anne Rongas

6 Tiedonkeruumenetelmät
PS1 Tiedonkeruumenetelmät Mittaukset erilaisilla laitteilla: EEG aivosähkökäyrä, SCR ihon sähkönjohtokyky, sydämen syke, silmän liikekamera; aivotutkimuksessa: tietokonetomografia, magneettikuvaus, PET-kamera Muu dokumenttiaineisto esim. tilasto-keskuksen laajat tiedot, media, aiemmat tutkimukset, arkistot ym. Anne Rongas Anne Rongas

7 Tieteellinen tutkimus
Lähtökohtana ongelma, tiedon puute, ihmisen uteliaisuus, aiemman tiedon riittämättömyys tai ristiriitaisuus. Tutkimuksen avulla tavoitellaan luotettavaa tietoa ja muodostetaan teorioita, joiden varassa voidaan ymmärtää, tehdä päätelmiä ja ennustaa. Anne Rongas

8 Tutkimuksen suunnittelu
Tutkimusongelman rajaaminen ja muotoileminen. Alustava suunnitelma. Tutustuminen olemassa olevaan tutkimustietoon. Ongelman kuvaus ja käsitteiden määrittely. Mahdollisen työhypoteesin eli tutkijan olettamien tulosten esittäminen. Tutkimusmenetelmän ja tutkimuskohteen valinta: ongelma ratkaisee menetelmän. Anne Rongas

9 Tutkimukseen valmistautuminen
Tutkimussuunnitelman kriittinen arviointi. Virhelähteiden etsintä. Tutkimuksen rahoitus. Tutkimuslupien hankkiminen. Mittareiden, lomakkeiden, haastattelurunkojen yms. alustava laadinta. Esikokeet tai koehaastattelut ja niiden pohjalta korjaukset mittareihin ym. Anne Rongas

10 Tutkimuksen toteuttaminen
Aineiston kerääminen. Aineiston muuttaminen analysoitavaan muotoon. Aineiston analysointi. Hypoteesin testaus. Tulosten raportointi. Johtopäätökset. Kirjallinen tuotos. Tulosten julkistaminen. Anne Rongas

11 Operationalisointi Kun tutkija on rajannut ongelmansa ja tietää, mitä tutkitaan, hänen on vielä kvantitatiivisissa (määrällisessä) tutkimuksissa muutettava ongelma mitattavaan muotoon. Myös kvalitatiivisessa (laadullisessa) tutkimuksessa ongelma konkretisoidaan: mitä tarkkaillaan, mitä kysytään yms. Anne Rongas

12 Muuttujat eli variaabelit
PS1 Muuttujat eli variaabelit Riippuva muuttuja: ilmiö, jota pyritään selittämään esim. keuhkosyöpä Riippumaton muuttuja: selittävä tekijä, joka aiheuttaa ilmiön esim. tupakanpoltto Häiriömuuttujat: vakioitavat muuttujat: ikä, sukupuoli, koulutus yms. väliin tulevat häiriömuuttujat: esim. asbestialtistus Tutkija pyrkii kontrolloimaan riippumatonta muuttujaa tai vertaamaan kontrolliryhmään. Jos lopputulos korreloi muutoksiin, riippumaton muuttuja selittää ilmiötä. Anne Rongas Anne Rongas