Pohjois-Karjalan jätealan kehittämishanke KIERRÄTYKSESTÄ KASVUA 2014-2015.

Esitys aiheesta: "Pohjois-Karjalan jätealan kehittämishanke KIERRÄTYKSESTÄ KASVUA 2014-2015."— Esityksen transkriptio:

1 Pohjois-Karjalan jätealan kehittämishanke KIERRÄTYKSESTÄ KASVUA 2014-2015

2 Yrityksen jäteasiat kuntoon -kysely Tavoitteena kartoittaa Pohjois-Karjalan pk-yritysten tietotasoa ja näkemyksiä jätehuollosta. Kyselyn taustalla jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen (2013-2014) mukanaan tuomat muutokset. Kyselyn toteutti Joensuun Tiedepuisto Oy ja Suomen Ympäristökeskus. Kysely lähetettiin noin 400:lle palvelun- kaupan-, rakennus- ja teollisuusalan yritykselle. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol –kyselynä.

3 Kyselyyn vastasi 36 yritystä (9%)

4 Kyselyn osa 1: Yritysten tietotaso jätehuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksesta Jätehuollon etusijajärjestys. Etusijajärjestys ei ollut kaikille vastanneille yrityksille selkeä. Yritykset olivat kuitenkin tietoisia, että etusijajärjestysvelvoite koskee myös heitä. Jätehuollon toimijoiden valvontaa ja seurantaa tehostetaan. Vastanneet yritykset tunsivat uudet valvonnan ja seurannan velvoitteet hyvin. Yritykset tietävät milloin ja miten siirtoasiakirjoja tulee käyttää. Yrityksillä olivat myös jätteiden kirjanpitovelvollisuuden edellytykset tiedossa.

5 Yritysten tietotaso jätehuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksesta Jätehuollon toimijoiden vastuita täsmennetään. Yritysten vastauksissa koskien jätehuollon vastuita oli hajontaa. Vastuiden perusta (kunta vastaa kotitalouksien jätteistä, ei elinkeinotoiminnan jätteistä) tiedettiin hyvin. Yksityiskohtaisemmat vastuun rajaukset olivat kuitenkin osin epäselviä. Fakta: Kunta on velvollinen hoitamaan elinkeinoharjoittajan jätehuoltoa, jos alueelta ei löydy muuta palvelun tarjoajaa. Kunta vastaa myös julkisen toiminnan sekä yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen jätehuollosta. Osa käsitteistä muuttuu. Yritykset olivat tietoisia, että ongelmajäte on nykyiseltä nimeltään vaarallista jätettä. Tuottajanvastuu pakkausten jätehuollon järjestämisestä laajenee. Vastanneista yrityksistä iso osa ei ollut tästä tietoisia. Asia koskee lähinnä kaupan- ja palvelunalanyrityksiä sekä kotitalouksia. Fakta: Tuottajien vastuu laajenee myös kotitalouksien pakkausjätteeseen.

6 Yritysten tietotaso jätehuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksesta Kierrätysvaatimuksia tiukennetaan. Syy miksi kierrättää eli kierrätyksen perusajatus on vastanneille yrityksille selvä. Suurin osa vastanneista yrityksistä uskoi, että yhdyskuntajätteen kierrätystä on viime vuosina saatu merkittävästi tehostettua. Kyselyyn vastanneet rakentamisen alan yritykset eivät kaikki tienneet alansa uudesta kierrätystavoitteesta. Fakta: Yhdyskuntajätteen kierrätystä ei ole onnistuttu viime vuosina tehostamaan merkittävästi. Kierrätysaste on ollut useita vuosia 30 prosentin tuntumassa. EU:n jätedirektiivin ja Suomen jäteasetuksen kierrätys tavoite on nostaa kierrätysaste 50 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. EU:n jätedirektiivin ja Suomen jäteasetuksen tavoite on, että rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia saadaan kierrätettyä materiaalina vuoteen 2020 mennessä.

7 Yritysten tietotaso jätehuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksesta Sivutuotteen yleiset edellytykset siitä, milloin tietty aine tai esine ei ole lainkaan jätettä vaan sivutuotetta, on kirjoitettu jätelakiin. Kyselyyn vastanneilla yrityksille asia oli melko tuntematon. Kaikkia toimialoja sivutuotteeksi määrittely ei välttämättä koske. Fakta: Toiminnanharjoittajan on perusteltava sivutuotteen määrittely jätelain kriteerien pohjalta ja viranomainen päättää määrittelystä esimerkiksi lupakäsittelyn yhteydessä.

