JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tasa-arvo yliopistoissa Palkkaus Opiskelu Tasa-arvotoimikunnan kokous 20.10.2011 Puh. 7180 050 428 5315.

Esitys aiheesta: "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tasa-arvo yliopistoissa Palkkaus Opiskelu Tasa-arvotoimikunnan kokous 20.10.2011 Puh. 7180 050 428 5315."— Esityksen transkriptio:

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tasa-arvo yliopistoissa Palkkaus Opiskelu Tasa-arvotoimikunnan kokous 20.10.2011 pirjo.halonen@jyu.fi Puh. 7180 050 428 5315

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Aiheita: OKM:n palaute Koulutuksen eriytyminen sukupuolittain on ”huomattavan vahvaa”. –Korkeakoulujen tulee omilla toimillaan edistää koulutuksellisen tasa- arvon toteutumista Uusia uramalleja soveltaessaan yliopistojen on otettava huomioon tasa-arvon ja menettelyjen läpinäkyvyyden vaatimukset. Yliopistojen uusista opiskelijoista naisten osuus oli 56 %. Opetus- ja tutkimushenkilöstös- tä naisten osuus oli 42 %. Miehet keskeyttävät opinnot naisia useammin.

3 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Aiheita: OKM:n palaute Korkeakoulujen tulee kiinnittää huomiota sukupuolten välisten erojen kaventamiseen ja muuhun tasa- arvoon erityisesti opiskelijarekrytointia kehittäessään ja hyvän henkilöstöpolitiikan edistämisessä. Yliopiston on toimitettava tasa- arvolain edellytysten mukainen oppilaitoksen tasa- arvosuunnitelma OKM:lle 17.2.2012 mennessä.

4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Turun yliopisto (TY) ja Turun kauppakorkeakoulu (TuKK) 1 Naisesimiehet kokivat –useammin TuKK:ssa olevansa tasa-arvoisia kuin TY:ssa  TuKK:ssa esimiehet ovat useammin naisia kuin TY:ssa; TuKK:ssa esimiehet ovat saaneet johtamiskoulutusta –ollessaan ”muuta henkilöstöä” useammin tasa-arvoa kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö TY:ssa tasa-arvoisuus vaihteli yksiköittäin – ääripäissä kasvatustieteet ja oikeustieteet Tyytyväisimpiä olivat ne, jotka eivät olleet edenneet urallaan – samat olivat myös törmänneet lasikattoon.  Vertailu miesesimiehiin puuttuu.

5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Aarresaari Viisi vuotta sitten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ansiot ovat noin 10 % alemmat kuin miesten. Tohtorintutkinnon suorittaneiden naisten keskimääräinen vuositulo vuonna 2005 oli 85 % miesten keskimääräisestä vuositulosta.

6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Teollisuustoimihenkilöt 1981-2006 Naisten palkkojen mediaani on 82 % miesten mediaanista. Sukupuolittainen eriytyminen tehtävissä on kaventunut 25 vuoden aikana. Työuran alussa naiset sijoittuvat miehiä useammin alemmille työn vaativuustasoille. Teknisellä alalla sijoitutaan uran alussa korkeammille vaativuustasoille kuin kaupallisella alalla – naisilla ero on suurempi kuin miehillä. Naisten miehiä vähäisempi sijoittuminen korkeille hierarkiatasoille selittää keskikuukausi-ansioiden erosta yli puolet. Palkanlisät kasvattavat miesten ansiotasoa. Naisten todennäköisyys sijoittua matalille vaativuustasoille on koulutuskin huomioon otettuna miehiä isompi. Naisten urakehitys on staattisempaa kuin miesten. Miehet nousevat naisia useammin kerralla enemmän kuin yhden vaativuustason. Naisten vaativuustaso alenee miehiä useammin. Saman yrityksen sisällä tason aleneminen alentaa naisten palkkoja miehiä enemmän. Toiseen yritykseen siirryttäessä ero ei ole huomattava. Sukupuolittainen suhteellinen ero urallaylenemistodennäköi-syydessä kasvaa mitä korkeammalle organisaatiossa mennään.

7 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valtioneuvoston selonteko tasa-arvosta Uudet valtion palkkausjärjestelmät ovat pienentäneet sukupuolten palkkaeroa korkeaa koulutusta edellyttävissä, vaativissa asiantuntijatehtävissä ja johtotehtävissä. Vähemmän vaativissa tehtävissä vaikutusta ei ole havaittu. Valtiosektorilla työskentelevät naiset ovat keskimäärin hyötyneet uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta.

8 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hallitusohjelma ”Kolmikantaista samanpalkkaisuus- ohjelmaa jatketaan tavoitteena naisten ja miesten palkkaeron kaventaminen enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.”  tullee tasa- arvo-ohjelma ”Opiskelijavalintojen uudistamisen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen periytyvyyteen arvioidaan.” 2 laaja-alaista tutkimushanketta: –työelämän rakennemuutosten ja muuttuvien työelämätarpeiden vaikutuksET molempien sukupuolten työllisyyteen, työmarkkina-asemaan, työmarkkinoille kiinnittymiseen, urakehitykseen, työssä jatkamiseen ja hoito- vastuun jakaantumiseen –sukupuoliennakkoluulojen ja -odotusten vaikutus koulutus- ja uravalintoihin.

9 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväskylän yliopistossa Hallitus edellytti 23.3.2011 –”Ryhdytään toimenpiteisiin henkilöstön ylikuormittamisen kohtuullistamiseksi. Kiinnitetään huomiota tasa-arvon toteutumiseen erityisesti palkkauksessa.”

10 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväskylän yliopistossa Palkkatiedot on saatava –suoraan palkkajärjestelmästä ilman välikäsiä –henkilötasoisesti –tietyin väliajoin ennen YPJ-korotuksia jälkeen YPJ-korotusten –  muutos palkkaustasossa (vaati ja henki) palkanlisissä euromääräisesti (Opiskelijatilastot –arvosanoista –valmistumisajoista Palkkaerojen syyt on selvitettävä. Jatkotoimista on sovittava.

11 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO OPISKELIJAT

12 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

13

14

15 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖ

16 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lähteet ja taustamateriaali Haapakorpi Arja. Tohtorien varhaiset urat työmarkkinoilla ja tohtorikoulutuksen merkitys työelämässä. Aarresaari. 2008. Kauhanen A, Napari S. Työurat Suomessa. Onko sukupuolella merkitystä? Tutkimus teollisuustoimihenkilöistä 1981–2006. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. 2009. Helsinki. Paalumäki A, Silvennoinen M, Keskinen S. Naiset akateemisina esimiehinä. Työn, perheen ja muutosten paineissa Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Rehtorinviraston julkaisusarja 1/2009. Turun yliopisto. 2009. Turku. Sainio Juha. Kitkaa ja kasautuvia vaikeuksia. Akateemisen työuran alkua hankaloittavia tekijöitä. Aarresaari. 2008. Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot –hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:26. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Helsinki. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:8. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Helsinki.