8 Yritysten tietotaso jätehuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksesta Jätteen käsittelyä kaatopaikalla rajoitetaan – uuden kaatopaikka- asetuksen sisältöä ei täysin tunneta. Vastanneilla yrityksillä oli osin epäselvyyttä siinä, koskeeko uusi kaatopaikka-asetus elinkeinotoiminnan jätettä. Osa vastanneista yrityksistä ei tiennyt, mitä orgaanisella jätteellä tarkoitetaan. Kaatopaikkarajoitusten syyt eivät olleet täysin tiedossa. Vastanneet yritykset uskoivat, että kaatopaikkojen käyttöä vähennetään ensisijaisesti niiden täyttymisen ja suurten kustannusten vuoksi. Fakta: Uuden kaatopaikka-asetuksen tavoitteena on vähentää jätteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja kaatopaikkojen vesistökuormitusta sekä edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle rajoitetaan 2016 alkaen. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat voimassa vasta 2020 alkaen. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Orgaanisella jätteellä tarkoitetaan mm. ruokajätettä, puuta ja muovia.

9 Kyselyn osa 2: Yritysten mielipiteitä nykyisestä jätehuollosta ja sen kehittämistarpeista Yrityksillä olisi valmiuksia kehittää jätehuoltoaan – valmiudet vaihtelevat kuitenkin yrityskohtaisesti. Noin neljännes vastanneista yrityksistä on sitä mieltä, että osa heidän kaatopaikalle päätyvästä jätteestään voitaisiin hyödyntää. Iso osa vastanneista kertoo, että heidän yrityksessään hävikkiä ei ole tehokkaasti minimoitu. Lähes kaikki yritykset kertovat, että eivät ole tehneet kaikkea mahdollista vaarallisen jätteen syntymisen ehkäisemiseksi. Etenkin teollisuuden ja rakentamisen alan yritykset vastasivat kielteisesti siihen, että jätteiden käsittelyvaihtoehto valikoituisi ensisijaisesti halvimman asianmukaisen käsittelytavan mukaan. Osa vastanneista yrityksistä tietää jätteen vähennyskeinoja yrityksessään, mutta niiden toteuttaminen on käytännössä mahdotonta.

10 Yritysten mielipiteitä nykyisestä jätehuollosta ja sen kehittämistarpeista Jätehuollon palvelut alueella eivät ole vastaajien mukaan riittäviä. Suhtautuminen palveluiden riittävyyteen ja jätehuoltokustannusten tasoon kuitenkin vaihteli. Vastanneet yritykset kaipaisivat myös lisää kilpailua jätehuollon alalle. Jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyviä tietotarpeita ei tunnisteta. Vastanneet yritykset eivät koe tarvitsevansa tietoa jätehuollon kehittämiseen. Hieman vajaa puolet vastanneista yrityksistä pitää kuitenkin työntekijöiden kouluttamista jätteiden lajitteluun haasteellisena. Jätehuollon yhteys muuhun yritystoiminnan kehittämiseen ei ole selkeä. Lähes kaikki vastanneet yritykset arvioivat, että hyvin hoidetulla jätehuollolla ei ole vaikutusta yrityskuvaan tai asiakkaiden odotuksiin. Yrityspuistoalueita, joissa yritykset käyttävät raaka-aineena toisten tuottamia jätteitä, ei koeta oman toiminnan kannalta tarpeellisina.

11 Yrityksen jäteasiat kuntoon –kyselyn päätelmät Kyselyn tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Yritykset ovat hyvin selvillä siitä, miten heidän tulee toimia, mutta syitä toimintaan ei välttämättä tiedetä. Jätehuollon uudet velvoitteet koskien kirjanpito- ja siirtoasiakirjavelvollisuutta ovat toiminnanharjoittajien tiedossa. Jätehuollon etusijajärjestys on yrityksille epäselvä. Yritysten jätehuoltoratkaisuja ohjaakin etusijajärjestyksen sijaan, ja taloudellisiakin seikkoja enemmän, tarjolla olevat palvelut. Jätehuollossa löytyy kehitettävää niin alueen palveluissa kuin yksittäisten yritysten omassa toiminnassa. Jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyviä kaikkia tietotarpeita ei välttämättä tunnisteta.